vaikuttavuussaatio

Ismo Kauppinen on yrittäjä ja fyysikko, jonka ura on kulkenut tutkimuslaboratoriosta kansainväliseen teknologialiiketoimintaan. Gasera Oy:n toimitusjohtajana hän on nähnyt läheltä, kuinka pitkä ja vaativa polku tutkimusinnovaatiosta on kaupalliseksi tuotteeksi, ja miksi tutkimuksen ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä tarvitaan jo varhaisessa vaiheessa.

Kuka olet ja millainen polku on tuonut sinut nykyiseen rooliisi?

“Olen koulutukseltani fyysikko. Nuorena mietin myös uraa musiikin parissa, mutta päädyin opiskelemaan fysiikkaa. Opiskeluaikana onnistuin yhdistämään nämä kaksi: tein graduni audio­signaalien mallintamisesta ja kehittelin menetelmän, jolla esimerkiksi naarmuuntuneen LP-levyn äänen pystyi matemaattisesti korjaamaan.

Siitä syntyi väitöskirja, patentteja ja lopulta teknologian lisensointi kansainväliselle yritykselle. Siinä kohtaa huomasin, että minua kiehtoi erityisesti teknologian kaupallistaminen – se, miten tutkimustulos viedään käytäntöön.

Perustin isäni kanssa yrityksen suojaamaan ja lisensoimaan keksintöjä, ja siitä polku jatkui Gasera Oy:hyn. Yritys sai alkunsa yliopistotutkimuksesta ja on kasvanut yli kahdenkymmenen vuoden aikana kansainväliseksi teknologiayhtiöksi, joka kehittää ja valmistaa kaasuanalysaattoreita ympäristön ja teollisuuden tarpeisiin.”

Mikä sai sinut lähtemään mukaan Vaikuttavuussäätiön hallitustyöhön?

“Taustani vuoksi ajattelen asioita usein tutkimuksesta elinkeinoelämään päin. Olen itse elänyt läpi sen polun, jossa tutkimuksesta syntynyt innovaatio pyritään viemään yhteiskunnalliseen käyttöön.

Vaikuttavuussäätiön toiminta resonoi minussa juuri tästä syystä. Säätiö lähtee tutkimuksen laadusta ja tavoitteista ja pyrkii rakentamaan siltaa kohti vaikuttavuutta. Se ei ole pelkästään rahoittamista, vaan myös vaikuttavuuden systemaattista pohtimista ja mittaamista. Tämä on minulle henkilökohtaisesti kiehtova näkökulma – haluan ymmärtää entistä paremmin, miten tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta voidaan arvioida ja vahvistaa.”

Miten näet Vaikuttavuussäätiön roolin suomalaisessa tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä, erityisesti teknologia- ja kasvuyritysten näkökulmasta?

“Näen säätiön roolin pitkän aikavälin ekosysteemin kehittäjänä. Suomessa tehdään paljon korkeatasoista tutkimusta, mutta erityisesti varhaisessa vaiheessa ei ole riittävästi rahoitusinstrumentteja, jotka mahdollistaisivat tiiviin yhteistyön yritysten kanssa.

Yksityinen raha ei yleensä hakeudu aivan alkuvaiheen tutkimukseen, koska riskit ovat suuria ja takaisinmaksuaika epävarma. Vaikuttavuussäätiö paikkaa tätä aukkoa ja tuo tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteen jo varhaisessa vaiheessa.

Tutkimuslähtöisessä yrittäjyydessä syntyy usein ensin teknologia ja vasta sen jälkeen etsitään sille sovelluksia. Se on haastavampi tie kuin markkinalähtöinen kehittäminen, mutta samalla se voi synnyttää täysin uusia markkinoita. Siksi varhainen dialogi tutkimuksen ja yritysten välillä on kriittistä. Kun molemmat osapuolet ovat mukana jo alussa, innovaatioiden tie käytäntöön lyhenee.

Vaikuttavuussäätiö voi tukea tätä paitsi rahoitusinstrumenteilla myös rakentamalla kulttuuria, jossa yhteistyö nähdään luonnollisena osana tutkimusta.”

Missä Vaikuttavuussäätiö voi mielestäsi tuottaa suurinta lisäarvoa tulevina vuosina?

“Yksi tärkeä rooli on toimia suunnannäyttäjänä koko rahoitusjärjestelmälle. Säätiö on syntynyt paikkaamaan rahoituksen aukkoja, mutta parhaimmillaan sen kehittämät mallit voivat levitä laajemmin.

Pidän myös tärkeänä sitä, että säätiö on avannut tutkimus–yritysyhteistyötä muillekin kuin teknisille tieteenaloille. Deep tech -kentällä yhteistyö on luontevampaa, mutta esimerkiksi ihmistieteissä tämä ajattelu on vielä uutta. Säätiö voi toimia avaajana ja rohkaisijana myös näillä aloilla.”

Kun katsot omaa hallituskauttasi eteenpäin, mitä toivot, että Vaikuttavuussäätiössä on konkreettisesti kehittynyt kauden päättyessä? Mitä odotat itse eniten tältä roolilta?

“Toivon, että pystymme kehittämään uusia rahoitusinstrumentteja ja vahvistamaan säätiön vaikuttavuutta entisestään. On hienoa, että säätiö ei tyydy yhteen malliin, vaan haluaa jatkuvasti kokeilla ja kehittää uutta.

Henkilökohtaisesti minua kiinnostaa erityisesti varallisuustoimikunnan työ ja se, miten säätiön pääomaa voidaan hoitaa niin, että toiminta skaalautuu ja vaikutus kasvaa. Lisäksi odotan strategisia keskusteluja hallituksen sisällä. Tässä kokoonpanossa on paljon osaamista ja kokemusta.

Olen itse nähnyt, kuinka pitkä matka tutkimusinnovaatiosta on todelliseen yhteiskunnalliseen vaikutukseen. Siksi pidän tätä aihepiiriä sydäntä lähellä. Jos voin omalta osaltani edistää sitä, että hyvät tutkimusideat löytävät tiensä käytäntöön, koen hallitustyön merkitykselliseksi.”

Jouko Lampinen on Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun dekaani ja tekoälytutkija. Vaikuttavuussäätiön hallituksessa hän tuo esiin pitkäjänteisen perustutkimuksen merkitystä ja pohtii, miten tutkimuksen vaikuttavuus rakentuu ajan myötä yliopistojen ja elinkeinoelämän vuorovaikutuksessa.

Kuka olet ja millainen polku on tuonut sinut nykyiseen rooliisi?

“Olen Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun dekaani ja olen työskennellyt pitkään yliopistoyhteisön johtamis- ja kehittämistehtävissä. Oma tutkimusalani on tekoäly ja erityisesti neuroverkkoihin ja Bayesilaisiin menetelmiin perustuva mallinnus ja päättely.

Tein väitöskirjani jo 1980-luvun lopulla aikana, jolloin neuroverkkoihin kohdistui ensimmäinen suuri innostus. Silloin moni asia, kuten data ja laskentateho, ei vielä mahdollistanut nykyistä kehitystä. On ollut kiinnostavaa seurata, miten ala on kehittynyt ja miten pitkäjänteinen perustutkimus on lopulta mahdollistanut nykyiset läpimurrot.”

Mikä sai sinut lähtemään mukaan Vaikuttavuussäätiön hallitustyöhön?

“Pidän vaikuttavuutta yliopiston ja tieteen ydinkysymyksenä. Tieteen merkitys syntyy usein yliopiston ulkopuolella, esimerkiksi opiskelijoiden kautta, tiedeyhteisössä ja elinkeinoelämässä.

Aalto-yliopisto perustettiin vahvistamaan Suomen innovaatiojärjestelmää, ja tutkimuksen vaikuttavuus on meille keskeinen tavoite. Vaikuttavuussäätiön ajatus tutkimuslähtöisen yhteistyön edistämisestä sopii tähän hyvin. Säätiö toimii samassa hengessä ja etsii keinoja siihen, miten tutkimuksen tuloksia voidaan saada käyttöön tavalla, joka vahvistaa osaamista ja kilpailukykyä.”

Miten näet Vaikuttavuussäätiön roolin suomalaisessa tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä?

“TKI-panostukset ovat Suomessa kasvussa, ja rahoitusinstrumentteja on enemmän kuin aiemmin. Tällaisessa tilanteessa pienen ja ketterän toimijan rooli korostuu.

Vaikuttavuussäätiöllä on mahdollisuus tunnistaa ne kohdat, joissa yhteistyö ei vielä toimi sujuvasti, ja reagoida nopeasti tilanteisiin, joissa osaamisen siirto tai tutkimustulosten hyödyntäminen kohtaa haasteita.

Säätiön ei tarvitse toimia päällekkäin suurten rahoittajien kanssa, vaan löytää ne kohdat, joihin muut instrumentit eivät yllä. Esimerkiksi tutkijoiden siirtyminen työelämään tai kansainvälisten huippuosaajien integroituminen Suomeen ovat teemoja, joissa ketterällä toimijalla voi olla merkittävä rooli.”

Missä Vaikuttavuussäätiö voi mielestäsi tuottaa suurinta lisäarvoa tulevina vuosina?

“Lisäarvo syntyy erityisesti siellä, missä vaikutusketjut ovat pitkiä ja tulokset näkyvät viiveellä. Perustutkimuksen kohdalla tämä on tyypillistä: hyödyt eivät ole heti nähtävissä, mutta pitkällä aikavälillä vaikutukset voivat olla merkittäviä.

Kansainväliset esimerkit osoittavat, että vahva perustutkimus luo ympärilleen elinvoimaisen yritysekosysteemin. Oxfordin, Cambridgen ja Münchenin kaltaisissa ympäristöissä korkea tutkimuksen taso on ollut keskeinen tekijä yritystoiminnan kehittymisessä.

Suomessa esimerkiksi avaruus- ja kvanttiteknologian kehitys on vahvasti yliopistolähtöistä. Näillä aloilla pitkäjänteinen tutkimus ja sen kytkeytyminen elinkeinoelämään ovat keskeisiä edellytyksiä uusien innovaatioiden syntymiselle. Vaikuttavuussäätiö voi tällaisissa tilanteissa ketteränä toimijana tunnistaa yhteistyön kitkapisteitä ja tukea niiden ratkaisemista.”

Tutkimuksella on arvo myös itsessään. Miten näet perustutkimuksen ja vaikuttavuuden suhteen?

“Perustutkimuksen merkitystä ei useinkaan voida arvioida lyhyellä aikavälillä. Historiassa on lukuisia esimerkkejä matematiikan ja teoreettisen tutkimuksen tuloksista, joiden sovellukset ovat löytyneet vasta vuosikymmenten tai jopa vuosisatojen kuluttua.

Siksi meidän on ylläpidettävä korkeatasoista perustutkimusta, vaikka sen hyödyt eivät olisi heti nähtävissä. Olipa kyse itseisarvosta tai pitkän aikavälin hyödystä, vahva perustutkimus on kestävän vaikuttavuuden edellytys.”

Kun katsot omaa hallituskauttasi eteenpäin, mitä toivot, että Vaikuttavuussäätiössä on konkreettisesti kehittynyt kauden päättyessä? Mitä odotat itse eniten tältä roolilta?

“Toivon, että säätiö pystyy hyödyntämään ketteryyttään täysimääräisesti. Jos teemme vuodesta toiseen samaa, emme ole käyttäneet tätä vahvuutta.

Näen hallitustyön näköalapaikkana tutkimuksen ja yrityskentän yhteistyöhön. Odotan, että voin osaltani edistää yhteistyötä ja sen edellytyksiä niin, että tutkimus ja osaaminen siirtyvät entistä sujuvammin käytäntöön.”

Filosofian tohtori Manja Ahola on tehnyt yli 25 vuoden uran lääketeollisuuden tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä. Bayerilla työskentelevä biokemisti tuo Vaikuttavuussäätiön hallitukseen vahvaa yritysnäkökulmaa sekä syvällistä ymmärrystä terveys- ja lääkekehityksestä ja tutkimuslähtöisestä yhteistyöstä.

Kuka olet ja millainen polku on tuonut sinut nykyiseen rooliisi?

“Olen koulutukseltani biokemisti ja väitellyt Turun yliopistossa lääkeannosteluun ja biomateriaaleihin liittyvästä aiheesta. Olen työskennellyt Bayerilla yli 25 vuotta, pääosin tutkimus- ja tuotekehityksen parissa. Urani keskiössä on ollut naisten terveys, ja olen ollut mukana kehittämässä muun muassa pitkävaikutteisia ehkäisyvalmisteita, jotka ovat nyt tuotannossa ja käytössä eri puolilla maailmaa.

Viime vuosina työni on painottunut enemmän johtamiseen ja tuotannon tukemiseen, mutta tutkimuslähtöinen ajattelu ja kehitystyö ovat edelleen vahvasti mukana. Minua on motivoinut se, että työni vaikutukset ovat konkreettisia, ja parhaimmillaan näkyvät naisten hyvinvoinnissa myös globaalisti.”

Mikä sai sinut lähtemään mukaan Vaikuttavuussäätiön hallitustyöhön?

“Vaikuttavuussäätiön tehtävä resonoi minussa vahvasti. Tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän tuominen lähemmäs toisiaan on äärimmäisen tärkeää, ja säätiö tekee tässä arvokasta työtä. Olen nähnyt omassa työssäni, miten paljon lisäarvoa syntyy, kun tutkijat ja yritykset ymmärtävät paremmin toistensa toimintatapoja ja tarpeita.

Pidän tärkeänä myös sitä, että tutkijat pääsevät näkemään, millaista kehitystyö yrityksissä on, ja toisaalta yritykset saavat suoran kosketuksen huippututkimukseen. Tämä vuorovaikutus hyödyttää molempia ja luo pohjaa vaikuttaville innovaatioille.”

Miten näet Vaikuttavuussäätiön roolin suomalaisessa tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä?

“Näen säätiön roolin hyvin merkittävänä. Vaikuttavuussäätiö mahdollistaa tutkimuslähtöisen yritysyhteistyön tavalla, joka madaltaa kynnystä lähteä mukaan myös rohkeampiin ja epävarmempiin avauksiin. Kaikkia tutkimusideoita ei olisi mahdollista toteuttaa, jos yritysten pitäisi rahoittaa ne yksin. 

Yrityksen näkökulmasta on arvokasta, että tutkimusaihe voidaan määritellä yhdessä tutkimuskumppanin kanssa molempia kiinnostavaksi. Lisäksi se, että tutkija työskentelee osan ajasta yrityksessä, tekee yhteistyöstä aidosti tiivistä ja vaikuttavaa. Tutkija oppii yritysmaailman toimintatapoja ja tuo samalla mukanaan tutkimuksellista ajattelua.”

Missä Vaikuttavuussäätiö voi mielestäsi tuottaa suurinta lisäarvoa tulevina vuosina?

“Terveys- ja lääkekehitys on selkeä alue, jossa Suomella on paljon osaamista ja potentiaalia. Myös vihreään siirtymään ja ilmastonmuutokseen liittyvät teemat ovat erittäin tärkeitä. Lisäksi haluan nostaa esiin ihmistieteet.

Yrityksissä kamppaillaan jatkuvasti esimerkiksi organisaatioiden hyvinvoinnin, yhteistyön ja muutoskyvyn kanssa. Näihin kysymyksiin tutkimuksella – myös ihmistieteellisellä tutkimuksella – on paljon annettavaa, ja on hienoa, että säätiö tunnistaa tämän.

Yksi minulle henkilökohtaisesti tärkeä teema on naisten terveyden tutkimus. Globaalisti siihen investoidaan edelleen liian vähän, vaikka vaikutukset naisten, perheiden ja koko yhteiskunnan hyvinvointiin ovat merkittäviä.”

Kun katsot omaa hallituskauttasi eteenpäin, mitä toivot, että Vaikuttavuussäätiössä on konkreettisesti kehittynyt kauden päättyessä? Mitä odotat itse eniten tältä roolilta?

“Toivon, että hallituskauteni aikana syntyy uusia, aidosti vaikuttavia yhteistyöhankkeita, joilla on pitkäkestoista merkitystä suomalaiselle     yhteiskunnalle. Vaikutukset eivät aina näy heti, mutta niiden arvo rakentuu ajan myötä.

Itse odotan hallitustyöltä myös oppimista ja mahdollisuutta käydä syvällisiä keskusteluja eri alojen asiantuntijoiden kanssa. On innostavaa päästä tuomaan omaa taustaani terveys- ja lääkekehityksen parista osaksi säätiön työtä ja olla mukana kehittämässä tutkimuslähtöistä yhteistyötä entistä vaikuttavammaksi.”

Yhä useampi säätiö etsii tapoja vahvistaa tutkimuksen vaikuttavuutta ja kohdentaa rahoitusta entistä tehokkaammin. Vaikuttavuussäätiö ja Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry kokeilevat nyt yhteisrahoitusta, joka mahdollistaa entistä tehokkaamman resurssien käytön. 

Tutkimusta tukevat säätiöt saavat yhä enemmän korkeatasoisia hakemuksia, ja usein mukana on tutkijoiden lisäksi sitoutuneita kumppaneita. Hankkeilla on usein myös selkeä potentiaali vaikuttavuuteen. Kaikkia hyviäkään hankkeita ei kuitenkaan voida rahoittaa yksittäisen säätiön vuosittain käytössä olevista varoista.

Vaikuttavuussäätiö on käynnistänyt uuden säätiöiden yhteisrahoituksen mallin, jonka tavoitteena on lisätä tutkimuslähtöisen yritysyhteistyön vaikuttavuutta ja kohdentaa rahoitusta entistä tehokkaammin. Kokeilulla Vaikuttavuussäätiö etsii uusia tapoja vastata tutkimusyhteistyön kasvavaan kysyntään ja tunnistaa vaikuttavia hankkeita yli yksittäisten rahoitusinstrumenttien. Kokeilua kehitetään vaiheittain kokemusten ja yhteistyökumppaneiden mukaan.

Monet säätiöt jakavat yhteisiä tavoitteita, vaikka niiden omat strategiset painotukset eroavat toisistaan.

“Säätiöillä on yhteisiä isoja ja yhteiskunnan kannalta merkittäviä tavoitteita, kuten Suomen osaamisen vahvistamisen tai ympäristön eteen tehtävä työ. Myös rahoittamisessa yhteistyöllä voidaan saada aikaan enemmän kuin yksin toimimalla”, sanoo Vaikuttavuussäätiön toimitusjohtaja Petro Poutanen.

Yhteisrahoitus yhdistää vaikuttavat hankkeet ja oikeat rahoittajat

Vaikuttavuussäätiön yhteisrahoitus perustuu malliin, jossa säätiö esikäsittelee sille saapuneet hakemukset normaalin arviointiprosessinsa mukaisesti. Arvioinnin yhteydessä säätiö voi tunnistaa hankkeita, jotka sopivat myös toisen rahoittajan strategisiin tavoitteisiin.

Tällaisissa tapauksissa Vaikuttavuussäätiö voi ehdottaa hakemuksen tarkastelua myös toisen säätiön toimesta. Hakijoilta pyydetään aina lupa ennen kuin hakemus jaetaan eteenpäin mahdolliselle kumppanille.

Tämä niin sanottu hakemusten vaihto mahdollistaa sen, että toinen säätiö voi tarkastella jo arvioitua, laadukasta hanketta ilman, että hakijan tarvitsee aloittaa koko prosessia alusta.

“Kun yksi säätiö on tehnyt perusteellisen arvioinnin, siitä voi olla hyötyä myös muille. Näin voidaan vähentää päällekkäistä työtä ja tunnistaa vaikuttavia kohteita entistä sujuvammin”, Poutanen kuvaa.

Energia-alan tutkimushanke ensimmäisenä yhteisrahoituskohteena

Ensimmäinen yhteisrahoitettu hanke syntyi energia-alan tutkimusyhteistyöstä Vaasan yliopiston ja ABB Oy:n välillä. Hanke tarkastelee uusiutuvan energian lisääntymistä sähköjärjestelmässä ja sitä, miten sähköverkon turvallisuus ja toimintavarmuus voidaan varmistaa muuttuvassa toimintaympäristössä. 

Hanke nousi Vaikuttavuussäätiön TIA Postdoc -haussa kärkihakemusten joukkoon, mutta jäi rahoittamatta haun rajallisen budjetin vuoksi. Hanke osoittautui kuitenkin erittäin kiinnostavaksi toiselle rahoittajalle STEK ry:lle, ja yhteisrahoituspäätös syntyi lyhyessä ajassa Vaikuttavuussäätiön ja STEK ry:n kesken.

Rahoitettujen hankkeiden laajemmat kuvaukset löytyvät täältä.

“STEKin kannalta hanke osuu missioomme energiamurroksen vauhdittajana. On tärkeää, että aihetta tutkitaan laajasti ja tiiviissä yhteistyössä teollisuuden kanssa. Koko sähköjärjestelmän joustavuuden ja resilienssin kehittämisessä on oleellista kehittää tapoja saada invertteripohjaiset ratkaisut liitettyä optimaalisesti osaksi verkkoa. Se, että hanke saadaan yhteisesti Vaikuttavuussäätiön kanssa rahoitettua, on merkittävä pelinavaus. Se tarkoittaa mahdollisuutta ratkaista vaikeampia haasteita ja kunnollista otetta mahdollisuuksista”, toteaa Tapio Koivu, STEK ry:n toimitusjohtaja. 

Kokeilusta kohti laajempaa vaikuttavuutta

Vaikuttavuussäätiö näkee yhteisrahoituksen osana pidempää kehitystyötä, jossa etsitään uusia tapoja vahvistaa tutkimuksen vaikuttavuutta ja tukea yhteistyötä siellä, missä yksittäisen toimijan resurssit eivät yksin riitä.

“Meidän resurssimme ovat rajalliset, joten pyrimme kokeilemaan erilaisia malleja laajentaa rahoituksemme vaikuttavuutta. Yhteisrahoitus on yksi tapa skaalata vaikuttavuutta, löytää uusia kumppanuuksia ja mahdollistaa tärkeää tutkimusta”, Poutanen toteaa.

Yhteisrahoitus ei korvaa säätiöiden omia rahoitusmalleja, vaan täydentää niitä. Hakijoiden näkökulmasta malli voi pitkällä aikavälillä tarkoittaa sujuvampaa rahoituspolkua ja parempia mahdollisuuksia edetä yhdellä laadukkaalla hakemuksella. Rahoittajille se puolestaan tarjoaa tavan kohdentaa eurojaan entistä vaikuttavammin ja löytää uusia, strategisesti sopivia tutkimushankkeita. 

“Tällainen temaattinen yhteisrahoitus, jossa etsimme sellaisia kumppaneita, jotka jakavat meidän kanssa yhteiset tavoitteet, on meille avoin kokeilu. Toivomme, että se herättää kiinnostusta myös muissa säätiöissä ja kannustaa etsimään uusia tapoja tehdä yhteistyötä yhteisten tavoitteiden äärellä”, Poutanen sanoo.

Vaikuttavuussäätiön Tandem Industry Academia Postdoc (TIA Postdoc) -haun 7. kierros aukeaa 2.3.2026. Hakuaika on 2.3.–10.4.2026. Hakemus tulee jättää säätiön apurahajärjestelmän kautta 10.4.2026 klo 23:59 mennessä.

Päivityksiä hakuun ja ehtoihin vuonna 2026

Hakemuslomakkeeseen sekä rahoituksen ehtoihin on tehty muutoksia vuodelle 2026. Päivitetty hakukuulutus ja hakuohjeet on julkistettu, ja niihin kannattaa tutustua huolellisesti ennen hakemuksen jättämistä.

Muutoksista kerrotaan tarkemmin myös hakuinfossa 2.3., johon hakijoita ja yhteistyökumppaneita suositellaan osallistumaan.

Hakuinfo

Järjestämme hakuinfon 2.3.2026 klo 9:30. Ilmoittaudu mukaan etätilaisuuteen tämän ilmoittautumislinkin kautta. Saat osallistumislinkin sähköpostiisi. Tilaisuuden jälkeen voit katsoa hakuinfon tallenteen täältä.

Tilaisuudessa esitellään haun keskeiset periaatteet, vuoden 2026 päivitykset sekä vastataan hakijoiden kysymyksiin. Info-osio on myös katsottavissa jälkikäteen tallenteena.

Varaa tästä linkistä 30 minuutin sparrausaika säätiön asiantuntijan kanssa hakemuksesi valmistelua ja kysymyksiä varten.

TIA Postdoc -rahoitus lyhyesti

TIA Postdoc -rahoitus on tarkoitettu tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteisen tutkimuksen tukemiseen. Rahoitus kohdistuu vaikuttavuudeltaan kunnianhimoisille, kilpailua edeltäville yhteistutkimushankkeille, jotka edistävät sekä huippututkimusta että elinkeinoelämän tavoitteita.

TIA Postdoc -hankkeessa post doc -tutkija työskentelee puolet projektin kestosta akateemisen kumppanin ja puolet yrityskumppanin kanssa tiiviissä yhteistyössä.

Yagut Allahverdiyeva-Rinteen johtamassa hankkeessa tunnistettiin mikroleviä, joita voidaan hyödyntää kasvihuoneiden jätevesien puhdistamisessa. Turun yliopiston ja Oksasen puutarhan yhteishankkeen löydökset tukevat kasvihuoneviljelyn kiertotaloutta ja kestävää ruuan ja maatalouskemikaalien tuotantoa. Vaikuttavuussäätiön rahoitus mahdollisti yhteistyön, jossa akateemista osaamista vietiin tutkimuskuplan ulkopuolelle käytännön ongelmien ratkaisemiseksi.

Hankkeen nimi: Integration of greenhouse farming and microalgae bioproduction for a sustainable circular agriculture approach (AgriAlga)

Hankkeen vastuullinen tutkija: Yagut Allahverdiyeva-Rinne, Turun yliopisto

Hankekumppanit: Turun yliopisto ja Oksasen puutarha

Vaikuttavuussäätiön myöntämä rahoitus: 214 326 €

Ilmastonmuutos haastaa ruoantuotantoa sekä Suomessa että globaalisti. Samalla tarve resurssiviisaille tuotantotavoille kasvaa. Turun yliopiston ja Oksasen puutarhan AgriAlga-yhteishankkeessa selvitettiin, miten mikroleviä voidaan hyödyntää kasvihuoneviljelyssä ja sen sivuvirtojen käsittelyssä.

“Projektin tavoiteena oli puhdistaa ravinnerikasta kasteluvettä tuottamalla biomassaa levästä. Lopputuloksena syntyvää biomassaa voidaan prosessoida eteenpäin ja käyttää uudenlaisena maatalouskemikaalina tai lannoitteena erilaisiin tarkoituksiin kasvihuoneessa. Näin voimme luoda kiertävän ja kestävän järjestelmän kasvihuonetuotantoon”, kertoo Yagut Allahverdiyeva-Rinne, Turun yliopiston molekulaarisen kasvibiologian professori ja AgriAlga-projektin johtava tutkija.

Levät tarjoavat ratkaisuja moneen haasteeseen

Allahverdiyeva-Rinne on taustaltaan fotosynteesin tutkija. Hänen tutkimusryhmänsä selvittää, miten kasvit ja fotosynteettiset mikrobit – kuten levät ja bakteerit – keräävät aurinkoenergiaa muuttaakseen hiilidioksidia biomassaksi ja miten tätä tietoa voidaan hyödyntää uusissa biotuotannon teknologioissa.

Pohjoisessa levien kasvattaminen pitkin vuotta on haastavaa, sillä syksyllä ja talvella lämmöstä ja päivänvalosta on puutetta. Näitä molempia löytyy kuitenkin ympäri vuoden kasvihuoneista. Yksi Allahverdiyeva-Rinteen ryhmän tutkimuslinjoista onkin levien hyödyntäminen kasvihuoneissa.

“Levät tarvitsevat kasvaakseen vain hieman ravinteita, valoa ja vettä. Veden ei edes tarvitse olla makeaa vettä vaan esimerkiksi merivesi ja sopivat jätevesijakeet toimivat hyvin”, Allahverdiyeva-Rinne kertoo.

Levien kasvattaminen kasvihuoneissa auttaa myös toiseen ongelmaan, nimittäin kasvihuoneiden jätevesiin, joiden mukana kulkeutuvat ravinteet rehevöittävät vesistöjä. Tämä sai myös Oksasen puutarhan kiinnostumaan levien mahdollisuuksista.

Oksasen puutarha on perheyritys, joka kasvattaa salaatteja ja yrttejä Turussa, Oripäässä ja Haminassa. Yrityksellä oli tarve ymmärtää, miten se saisi kasvihuoneissa kiertävän veden puhdistettua ja mahdollisesti uuteen käyttöön.

“Ennen projektia emme tienneet mitään levien kasvattamisesta”, Oksasen puutarhan hallituksen puheenjohtaja Juha Oksanen naurahtaa.

Projektin tulokset vauhdittavat kiertotaloutta

Tutkijat tarkastelivat kymmenien eri levätyypin ominaisuuksia ja tunnistivat pari levää, jotka pärjäävät kasvihuoneiden olosuhteissa. Tämän jälkeen tutkijat kasvattivat leväkasvustoja, joiden ravintona he käyttivät ravinnerikasta sivuvirtaa Oksasen puutarhan kasvihuoneesta.

Lupaavin kasvusto onnistuttiin skaalaamaan 50 litran bioreaktoriksi. Tutkijat myös testasivat, miten prosessissa syntynyt biomassa soveltuu maatalouskäyttöön.

“Mikrolevien kasvatus tarjoaa tehokkaan ja skaalautuvan ratkaisun puutarhaperäisten kasvihuoneiden sivuvirtojen käsittelyyn, mahdollistaen ravinteiden talteenoton EU:n päästörajoitusten mukaisesti. Prosessi on erittäin muunneltavissa, mikä luo mahdollisuuden räätälöidä sen toiminnan vesi- tai maaperäpohjaisiin järjestelmiin ja säätää sitä jäteveden ravinnepitoisuuden mukaan”, kertoo Allahverdiyeva-Rinne.

“Esimerkiksi 1 000 litran fotobioreaktori voi tehokkaasti käsitellä päivässä noin 300 litraa tyypillistä jätevettä, joka sisältää 100 milligrammaa typpeä litrassa. Tämä kapasiteetti mahdollistaa sen, että pieni kaupallinen kasvihuone pystyy käsittelemään huomattavan osan — ellei kaiken — päivittäisestä ravinnerikkaasta valumavedestään. Tuloksena syntyvä leväbiomassa on arvokas tuote, joka tukee resurssien kiertokäyttöä.”

Projektin keksintöilmoituksien tulokset eivät ole vielä varmistuneet, joten tutkimusten tarkemmat lopputulokset ovat vielä salaisia. Allahverdiyeva-Rinne on kuitenkin vakuuttunut siitä, että projektin tulokset vauhdittavat niin kiertotaloutta kuin kestävää kehitystäkin.

“Meidän näkökulmastanne hankkeen tulokset olivat positiivisia. Kun pohditaan yhteiskunnallisesti laajempaa vaikutusta, uskon, että työmme edistää useita kestävän kehityksen tavoitteita. Se myös edistää kestävämpää biotuotantoa ja resurssien parasta mahdollista hyödyntämistä.”

Vaikuttavuussäätiön rahoitus tarjosi reitin tutkimuskuplan ulkopuolelle

Allahverdiyeva-Rinne kiittää Vaikuttavuussäätiön TIA Postdoc -rahoitusta siitä, että rahoitus tarjosi tutkijoille reitin yliopiston seinien ulkopuolelle.

“Meidän näkökulmastamme rahoitus on ollut erittäin tärkeä, koska sen ansiosta saimme mahdollisuuden työskennellä läheisessä yhteistyössä teollisen kumppanin kanssa. Tämän ansiosta pääsimme sovittamaan yhteen paitsi omaa tieteellistä mielenkiintoamme myös teollisen sektorin tarpeita ja prioriteetteja”, Allahverdiyeva-Rinne kertoo. 

Oksasen puutarha puolestaan sai yhteistyön ansiosta uudenlaista tietoa siitä, miten ratkaista jätevesistään syntyviä ongelmia. Ylipäätään yhteistyö toi yritykseen uudenlaista ajattelua.

“Projektista oli meille hyötyä, sillä nyt ajattelemme asioita hieman eri tavalla. Tiedämme, millaisia ongelmia meidän pitää ratkaista ja pystymme keskittymään asioihin, joita voimme tehdä”, pohtii Oksanen. 

Matka kohti leväpohjaista kiertotaloutta jatkuu 

Yhteistyö Allahverdiyeva-Rinteen tutkimusryhmän ja Oksasen puutarhan välillä jatkuu vastedeskin. Allahverdiyeva-Rinteen koordinoima laajempi AlgaCircle-konsortio sai vuonna 2024 yli miljoonan euron rahoituksen Business Finlandin Veturi-ohjelmasta. 

Konsortion tavoite on luoda laajempi kiertotalousmalli, jossa mikrolevien avulla tuotetaan ruokaa, rehua ja maatalouskemikaaleja. Oksasen puutarha on yksi konsortion yrityskumppaneista.

AlgaCirclen sydän on AlgaTech-levätuotantolaitos, joka avattiin vuonna 2024 Turun Ruissalon kasvitieteelliseen puutarhaan. Laitoksessa on erinomaiset puitteet mikroleväkasvustojen tuottamiseen ja tutkimiseen – laitoksen suurin bioreaktori on kapasiteetiltaan tuhat litraa.

AgriAlga oli siis vasta alkua. Matka kohti leväpohjaista kiertotaloutta on Turussa täydessä vauhdissa!

Vaikuttavuussäätiön TIA Postdoc -apurahat ovat haettavissa jälleen keväällä 2026. Lue lisää tulevista apurahahauista.