Blogi

Yhteiskuntatieteet, humanistiset tieteet ja taiteen tutkimus eivät ole olleet näkyvässä roolissa teollisuuden ja korkeakoulujen välisessä yhteistyössä. Vuoden 2023 aikana tekemässämme selvityksessä tarkastelemme näiden tieteenalojen suhdetta yritysyhteistyöhön ja ehdotamme keinoja yhteistyön esteiden poistamiseksi. Kokosimme tähän blogiin tiivistelmän selvityksen sisällöstä.

Viime vuosina julkisessa keskustelussa on yhä enemmän korostettu yhteiskuntatieteiden, humanististen tieteiden ja taiteiden ja taiteen tutkimuksen merkitystä ihmiskunnan kehityksessä ja yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamisessa. Näillä tieteenaloilla yhteistyötä teollisuuden kanssa on perinteisesti tehty merkittävästi vähemmän kuin matemaattis-luonnontieteellisillä ja teknillisillä aloilla. Etenkin yhteisiin tutkimushankkeisiin perustuva yhteistyö on vähäistä sosiaalitieteiden, humanististen ja taidealojen tutkijoiden ja yritysten välillä.

Järjestimme Vaikuttavuussäätiössä vuonna 2023 pyöreän pöydän keskustelun suomalaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten ja muiden sidosryhmien edustajien kanssa, haastattelimme eurooppalaisia asiantuntijoita ja toteutimme suomalaisille tutkijoille ja yrityksille suunnatun verkkokyselyn.

Tulokset on koottu 30.11.2023 julkaisemaamme selvitykseen. Haluamme tämän työn avulla osallistua keskusteluun yhteiskuntatieteiden, humanistisen ja taidealan tutkimuksen vaikuttavuuden lisäämisestä sekä näiden tieteenalojen ja yritysten välisestä yhteistyöstä. Tavoitteenamme on rohkaista sekä akateemisia organisaatioita että yritysten edustajia hyödyntämään tätä tietoa ja kehittämään yhteistyötä edistävää toimintaa.

Yritysyhteistyö on merkityksellinen tapa kasvattaa tutkimuksen vaikuttavuutta

Yhteistyö yksityisten yritysten kanssa on keskeinen keino tutkimuksen vaikuttavuuden edistämiseksi. Sen avulla tutkijat voivat saada käyttöönsä ainutlaatuista dataa, osoittaa tutkimuksen vaikutukset käytännössä ja saada tutkimustulokset leviämään laajemmin yhteiskunnan hyödyksi. Yhteistyön avulla yritykset voivat puolestaan vastata paremmin omaa toimintaansa koskeviin tulevaisuuden haasteisiin.

Perinteisesti STEM-alat (luonnontieteet, tekniikka, insinööritieteet ja matematiikka) ovat olleet aktiivisempia yksityisen sektorin kanssa tehtävässä yhteistyössä kuin niin sanotut SHAPE-alat. SHAPE on British Academyn vuonna 2020 lanseeraama lyhenne sanoista ”Social Sciences, Humanities, and the Arts for People and the Economy” (yhteiskuntatieteet, humanistiset tieteet ja taiteet ihmisten ja talouden hyväksi). Käytämme tässä yhteydessä lyhennettä SHAPE viittaamaan yhteiskuntatieteiden, humanististen tieteiden ja taiteiden laajaan kirjoon ja niiden yhteiskunnalliseen rooliin. Se toimii vaihtoehtona aiemmin käytetyille lyhenteille SSH tai AHSS (Arts, Social Sciences and Humanities).

Tieteen kaupallistaminen, kuten patentoiminen, lisensointija spin-out-yritysten perustaminen on STEM-aloilla tyypillisempää, ja näitä tuloksia on helppoa arvioida määrällisesti. SHAPE-alojen tutkimus on puolestaan usein laadullista ja käsitteellistä, minkä vuoksi sen yhteiskunnallisia vaikutuksia on vaikeampi mitata. Yritysten voi myös olla vaikea ymmärtää, miten SHAPE-alojen tutkimusta voitaisiin soveltaa käytännössä.

Yritysyhteistyön vähäisyys SHAPE-aloilla heijastuu myös Vaikuttavuussäätiölle jätetyissä hakemuksissa. Vain kahdeksan prosenttia kaikista säätiön saamista Tandem Industry Academia -hakemuksista tulevat SHAPE-aloilta.

SHAPE-tutkimus voi kuitenkin tarjota yrityksille luovia lähestymistapoja, analyyttisen ajattelun välineitä ja inhimillisen tulokulman, joita tarvitaan monimutkaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden ymmärtämisessä. Tarjoamalla syvällistä ymmärrystä ihmisten käyttäytymisestä, kulttuurista, luovuudesta, historiasta ja yhteiskunnasta, SHAPE-tutkimus voi edistää eettisesti kestävää innovaatiotoimintaa sekä innovatiivisen yrityskulttuurin kehittymistä.

Keskustelu SHAPE-alojen merkityksestä yksityiselle sektorille ja laajemmin yhteiskunnalle on juuri nyt erityisen ajankohtaista. Esimerkiksi nämä neljä yhteiskunnallista kehityskulkua edellyttävät toimenpiteitä, joissa SHAPE-tieteenalojen ja yritysten välinen yhteistyö voi olla ratkaisevaa:

• Yhteiskuntien kohtaamat sosiaaliset ongelmat vaativat moniulotteisia ratkaisuja.
• Tekoäly muokkaa tapoja, joilla työskentelemme ja olemme vuorovaikutuksessa muiden kanssa.
• Ilmastokriisin ratkaiseminen edellyttää muitakin kuin teknologiaratkaisuja.
• Asiakaskeskeisyydellä on yhä merkittävämpi rooli yritysten kilpailukyvyn vahvistamisessa.

Mikä on teollisuuden ja akateemisen tutkimuksen välisen yhteistyön nykytila SHAPE-tieteenaloilla?

Keräsimme selvitystämme varten akateemisten tutkijoiden ja yritysten näkemyksiä tutkimus–yritys-yhteistyöstä. Tulokset osoittavat, että yhteistyö tuottaa hyötyjä molemmille osapuolille.

Tutkijat pitävät yritysyhteistyötä erinomaisena mahdollisuutena laajentaa ammatillisia verkostojaan ja lisätä tutkimuksensa vaikuttavuutta. Jo pelkästään verkostojen laajentaminen auttaa viemään tutkimustuloksia akateemisen yhteisön ulkopuolelle ja lisää siten tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Mahdollisuus yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämiseen korostui yritysyhteistyötä tehneiden tutkijoiden vastauksissa sekä asiantuntijoiden kanssa tekemissämme haastatteluissa. Myös yritykset mainitsivat sen tärkeäksi yhteistyön tulokseksi. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus on keskeinen yhteistyön hyöty, joka motivoi molempia osapuolia sitoutumaan yhteisiin hankkeisiin.

Mitkä tekijät jarruttavat tutkimus–yritys-yhteistyötä SHAPE-aloilla?

Selvityksemme mukaan yhteistyötä tehneet tutkijat ja yritykset kokevat yhteistyön oleen heille hyödyllistä. Halusimme ymmärtää, mikä estää tutkijoita ja yrityksiä tekemästä yhteistyötä, koska tällainen yhteistyö ei kuitenkaan ole kovin yleistä. Kyselytutkimuksen avulla tunnistimme useita yhteistyön esteitä, jotka jaoimme seitsemään kategoriaan. Koska saimme huomattavasti enemmän vastauksia tutkijoilta kuin yrityksiltä, tässä esitetyt kategoriat edustavat vahvasti tutkijoiden näkökulmaa.

Miten SHAPE-tieteenalojen ja yritysten välistä yhteistyötä voidaan lisätä?

Yritysyhteistyön edellytysten kehittäminen ei ole yksin rahoittajien, korkeakoulujen, tutkijoiden tai yritysten harteilla. Tarvittavat muutokset voivat olla rakenteellisia, poliittisia ja teknisiä, mutta näiden muutosten kehittäminen ja läpivienti edellyttää kaikkien osapuolten välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä.

Tunnistimme kolme keskeistä teemaa, joiden ratkaisu on välttämätöntä, jotta SHAPE-alojen ja yritysten välisestä yhteistyöstä tulee tavallisempaa. Ehdotamme kussakin kohdassa myös ratkaisuja, jotka voivat auttaa käynnistämään muutosta.

Yhteistyön lisääminen edellyttää systeemitason muutoksia. 

Haaste: SHAPE-alojen tutkijat ja yritykset ovat molemmat kiinnostuneita yhteistyöstä, mutta niiden on vaikea saada sitä toteutumaan käytännössä. Onnistuneen yhteistyön syntyminen on tällä hetkellä kiinni yksittäisten tutkijoiden ja yrityksissä työskentelevien ihmisten aiemmasta kokemuksesta, henkilökohtaisesta kiinnostuksesta ja sattumasta. Yhteistyötä täytyy lähestyä systeemitasolla eli kehittää niin yliopistojen kuin yritysten ja rahoittajienkin keinoja tukea tutkijoiden ja yritysten kohtaamista sekä yhteisten hankkeiden syntymistä.

Mahdollisia ratkaisuja voivat olla muun muassa:

• SHAPE-tieteenaloille suunnatut, yritysyhteistyötä rohkaisevat rahoitushaut. 
• Tutkijoiden ja yritysten tukeminen molempia osapuolia hyödyttävien hankkeiden käynnistämisessä.
• Yliopistojen yhteyteen luotavat rakenteet, joiden avulla yhteiskuntatieteiden, humanististen tieteiden ja taiteiden tutkijoiden työ tehdään näkyväksi yksityiselle sektorille.
• Monimuotoisuuden lisääminen yritysten johdossa siten, että yhteiskuntatieteiden, humanististen tieteiden ja taiteen alat ovat edustettuina, tai nykyisen henkilöstön kouluttaminen näiden tieteenalojen mahdollisuuksista.
• Avoin ja ennakkoluuloton keskustelu tutkijayhteisöissä siitä, mitä tarkoittaa olla tutkija, joka tekee yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa. Keskustelut tarjoavat mahdollisuuden määritellä yritysyhteistyön hyödyt ja mahdollisuudet tutkijan näkökulmasta.

Teollisuuden ja korkeakoulujen väliset verkostot ovat avainasemassa yhteistyön helpottamisessa.

Haaste: SHAPE-alojen tutkijat työskentelevät tyypillisesti pienissä tiimeissä tai yksin ja pienillä apurahoilla. Ryhmätyön ja laajamittaisten hankkeiden puute rajoittaa näiden tutkijoiden kontaktien määrää ja tarkoittaa, etteivät he voi laajentaa verkostojaan muiden ryhmän jäsenten kautta. Ilman asianmukaisia verkostoja on hankalaa ideoida yhteistyöhankkeita, ottaa yhteyttä mahdollisiin yhteistyökumppaneihin tai hakea rahoitusta.

Mahdollisia ratkaisuja voivat olla muun muassa:

• Monitieteisten tutkimustiimien luominen, jotta SHAPE-alojen tutkijoille avautuisi mahdollisuuksia laajentaa verkostoja ja luoda uusia yhteyksiä muiden tutkijoiden kautta.
• Verkostoitumistapahtumat, joissa tutkijat ja yritykset voivat kohdata.
• Yliopistohin ja tutkimuslaitoksiin perustettava välitystoiminta, jonka avulla yhdistetään oikeat tutkijat oikeisiin yrityksiin.
• Helposti saatavilla olevia digitaalisia alustoja tai akateemisten organisaatioiden  neuvontapalveluja, jotka voivat auttaa yrityksiä saamaan yhteyden tutkijoihin.

Tarvitsemme monipuolisempia keinoja arvioida tutkimuksen vaikuttavuutta.

Haaste: Yksityisissä yrityksissä vaikuttavuuden kieli keskittyy tyypillisesti taloudellisiin ja määrällisesti mitattavissa oleviin tuloksiin. Menestystä arvioidaan syntyneiden patenttien, tuotteiden ja tulovirtojen kautta. Nämä eivät tyypillisesti ole SHAPE-tieteenalojen ydinosaamista. Tämän mittariston vuoksi SHAPE-tieteenalat jätetään usein perinteisten innovaatio- ja T&K-toimintojen ulkopuolelle ja niitä käytetään pikemminkin muilla liiketoiminnan aloilla, kuten organisaation kehittämisessä. Tämä ei välttämättä ole ongelma, mutta se voi rajoittaa korkeakoulujen ja teollisuuden välisen yhteistyön mahdollisuuksia ja vähentää sen vaikuttavuutta.

Mahdollisia ratkaisuja voisivat olla muun muassa:

• Yhteistyön vaikuttavuuden mittareiden kehittäminen siihen soveltuvien kokeilujen avulla.
• Sellaisten vaikuttavuusmittareiden kehittäminen, jotka heijastavat SHAPE-tutkimukselle ainutlaatuisia ulottuvuuksia.
• SHAPE-tieteenalojen tarjoaman lisäarvon määrittely ja viestiminen myös määrällisesti mitattavissa olevien toimenpiteiden avulla.
• Yrityssektorilla käytetyn vaikuttavuuden kielen haastaminen ja kehittäminen siten, että se kattaa taloudellisten vaikutusten lisäksi myös yhteiskunnalliset, ympäristöön liittyvät ja muunlaiset vaikutukset.
• Tutkijoiden viestintätaitojen kehittäminen niin, että he osaavat puhua tutkimuksestaan vaikuttavuuden näkökulmasta. 
• Onnistuneiden yhteisten hankkeiden näkyväksi tekeminen ja vaikutusten osoittaminen. 

Haluatko kuulla, miten yhteistyötä on pyritty edistämään eri puolilla Eurooppaa? Lue lisää selvityksestämme, joka sisältää esimerkiksi:

• tuloksia kyselystä, jonka teetimme suomalaisten akateemisisten organisaatioiden ja yritysten edustajille  jossa selvitettiin tutkimus–yritys-yhteistyön nykytilaa,
• esimerkkejä kokeiluista Suomesta, Ruotsista, Tanskasta, Irlannista ja Iso-Britanniasta, joissa kuvataan erilaisia lähestymistapoja SHAPE-tieteenalojen ja yritysten välisen yhteistyön lisäämiseen, 
• tiivistelmän, jossa esitellään kaikki tuloksemme ja ehdotuksemme ratkaisuista. 

Kaipaatko lisätietoja selvityksestä? Ota yhteyttä kirjoittajiin:

aurora.airaskorpi@vaikuttavuussaatio.fi
outi.vanharanta@vaikuttavuussaatio.fi

Kirjoittaja: Aurora Airaskorpi

Vaikuttavuussäätiön uusi rahoitus vie professorit yrityksiin vuodeksi tekemään omaa tutkimustaan yhteistyössä yrityskumppanin kanssa. Vaikuttavuussäätiön professoreille suunnattua rahoitusta on saanut nyt vuodesta 2022 alkaen yhteensä 9 professoria.

Tandem Industry Academia Professor (“TIA Professor”) -rahoitus tarjoaa professoreille mahdollisuuden keskittyä omaan tutkimukseen ja hyödyntää yritysten käytännön osaamista ja resursseja.

Vaikuttavuussäätiön hallitus valitsi kokouksessaan 17.11.2023 kolme uutta professoria rahoituksen saajiksi:

• Lääkeaineen suunnittelun professori Antti Poso, Itä-Suomen Yliopisto. Yhteistyössä Orion Pharma
• Tietojenkäsittelyopin professori Roope Raisamo, Tampereen yliopisto. Yhteistyössä Nokia Technologies
• Tutkimusprofessori Ari Väänänen, Työterveyslaitos. Yhteistyössä Terveystalo Healthcare

Säätiö tunnistaa selkeän tarpeen tukea rahoituksella urallaan jo pitkälle edenneitä huippututkijoita, jotta he voivat tehokkaasti yhdistää voimansa yritysten kanssa. Tämä rahoitus tarjoaa professoreille mahdollisuuden päivittää osaamistaan yrityksille merkityksellisten tutkimuskysymysten parissa ja samalla mahdollistaa huipputason vaikuttavan tutkimuksen toteuttamisen”, sanoo rahoitusmallia kehittäneen valmisteluryhmän ja Vaikuttavuussäätiön hallituksen jäsen Leena Otsomaa.

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänäsen yhteistyötutkimus Terveystalon kanssa etsii uudenlaista tietoa ja lähestymistapoja mielenterveyden haasteisiin koneoppimisen mallien ja tietovarantojen avulla. “Kun tutkimusta tehdään tiiviissä yhteistyössä yrityksen kanssa, TIA-professuuri avaa uusia näkymiä suoraan työterveyshuoltojen toimintaan ja akuutteihin haasteisiin. Yritysyhteistyössä syntyvien havaintojen ja löydösten kautta luomme uudentyyppistä tutkimusta, joka mahdollistaa kansainvälisesti korkeatasoisten tutkimusjulkaisujen ja tieteellisten avausten tekemisen.”

TIA-professori viettää yhtä vuotta vastaavan ajan yrityksen tarjoamissa tiloissa rahoituksen aikana. Rahoitus voi jakaantua korkeintaan kolmen vuoden ajanjaksolle. Rahoituksen tarkoituksena on tukea elinkeinoelämän ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä ja tarjota professorille ensikäden tietoa elinkeinoelämän kannalta relevanteista tutkimusongelmista. Projekti voi koostua yhteisestä esikilpailullisesta tutkimuksesta ja muusta sitä tukevasta toiminnasta.

Nyt rahoitettavat professuurit keskittyvät hankkeisiin, joissa tutkitaan mielenterveyden tukemisen lisäksi tuntoaistia metaversumeissa sekä kvanttiteknologian ja koneoppimisen avustamaa lääkekehitystä. Lue lisää rahoitettavista hankkeista täältä.

Professori Antti Poso Itä-Suomen yliopistosta näkee yritysprofessuurin mahdollisuutena paitsi viedä omaa tutkimusta eteenpäin, myös ohjata opiskelijoita niin, että heidän tutkimuksensa on vaikuttavaa myös tutkimusmaailman ulkopuolella.

“Uudet lääkeaineet saadaan tuotua potilaille käytännössä vain teollisuuden kautta. Tämä yhteistyö mahdollistaa teoreettisen osaamisen ja käytännön työn näkökantojen ja kokemusten yhdistämisen. Siten se edesauttaa niin alan tutkimusta kuin myös yritysten menestymistä”, kertoo professori Poso.

Tampereen yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Roope Raisamon hankkeessa tutkitaan yhteistyössä Nokian kanssa, miten tuntoaisti saadaan osaksi metaversumia

”Nokia Technologies on johtava toimija metaversumien infrastruktuurien rakentamisessa. Yhteistyössä yrityksen kanssa pystyn viemään tutkimustietoa mediateknologian standardointityön tueksi”, professori Raisamo sanoo.

Osallistu 30.11. klo 12.30–14:00 järjestettävään webinaariimme ja selvityksen julkistukseen, joka käsittelee yritysten ja akateemisen maailman yhteistyön tilaa ihmistieteiden tutkimuksessa.

Vaikuttavuussäätiö käynnisti puoli vuotta sitten selvityksen ihmistieteiden tutkimuksen ja yritysten välisen yhteistyön nykytilasta ja tulevaisuuden mahdollisuuksista. Selvitysprosessiin on kuulunut pyöreän pöydän keskustelu akateemisen maailman edustajien ja muiden sidosryhmien kanssa, asiantuntijoiden haastatteluja eri puolilta Eurooppaa sekä suomalaiselle korkeakoulukentälle ja yrityksille suunnattu verkkokysely. 

Julkaisemme selvityksemme tuloksia marraskuun lopussa. Tule mukaan ainutlaatuiseen webinaariimme kuulemaan uusia näkökulmia yritysten ja akateemisen maailman yhteistyöstä pohjoismaista ja Iso-Britanniasta sekä selvityksen päälöydöksiä. Kuulemme tilaisuudessa puheenvuorot Julia Blackilta (British Academy), Alf Rehniltä (University of Southern Denmark) ja Marja-Liisa Niinikoskelta (Suomen Tekstiili ja Muoti ry).

Tapahtuma järjestetään Zoomissa ja tallennetaan myöhempää käyttöä varten. Ilmoittautumalla webinaariin voit halutessasi tilata selvityksen sähköpostiisi. Selvitys on myös ladattavissa tältä verkkosivustolta 30. marraskuuta 2023 klo 12.00.

Ohjelma

(Tilaisuus on englanninkielinen)

12.30 Opening words and key insights from our whitepaper State of industry-academia collaboration in humanities, arts and social sciences – Perspectives from the Nordics and beyond

Aurora Airaskorpi & Outi Vanharanta, writers of the whitepaper

12.45 Keynote: State of SHAPE innovation – Insights from five years of building a network of universities to support SHAPE innovation in the UK and beyond

Professor Julia Black, Chair of the ASPECT Steering Group and President of the British Academy

13.00 Q&A with Julia Black

13.05 Keynote: Industry-Academia Collaboration: Alignment, Asymmetries, Anarchy, and Apotheoses

Alf Rehn, Professor of Innovation, Design, and Management at the University of Southern Denmark 

13.20 Q&A with Alf Rehn

13.25 Keynote: The contradictory role of arts, humanities and social sciences in the transformation of industries. Case textile and fashion industry

Marja-Liisa Niinikoski, Managing Director of Finnish Textile and Fashion Association

13.40 Q&A with Marja-Liisa Niinikoski

13.45 Closing words and next steps from the Finnish Research Impact Foundation

Petro Poutanen, CEO, The Finnish Research Impact Foundation

Puhujat

Vaikuttavuussäätiö myöntää tukea kymmenelle  huippututkimushankkeelle, joissa lähdetään yhdessä yritysten kanssa ratkomaan isoja haasteita. Yhteensä rahoitusta myönnetään kaksi miljoonaa euroa kymmenelle  eri hankkeelle. Tutkimusten aiheet vaihtelevat sarveiskalvosokeuden hoitamisesta turvetta korvaavien kasvualustojen kehittämiseen. 

Vaikuttavuussäätiö rahoittaa 2,1 miljoonalla eurolla yliopistojen ja yritysten yhteisiä tutkimushankkeita. Vaikuttavuussäätiön Tandem Industry Academia -rahoituksessa etsittiin nyt neljäntenä vuotena peräkkäin huippututkimushankkeita, jotka tähtäävät sekä akateemiseen että kaupalliseen vaikuttavuuteen yhdessä yritysten kanssa. Säätiö on rahoittanut vuodesta 2019 lähtien yhteensä 46 vastaavaa hanketta noin yhdeksällä  miljoonalla eurolla.

Rahoitus on suunnattu suomalaisille yliopistoille ja korkeakouluille sekä tutkimuslaitoksille kannustamaan yhteistyöhön Suomen yrityskentän kanssa. Säätiön tavoitteena on rahoituksen avulla tuoda akateeminen huippuosaaminen ja yritysten voimavarat yhteen.

Nyt rahoitetuissa hankkeissa ratkotaan monia yhteiskunnallisesti merkittäviä haasteita. Niissä pyritään esimerkiksi nopeuttamaan ja tehostamaan lääkekehitystä, kasvattamaan suomalaista osaamista litiumakkuteknologioissa, vähentämään langattomiin viestiverkkoihin kohdistuvia häiriöitä, luomaan tehokkaampia hoitomuotoja sarveiskalvosokeuteen ja kehittämään korvaavia kasvualustoja turpeelle.

Rahoitettavien hankkeiden tutkimusryhmät tulevat Helsingin yliopistosta, Aalto-yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Itä-Suomen yliopistosta.

Yritykset tarjoavat hankkeisiin tutkimus- ja kehitysosaamisensa sekä ymmärryksensä oman alansa ydinkysymyksistä. Eri hankkeissa kumppaniyrityksiä ovat Fenno-Aurum Oy, Bittium Wireless Communications, Pulsedeon Oy, Comptek Solutions Oy, Planmeca Oy, AGCO Power, Neova Group, StemSight oy, Bionavis Oy ja OrionPharma.

Lisää tietoa rahoitettavista hankkeista löytyy täältä.

Säätiö sai 16.4.2023 päättyneeseen hakuun yhteensä 78 korkeatasoista hakemusta, joista säätiön hallitus päätti rahoittaa kymmentä  kärkihanketta. Valitut hankkeet edustavat kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka vaikuttavuutta yhteistyö elinkeinoelämän kanssa voi kasvattaa. Tutkimushankkeissa tehdään esikilpailullista tutkimusta, joka tieteellisten tulosten lisäksi kehittää Suomen elinkeinoelämän osaamista ja kilpailukykyä.

Vaikuttavuussäätiön kehittämä uudenlainen rahoitusmalli mahdollistaa sen, että akateeminen tutkimustiimi ja yritykset lähtevät aidosti tekemään tutkimuksesta kumpuavaa yhteistyötä.

”Tutkimusyhteistyötä rahoitetaan Suomessa enimmäkseen  liiketoiminnan lähtökohdista ja lähellä markkinoita, mutta yritysten resursseista on usein hyötyä myös akateemisen tutkimuksen lähtökohdista ponnistavassa tutkimuksessa ja samalla yritysosapuolen osaaminen kasvaa”, sanoo säätiön hallituksen puheenjohtaja Lauri Oksanen.

Tandem Industry Academia -rahoituksessa yliopistoa tai tutkimuslaitosta edustava tutkija tekee yhden vuoden hankkeeseen liittyvää tutkimustyötä akateemisessa organisaatiossa ja toisen vuoden tiiviimmässä yhteistyössä kumppaniyrityksen kanssa.

”Rahoituksemme paikkaa tällä hetkellä suomalaisessa TKI-kentässä olevaa kuilua akateemisen tutkimuksen ja innovaatiorahoituksen välissä ja nopeuttaa tutkimuksen tulosten siirtymistä yhteiskunnan hyödyksi.”, Oksanen sanoo.

4.9.2023 Vaikuttavuussäätiöllä aukeaa professori-tasoisille tutkijoille suunnattu rahoitushaku, joka vie suomalaisyliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa työskentelevät professorit vuodeksi yrityksiin.

Professorivetoinen Tandem Industry Academia Professor -rahoitus antaa kokeneelle tutkijalle mahdollisuuden syventyä omaan tutkimusalaansa yritysympäristössä. Luonnonvarakeskuksen Jari Hyväluoma ja Soilfoodin Saara Kankaanrinta kertovat, miten tutkimusyhteistyön molemmat osapuolet sekä yhteiskunta hyötyvät yhteistyöstä. 

Professori Jari Hyväluoman voi tällä hetkellä löytää tietokoneelta kirjoittamasta koodia, viljelymailta kaivamasta maata tai laboratoriosta tutkimasta maa-ainesta. Hänellä on käsissään niin sanotun virtausmallinnusmenetelmän kehitys. Menetelmä auttaa ymmärtämään, miten maanparannuskuidut vaikuttavat maan rakenteeseen ja sitä kautta maan kykyyn johtaa vettä. 

Hyväluoma tiimeineen työskentelee Vaikuttavuussäätiön rahoittamana professorina Luonnonvarakeskuksen ja suomalaisen, kiertotalouteen perustuvia maanparannusaineita valmistavan Soilfoodin yhteistyöhankkeessa. Hankkeessa tutkitaan metsäteollisuuden sivuvirroista valmistettavien maanparannusaineiden vaikutuksia peltomaan rakenteeseen. Rahoitus myönnettiin joulukuussa 2022 ja takana on nyt puolen vuoden aktiivinen käynnistysvaihe. 

“Maaperän rakennetutkimus on luonteensa vuoksi sidottu vuodenaikoihin. Kevät on kulunut työssä tarvittavien menetelmien kehittämiseen ja hankkeeseen liittyvien tausta-aineistojen analysointiin. Parhaillaan valmistaudumme puintien jälkeen tehtävään näytteenottoon”, Hyväluoma kertoo.  

Orgaanisen aineksen väheneminen maaperässä on globaali ongelma, ja havaittu myös suomalaisissa peltomaissa. Ilmastovaikutusten lisäksi orgaanisen aineksen väheneminen maasta heikentää peltomaiden kasvukuntoa. Projektin tulosten avulla voidaan tukea paitsi maataloussektorin toimijoita myös edesauttaa maaperän hiilensidontaa, vähentää maatalouden vesistökuormitusta ja parantaa maan viljelyvarmuutta.

“Ratkaisut kestävyysmurrokseen eivät synny ilman tiedettä”, sanoo Saara Kankaanrinta. Hän on paitsi Soilfoodin perustaja myös Itämeren pelastamiseen keskittyneen Baltic Sea Action Groupin perustaja, ja hänet on palkittu vuonna 2019 kestävyyspalkinto Globe Energy Awardilla.

Yritysyhteistyö Hyväluoman hankkeen kanssa tarkoittaa, että Soilfood saa tutkimustulokset heti käyttöönsä ja pystyy soveltamaan niitä paitsi tuotekehitykseen myös viestimään alaa koskevasta tieteestä ulospäin. “Tutkimusyhteistyössä ei ole kyse vain siitä että yritys saa lisäarvoa ja kasvua. Yhtä tärkeää on yhteiskunnallisten kriisien ratkaisu”, Kankaanrinta painottaa. “Meidän täytyy voida osoittaa sekä maanviljelijöille että yhteiskunnalle, miksi kiertotalous on tärkeää ja mikä myymiemme tuotteiden arvo on maaperälle sekä ympäristölle. Pyrimme todentamaan tieteellisesti, mitä maaperässä tapahtuu.”

Siksi Hyväluoma käyttää aikaansa maaperän rakenteen ja kasvukunnon perusteelliseen ymmärtämiseen. “Hankkeessamme yhdistyy mielestäni hienolla tavalla Soilfoodin maanparannuskuitujen vaikutusten tutkiminen ja maaperän rakenteeseen liittyvien tutkimusongelmien ratkaisu. Tutkijana pääsen hyödyntämään jo olemassa olevaa tietoa ja käytännön kokemuksia maanparannuskuitujen vaikutuksista ja yhdistämään tähän omaa tutkimusosaamistani”, professori sanoo. 

Tutkimusyhteistyö on oivallinen keino tukea yrityksen tutkimus- ja kehitystyötä, mutta Kankaanrinta pitää tärkeänä ettei kestävyysmurroksen ratkaisussa keskitytä vain tuoteinnovaatioihin. Hän painottaa perustutkimuksen merkitystä, sillä sen avulla opitaan,  millä tavalla vahvistamme ja parannamme luonnon monimuotoisuutta ja hyvinvointia. “Ei ole mitään teknistä hopealuotia, jolla voisi ratkaista maaperän ongelmat eli ilmastonmuutoksen, vedenkierron häiriöt ja luontokadon. Meidän täytyy myös muuttaa nykyisiä toimintatapojamme.” 

Kun ilmasto muuttuu myös viljeleminen muuttuu, ja sitä kautta viljelijöiden täytyy jatkossa osata sopeutua äärisäihin ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin kriiseihin. Siinä maanparannuskuidut tuovat kipeästi kaivattua vedenpidätyskykyä liialliseen kuivuuteen tai märkyyteen. Kankaanrinta kokeekin, että tutkimuslaitoksen ja yritysyhteistyön lisäksi tämän hankkeen tärkeänä kolmantena osapuolena ovat viljelijät. 

“Tuottamamme tutkimustiedon vaikuttavuus mitataan lopulta siinä, pystytäänkö maaperän kunnon parantaminen ja ravinteiden kierrättämisen arvo perustelemaan viljelijöille ja tukemaan heidän liiketoimintansa kannattavuutta”, hän sanoo. “Lopulta toki tarvitaan myös yhteiskunnan ohjauspolitiikkaa, koska samalla ratkomme yhteisiä kriisejä.”

Tutustu TIA Professor 2023 -hakuun ja rekisteröiduy 4.9. pidettävään infosessioon!

Vaikuttavuussäätiö tekee selvitystä ihmistieteiden ja yritysten yhteistyöstä Suomessa. Tarkoituksenamme on tuottaa lisää ymmärrystä siitä, miten ja millaista yhteistyötä yritykset ja ihmistieteiden tutkijat tekevät ja miten tätä yhteistyötä voitaisiin tukea ja edistää. Ihmistieteillä viittaamme sekä humanistisiin tieteisiin että yhteiskuntatieteisiin.

Toivomme että voisit antaa arvokkaan panoksesi kokemuksista ja näkemyksistä ihmistieteiden ja yritysten yhteistyöstä vastaamalla kyselyymme. Kyselyyn vastaaminen on tehty helpoksi ja vie noin 10 minuuttia. Kaikki vastaukset käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti, eikä yksittäisiä vastauksia jaeta ulkopuolisille. Kyselyn tietosuojaseloste löytyy tästä linkistä.

Vastaamalla kyselyyn autat meitä ja muita rahoittajia kehittämään parempia rahoituksen ja tuen muotoja ihmistieteiden ja yritysten yhteistyön edistämiseksi. Tavoitteenamme on luoda toimintamalleja ja keinoja, jotka hyödyttävät sekä yrityksiä että ihmistieteiden tutkimusta.

Kaikkien yhteystiedot jättäneiden vastaajien kesken arvomme kaksi 50 € ravintolalahjakorttia.

Osallistu tästä: https://link.webropolsurveys.com/S/4CD22EB7FC942837

Toivomme saavamme vastauksesi viimeistään 8.9.2023 mennessä. Kiitos osallistumisestasi ja arvokkaasta panoksestasi tutkimukseemme!