vaikuttavuussaatio

Vaikuttavuussäätiön Tandem Industry Academia Postdoc (TIA Postdoc) -haun 7. kierros aukeaa 2.3.2026. Hakuaika on 2.3.–10.4.2026. Hakemus tulee jättää säätiön apurahajärjestelmän kautta 10.4.2026 klo 23:59 mennessä.

Päivityksiä hakuun ja ehtoihin vuonna 2026

Hakemuslomakkeeseen sekä rahoituksen ehtoihin on tehty muutoksia vuodelle 2026. Päivitetty hakukuulutus ja hakuohjeet on julkistettu, ja niihin kannattaa tutustua huolellisesti ennen hakemuksen jättämistä.

Muutoksista kerrotaan tarkemmin myös hakuinfossa 2.3., johon hakijoita ja yhteistyökumppaneita suositellaan osallistumaan.

Hakuinfo

Järjestämme hakuinfon 2.3.2026 klo 9:30. Ilmoittaudu mukaan etätilaisuuteen tämän ilmoittautumislinkin kautta. Saat osallistumislinkin sähköpostiisi. Tilaisuuden jälkeen voit katsoa hakuinfon tallenteen täältä.

Tilaisuudessa esitellään haun keskeiset periaatteet, vuoden 2026 päivitykset sekä vastataan hakijoiden kysymyksiin. Info-osio on myös katsottavissa jälkikäteen tallenteena.

Varaa tästä linkistä 30 minuutin sparrausaika säätiön asiantuntijan kanssa hakemuksesi valmistelua ja kysymyksiä varten.

TIA Postdoc -rahoitus lyhyesti

TIA Postdoc -rahoitus on tarkoitettu tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteisen tutkimuksen tukemiseen. Rahoitus kohdistuu vaikuttavuudeltaan kunnianhimoisille, kilpailua edeltäville yhteistutkimushankkeille, jotka edistävät sekä huippututkimusta että elinkeinoelämän tavoitteita.

TIA Postdoc -hankkeessa post doc -tutkija työskentelee puolet projektin kestosta akateemisen kumppanin ja puolet yrityskumppanin kanssa tiiviissä yhteistyössä.

Yagut Allahverdiyeva-Rinteen johtamassa hankkeessa tunnistettiin mikroleviä, joita voidaan hyödyntää kasvihuoneiden jätevesien puhdistamisessa. Turun yliopiston ja Oksasen puutarhan yhteishankkeen löydökset tukevat kasvihuoneviljelyn kiertotaloutta ja kestävää ruuan ja maatalouskemikaalien tuotantoa. Vaikuttavuussäätiön rahoitus mahdollisti yhteistyön, jossa akateemista osaamista vietiin tutkimuskuplan ulkopuolelle käytännön ongelmien ratkaisemiseksi.

Hankkeen nimi: Integration of greenhouse farming and microalgae bioproduction for a sustainable circular agriculture approach (AgriAlga)

Hankkeen vastuullinen tutkija: Yagut Allahverdiyeva-Rinne, Turun yliopisto

Hankekumppanit: Turun yliopisto ja Oksasen puutarha

Vaikuttavuussäätiön myöntämä rahoitus: 214 326 €

Ilmastonmuutos haastaa ruoantuotantoa sekä Suomessa että globaalisti. Samalla tarve resurssiviisaille tuotantotavoille kasvaa. Turun yliopiston ja Oksasen puutarhan AgriAlga-yhteishankkeessa selvitettiin, miten mikroleviä voidaan hyödyntää kasvihuoneviljelyssä ja sen sivuvirtojen käsittelyssä.

“Projektin tavoiteena oli puhdistaa ravinnerikasta kasteluvettä tuottamalla biomassaa levästä. Lopputuloksena syntyvää biomassaa voidaan prosessoida eteenpäin ja käyttää uudenlaisena maatalouskemikaalina tai lannoitteena erilaisiin tarkoituksiin kasvihuoneessa. Näin voimme luoda kiertävän ja kestävän järjestelmän kasvihuonetuotantoon”, kertoo Yagut Allahverdiyeva-Rinne, Turun yliopiston molekulaarisen kasvibiologian professori ja AgriAlga-projektin johtava tutkija.

Levät tarjoavat ratkaisuja moneen haasteeseen

Allahverdiyeva-Rinne on taustaltaan fotosynteesin tutkija. Hänen tutkimusryhmänsä selvittää, miten kasvit ja fotosynteettiset mikrobit – kuten levät ja bakteerit – keräävät aurinkoenergiaa muuttaakseen hiilidioksidia biomassaksi ja miten tätä tietoa voidaan hyödyntää uusissa biotuotannon teknologioissa.

Pohjoisessa levien kasvattaminen pitkin vuotta on haastavaa, sillä syksyllä ja talvella lämmöstä ja päivänvalosta on puutetta. Näitä molempia löytyy kuitenkin ympäri vuoden kasvihuoneista. Yksi Allahverdiyeva-Rinteen ryhmän tutkimuslinjoista onkin levien hyödyntäminen kasvihuoneissa.

“Levät tarvitsevat kasvaakseen vain hieman ravinteita, valoa ja vettä. Veden ei edes tarvitse olla makeaa vettä vaan esimerkiksi merivesi ja sopivat jätevesijakeet toimivat hyvin”, Allahverdiyeva-Rinne kertoo.

Levien kasvattaminen kasvihuoneissa auttaa myös toiseen ongelmaan, nimittäin kasvihuoneiden jätevesiin, joiden mukana kulkeutuvat ravinteet rehevöittävät vesistöjä. Tämä sai myös Oksasen puutarhan kiinnostumaan levien mahdollisuuksista.

Oksasen puutarha on perheyritys, joka kasvattaa salaatteja ja yrttejä Turussa, Oripäässä ja Haminassa. Yrityksellä oli tarve ymmärtää, miten se saisi kasvihuoneissa kiertävän veden puhdistettua ja mahdollisesti uuteen käyttöön.

“Ennen projektia emme tienneet mitään levien kasvattamisesta”, Oksasen puutarhan hallituksen puheenjohtaja Juha Oksanen naurahtaa.

Projektin tulokset vauhdittavat kiertotaloutta

Tutkijat tarkastelivat kymmenien eri levätyypin ominaisuuksia ja tunnistivat pari levää, jotka pärjäävät kasvihuoneiden olosuhteissa. Tämän jälkeen tutkijat kasvattivat leväkasvustoja, joiden ravintona he käyttivät ravinnerikasta sivuvirtaa Oksasen puutarhan kasvihuoneesta.

Lupaavin kasvusto onnistuttiin skaalaamaan 50 litran bioreaktoriksi. Tutkijat myös testasivat, miten prosessissa syntynyt biomassa soveltuu maatalouskäyttöön.

“Mikrolevien kasvatus tarjoaa tehokkaan ja skaalautuvan ratkaisun puutarhaperäisten kasvihuoneiden sivuvirtojen käsittelyyn, mahdollistaen ravinteiden talteenoton EU:n päästörajoitusten mukaisesti. Prosessi on erittäin muunneltavissa, mikä luo mahdollisuuden räätälöidä sen toiminnan vesi- tai maaperäpohjaisiin järjestelmiin ja säätää sitä jäteveden ravinnepitoisuuden mukaan”, kertoo Allahverdiyeva-Rinne.

“Esimerkiksi 1 000 litran fotobioreaktori voi tehokkaasti käsitellä päivässä noin 300 litraa tyypillistä jätevettä, joka sisältää 100 milligrammaa typpeä litrassa. Tämä kapasiteetti mahdollistaa sen, että pieni kaupallinen kasvihuone pystyy käsittelemään huomattavan osan — ellei kaiken — päivittäisestä ravinnerikkaasta valumavedestään. Tuloksena syntyvä leväbiomassa on arvokas tuote, joka tukee resurssien kiertokäyttöä.”

Projektin keksintöilmoituksien tulokset eivät ole vielä varmistuneet, joten tutkimusten tarkemmat lopputulokset ovat vielä salaisia. Allahverdiyeva-Rinne on kuitenkin vakuuttunut siitä, että projektin tulokset vauhdittavat niin kiertotaloutta kuin kestävää kehitystäkin.

“Meidän näkökulmastanne hankkeen tulokset olivat positiivisia. Kun pohditaan yhteiskunnallisesti laajempaa vaikutusta, uskon, että työmme edistää useita kestävän kehityksen tavoitteita. Se myös edistää kestävämpää biotuotantoa ja resurssien parasta mahdollista hyödyntämistä.”

Vaikuttavuussäätiön rahoitus tarjosi reitin tutkimuskuplan ulkopuolelle

Allahverdiyeva-Rinne kiittää Vaikuttavuussäätiön TIA Postdoc -rahoitusta siitä, että rahoitus tarjosi tutkijoille reitin yliopiston seinien ulkopuolelle.

“Meidän näkökulmastamme rahoitus on ollut erittäin tärkeä, koska sen ansiosta saimme mahdollisuuden työskennellä läheisessä yhteistyössä teollisen kumppanin kanssa. Tämän ansiosta pääsimme sovittamaan yhteen paitsi omaa tieteellistä mielenkiintoamme myös teollisen sektorin tarpeita ja prioriteetteja”, Allahverdiyeva-Rinne kertoo. 

Oksasen puutarha puolestaan sai yhteistyön ansiosta uudenlaista tietoa siitä, miten ratkaista jätevesistään syntyviä ongelmia. Ylipäätään yhteistyö toi yritykseen uudenlaista ajattelua.

“Projektista oli meille hyötyä, sillä nyt ajattelemme asioita hieman eri tavalla. Tiedämme, millaisia ongelmia meidän pitää ratkaista ja pystymme keskittymään asioihin, joita voimme tehdä”, pohtii Oksanen. 

Matka kohti leväpohjaista kiertotaloutta jatkuu 

Yhteistyö Allahverdiyeva-Rinteen tutkimusryhmän ja Oksasen puutarhan välillä jatkuu vastedeskin. Allahverdiyeva-Rinteen koordinoima laajempi AlgaCircle-konsortio sai vuonna 2024 yli miljoonan euron rahoituksen Business Finlandin Veturi-ohjelmasta. 

Konsortion tavoite on luoda laajempi kiertotalousmalli, jossa mikrolevien avulla tuotetaan ruokaa, rehua ja maatalouskemikaaleja. Oksasen puutarha on yksi konsortion yrityskumppaneista.

AlgaCirclen sydän on AlgaTech-levätuotantolaitos, joka avattiin vuonna 2024 Turun Ruissalon kasvitieteelliseen puutarhaan. Laitoksessa on erinomaiset puitteet mikroleväkasvustojen tuottamiseen ja tutkimiseen – laitoksen suurin bioreaktori on kapasiteetiltaan tuhat litraa.

AgriAlga oli siis vasta alkua. Matka kohti leväpohjaista kiertotaloutta on Turussa täydessä vauhdissa!

Vaikuttavuussäätiön TIA Postdoc -apurahat ovat haettavissa jälleen keväällä 2026. Lue lisää tulevista apurahahauista.

Kolme ulkomaista huippututkijaa ovat saaneet Vaikuttavuussäätiöltä rahoituksen, jonka tarkoituksena on käynnistää ja vauhdittaa heidän tutkimustyötään Suomessa. Hankkeissa kehitetään kvanttipohjaista 6G-teknologiaa, koulutetaan monimutkaisia työkoneita toimimaan vaikeissakin sääolosuhteissa sekä pyritään muuttamaan jätevedenpuhdistamot kulueristä resurssien aarreaitoiksi.

Tampereen yliopiston professori Ertugrul Basar, Aalto-yliopiston apulaisprofessori Dominik Baumann ja Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Merve Atasoy ovat saaneet tutkimushankkeilleen rahoituksen Vaikuttavuussäätiöltä. 

Hankkeet pureutuvat kolmeen ajankohtaiseen kysymykseen: miten tulevaisuuden 6G-yhteydet tehdään turvallisemmiksi ja energiatehokkaammiksi, miten raskaat työkoneet saadaan toimimaan luotettavasti vaikeissa olosuhteissa, ja miten jätevedestä voidaan ottaa talteen arvokasta hiiltä ja typpeä.

“Suomeen hiljattain saapuville huippututkijoille on vaikuttavuuden kannalta ratkaisevan tärkeää saada nopeasti jalansijaa kotimaisessa yrityskentässä. On hienoa nähdä, että rahoituksemme herättää kansainvälisten huippuosaajien kiinnostusta ja auttaa heitä kiinnittymään suomalaisiin yrityksiin ja ekosysteemeihin”, kertoo Vaikuttavuussäätiön toimitusjohtaja Petro Poutanen.

Rahoituksen mahdollistamalla tutkimus–yritysyhteistyöllä tutkijat voivat luoda merkittäviä uusia avauksia, joilla Suomi pysyy huipputeknologian aallonharjalla.

Kolme huippuosaajaa ulkomailta – kolme hanketta, jotka edistävät Suomen edelläkävijyyttä huipputeknologioissa

Tampereen yliopiston professori Ertugrul Basar kehittää hankkeessaan täysin uudenlaista langatonta viestintäteknologiaa, jossa vastaanottimina käytetään erityisen tarkkoja kvanttipohjaisia vastaanottimia perinteisten metallisten antennien sijasta. Hankkeen tulokset mahdollistavat energiatehokkaammat ja turvallisemmat 6G-verkot maailmanlaajuisesti. Hankkeen myötä Suomi voi asemoitua globaaliksi johtajaksi kvanttiavusteisessa 6G-tutkimuksessa. Hankkeen yrityskumppanit ovat Nokia Solutions and Networks Oy ja IQM Finland Oy.

Aalto-yliopiston apulaisprofessori Dominik Baumann kehittää koneoppimisen mallia, jolla autonomisesti toimivia työkoneita – kuten metsäkoneita tai satamien nostokurkia – voidaan kouluttaa toimimaan sumussa sekä vesi- ja lumisateessa. Hanke edistää suomalaisten konevalmistajien kilpailukykyä: jos koneet pärjäävät Suomen olosuhteissa, pärjäävät ne kaikkialla maailmassa. Hankkeen yrityskumppanit ovat Konecranes ja Ponsse.

Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Merve Atasoy kehittää hankkeessaan bioteknologiaa, jolla jätevedestä saadaan otettua talteen hiiltä ja typpeä korkean lisäarvon biopohjaisiksi kemikaaleiksi. Hankkeen kaltaista tekniikkaa ei ole kokeiltu jätevesien käsittelyssä aiemmin. Onnistuessaan hanke voi muuttaa sen, miten jätevedenpuhdistamot toimivat – kulueristä tuleekin resurssien aarreaittoja. Hankkeen yrityskumppanit ovat Biopallo Systems Oy ja NPHarvest.

Rahoitettujen hankkeiden laajemmat kuvaukset löytyvät Vaikuttavuussäätiön verkkosivuilta.

Rahoitusta, joka tuo Suomeen kansainvälistä kärkiosaamista

Basar, Baumann ja Atasoy ovat saaneet hankkeilleen rahoitusta Vaikuttavuussäätiön Tandem Industry Academia (TIA) Seed -ohjelmassa. Rahoitus on suunnattu tutkijoille, jotka ovat hiljattain tulleet suomalaisen tutkimusrahoitusjärjestelmän piiriin ja ovat uransa alkuvaiheessa Suomessa. 

Rahoitus tukee huippututkijoiden integroitumista Suomeen ja auttaa rakentamaan yhteistyötä suomalaisten tutkimusorganisaatioiden ja yritysten kanssa.

“Tällä rahoituksella voimme omalta osaltamme vahvistaa kotimaisten alojen kykyä pysyä globaalin kilpailukyvyn kärjessä”, sanoo Petro Poutanen.
TIA Seed -rahoitushaku järjestettiin tänä vuonna toista kertaa. Säätiön verkkosivuilta löytyy lisätietoa rahoituksesta sekä tietoa edellisellä hakukierroksella rahoitetuista hankkeista.

Monika Österbergin johtamassa FilmCO-hankkeessa Aalto-yliopiston tutkijat ja Kemira tunnistivat uuden menetelmän, jolla tutkia biopohjaisten pakkausmateriaalien pinnoitteen leviämisilmiötä. Vaikuttavuussäätiön rahoitus mahdollisti tutkimuksen, joka vastasi yrityksen tarpeisiin ja oli samalla tieteellisesti mielekästä.

Hankkeen nimi: Film formation mechanism of bio-colloids for sustainable coating solutions (FilmCO)

Hankkeen vastuullinen tutkija: Monika Österberg, Aalto-yliopisto

Hankekumppanit: Aalto-yliopisto ja Kemira

Vaikuttavuussäätiön myöntämä rahoitus: 190 700 €

Yritykset ympäri maailman pyrkivät vähentämään riippuvuuttaan fossiiliperäisistä muoveista. Tämä lisää biopohjaisten pakkausmateriaalien kysyntää.

Biopohjaisten pakkausmateriaalien haaste on, että ne eivät kestä kosteutta yhtä hyvin kuin fossiiliperäiset muovit. Monet pakkausvalmistajat ovatkin joutuneet lisäämään muuten biopohjaisiin pakkauksiinsa muovi- tai metallikalvoja. Jotta tämä ongelma voitaisiin selättää, erilaisia biopohjaisia päällystys- tai pinnoitusmateriaaleja tutkitaan paljon.

Myös Aalto-yliopiston ja Kemiran FilmCO-hankkeessa oltiin biopohjaisten materiaalien äärellä. Näkökulma oli kuitenkin hieman tavallisesta poikkeava.

“Emme lähteneet kehittämään parempaa päällystekalvoa. Sen sijaan pyrimme kehittämään menetelmän, jolla olisi mahdollista ennakoida, miten parempi päällyste ylipäätään syntyy. Kun saadaan ymmärrystä leviämisen parametreihin, voidaan jatkossa välttyä yritys-erehdys-tutkimukselta sekä säästää aikaa ja kemikaaleja”, kertoo Monika Österberg, Aalto-yliopiston biotuotekemian professori ja FilmCo-hankkeen vastuullinen tutkija.

Tuloksena uusi menetelmä leviämisilmiön tutkimiseen

FilmCO-hankkeen kumppaniyritys oli Kemira, joka on kehittänyt muun muassa vesipohjaisia dispersiopäällysteitä. Dispersiopinnoituksessa alustalle levitetään vesipohjainen seos, jossa on polymeerihiukkasia. Kun vesi haihtuu, hiukkaset sulautuvat yhteen ja lopulta muodostuu yhtenäinen kalvo.

Kemiralla oli tarve kehittää menetelmä, jolla tutkia tätä leviämisilmiötä tarkemmin. Yritys lähestyikin Österbergiä tutkimusongelman kanssa.

Hankkeen keskeinen tulos oli, että leviämistä voi tutkia atomivoimamikroskoopin avulla. Atomivoimamikroskoopin avulla on mahdollista kuvantaa päällystettä vedessä ennen leviämistä sekä kalvon muodostumisen eri vaiheissa. Useimmat muut yhtä tarkat mikroskoopit tarvitsevat toimiakseen esimerkiksi tyhjiötä, jolloin niitä ei voi käyttää nestemäisten näytteiden tarkasteluun.

“Tämä oli taas askel eteenpäin siinä, että voidaan kehittää biopohjaisia pakkausmateriaaleja ja päästään pois fossiilisista materiaaleista”, Österberg kertoo hankkeen tuloksista.

Vaikuttavuussäätiön rahoitus mahdollisti win–win-yhteistyön

Kemira ehdotti Österbergille, että hankkeeseen voitaisiin hakea Vaikuttavuussäätiön TIA Postdoc -rahoitusta. Vaikuttavuussäätiön rahoitusmalli on sopinut Österbergille erinomaisesti.

“Olen tykännyt tästä tavasta tehdä yhteistyötä yrityksen kanssa. Tässä on se win–win, että yritys selittää ongelmaa ja tuo paljon hiljaista tietoa, mutta saamme kuitenkin tehdä myös tieteellisesti merkittävää tutkimusta”, Österberg kertoo.

Österbergin työryhmä jatkaa yhteistyötä Kemiran kanssa saman aihepiirin ympärillä vielä hankkeen jälkeenkin.

Vaikuttavuussäätiön TIA Postdoc -apurahat ovat haettavissa jälleen keväällä 2026. Lue lisää tulevista apurahahauista.

Vaikuttavuussäätiö on myöntänyt kevään 2025 haussa yhteensä 1,3 miljoonaa euroa tutkimus- ja yritysyhteistyön tukemiseen. Rahoitusta sai kuusi hanketta, jotka edustavat laajasti eri toimialoja – mukana ovat muun muassa Bittium, DNA, Nokia Bell Labs ja Valio.

Hankkeet tarttuvat ajankohtaisiin ja yhteiskunnallisesti merkittäviin teemoihin: langattomien verkkojen tulevaisuuteen, selkokielen hyödyntämiseen asiakasviestinnässä ja unen vaikutuksiin sydän- ja verenkiertojärjestelmän toiminnassa.

Tutkimuksella lisää vaikuttavuutta

Rahoitus myönnettiin säätiön Tandem Industry Academia (TIA) Postdoc -ohjelmasta, jonka tavoitteena on lisätä tutkimuksen vaikuttavuutta yhteiskunnassa ja rakentaa tiiviimpiä siltoja akateemisen maailman ja suomalaisen yrityskentän välille.

Kevään haku päättyi 13.4.2025 ja houkutteli 61 korkeatasoista hakemusta. Niistä säätiön hallitus päätti rahoittaa kuutta hanketta.

– On ilo nähdä, että tutkimusyhteistyö innostaa yhä useampia eri alojen tutkijoita ja kiinnostaa suomalaisia yrityksiä. Hakemukset olivat jälleen korkeatasoisia ja innovatiivisia, ja rahoituskelpoisia ehdotuksia olisi ollut enemmän kuin säätiön resurssit sallivat. Tämä kertoo paitsi rahoituksemme laadusta myös siitä, että Suomessa olisi mahdollista saavuttaa vieläkin laajempaa vaikuttavuutta tutkimuksen ja yritysten yhteistyöllä, toteaa Vaikuttavuussäätiön toimitusjohtaja Petro Poutanen.

Yhteistyötä viidessä yliopistossa ja kuudessa yrityksessä

Rahoitettujen hankkeiden tutkimusryhmät toimivat Helsingin, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistoissa sekä Aalto-yliopistossa. Yrityskumppaneina mukana ovat Bittium, DNA Oyj, Hidex Oy, Liquidsun, Nokia Bell Labs ja Valio. Yritykset tuovat hankkeisiin sekä tutkimus- ja kehitysosaamistaan että näkökulmia toimialojensa keskeisiin kysymyksiin.

Lue lisää kaikista hankkeista täältä →

Vaikuttavuussäätiö avaa tänä syksynä Tandem Industry Academia (TIA) Seed -rahoitushaun, joka on suunnattu hiljattain suomalaisen tutkimusrahoitusjärjestelmän piiriin tulleille professoritasoisille tutkijoille.

Nyt järjestettävä hakukierros on toinen. Ensimmäinen haku oli syksyllä 2024. Lue täältä viime vuoden rahoituksensaajista.

Info-webinaari järjestetään etänä maanantaina 15.9.2025 klo 9:30–11:00. Tilaisuudessa esitellään rahoitusohjelman tavoitteet ja hakuohjeet, ja osallistujilla on mahdollisuus esittää kysymyksiä.

TIA Seed -rahoituksen tarkoituksena on käynnistää ja vauhdittaa tutkimusta ja yritysyhteistyötä, joiden avulla syntyy merkittäviä avauksia Suomen osaamisen kehittämiseksi ja globaalin kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

Rahoitusta voivat hakea professorit, jotka ovat olleet palkattuna suomalaisessa korkeakoulussa tai tutkimuslaitoksessa enintään kolme vuotta ja jotka ovat asuneet vähintään viisi vuotta yhtäjaksoisesti Suomen ulkopuolella ennen Suomeen tuloaan. Projektissa on oltava vähintään kaksi suomalaista yrityskumppania.

Haku on avoinna 15.9.–26.10.2025, ja rahoituskausi on 1.1.2026–31.12.2028.
Lue lisää hakukuulutuksestamme ja ilmoittaudu mukaan →

Katso hakuinfon tallenne täältä: