Blogi

Vaikuttavuussäätiön TIA Professor -rahoitus uudistuu ja jatkaa syksyllä 2026 nimellä TIA Fellow.

TIA Fellow on tarkoitettu kokeneille professori-tasoisille tutkijoille oman tutkimushankkeen toteuttamiseen yhteistyössä yrityksen kanssa. Rahoitus tarjoaa mahdollisuuden syventää tutkimuksen vaikuttavuutta, rakentaa uusia yhteistyösuhteita ja saada ensikäden ymmärrystä yritysten tutkimustarpeista – tutkimuksen korkea taso säilyttäen.

Uudistetussa mallissa rahoituksen käyttö on aiempaa joustavampaa. Fellow-tutkijan 12 kuukauden työskentelyjakso voidaan jakaa enintään kolmen vuoden ajalle tutkimushankkeen tarpeiden mukaan.

Rahoitus on suunnattu yliopistojen professoreille ja associate professoreille sekä tutkimuslaitosten tutkimusprofessoreille ja johtaville tutkijoille.

TIA Fellow 2026 -haku avautuu 1.9.2026.

Haluatko kuulla lisää? Tule mukaan hakuinfoon maanantaina 1.9. klo 9.30.

Lisätietoa

• Hakuohjeet
• Hakukuulutus
• Ilmoittautuminen hakuinfoon

Pantelis Lioumisin johtamassa hankkeessa Aalto-yliopiston tutkijat kehittivät alustan, joka yhdistää reaaliaikaisen EEG-mittauksen ja aivojen magneettistimulaation. Hanke toteutettiin yhteistyössä Bittium Biosignalsin kanssa Vaikuttavuussäätiön rahoituksella. Sen tavoitteena oli selvittää, voisiko potilaan omaa aivotoimintaa hyödyntää aivostimulaation käynnistämisessä ja siten tukea tehokkaampaa kuntoutusta.

Hankkeen nimi: Brain–Computer Interface for Automated EEG-guided Brain Stimulation
Hankkeen vastuullinen johtaja: Pantelis Lioumis, Aalto-yliopisto
Hankekumppanit: Aalto-yliopisto ja Bittium Biosignals
Vaikuttavuussäätiön myöntämä rahoitus: 210 703 €

Kun ihminen haluaa liikuttaa kättään, aivot lähettävät hermoston kautta viestin lihaksille. Terveessä kehossa viesti kulkee perille ja liike tapahtuu. Selkäydin- tai aivovamman jälkeen yhteys voi kuitenkin vaurioitua tai katketa.

Aalto-yliopiston tutkimusryhmä tutkii, miten aivojen ja kehon välistä yhteyttä voisi vahvistaa uudelleen. Brain–Computer Interface for Automated EEG-guided Brain Stimulation -hankkeessa ryhmä selvitti, voisiko potilaan oma aivotoiminta ohjata kuntoutuksessa käytettävää aivojen magneettistimulaatiota.

“Haluamme edistää kuntoutusmenetelmiä hyödyntämällä potilaan omaa aivotilaa aivostimulaation käynnistämiseen. Uskomme, että tämä voi tehdä kuntoutuksesta tehokkaampaa”, sanoo hankkeen vastuullinen johtaja Pantelis Lioumis, joka työskentelee Aalto-yliopistossa dosenttina ja TMS-laboratorion johtajana.

Kuntoutusta aivojen oman toiminnan mukaan

Hanke yhdistää EEG-mittauksen ja transkraniaalisen magneettistimulaation eli TMS:n. EEG mittaa aivojen sähköistä toimintaa päänahalta. TMS puolestaan stimuloi tiettyjä aivoalueita magneettipulssien avulla.

Keskeinen ajatus liittyy ajoitukseen. Järjestelmä ei stimuloi aivoja sattumanvaraisesti, vaan mittaa, mitä aivoissa tapahtuu, ja käyttää tätä tietoa stimulaation ajoittamiseen.

Ajoituksella on merkitystä, koska aivot ovat joissakin hetkissä vastaanottavaisemmat kuin toisissa. Kun ihminen yrittää tai kuvittelee liikettä, kyseiseen liikkeeseen liittyvät hermosolut aktivoituvat. Jos stimulaatio annetaan samalla hetkellä, sen vaikutus voi olla voimakkaampi.

Lioumis kuvaa ajatusta tunnetun neurotieteen periaatteen kautta: yhdessä aktivoituvat hermosolut kytkeytyvät yhteen.

“Elämme uudenlaista aivostimulaation aikakautta. Emme enää stimuloi aivoja sattumanvaraisesti. Hyödynnämme aivotilaa ja pyrimme stimuloimaan oikeaan aikaan ja oikeaan kohtaan”, Lioumis sanoo.

Tavoitteena on, että potilas ei olisi vain hoidon kohde vaan aktiivinen osa kuntoutusta. Hänen oma aivotoimintansa auttaisi järjestelmää tunnistamaan, milloin stimulaatio kannattaa antaa.

“Kuntoutusta voidaan tukea ja se voi tapahtua nopeammin”, Lioumis tiivistää.

Väitöskirjatutkija Matilda Makkonen on työskennellyt hankkeen mittausten ja reaaliaikaisen EEG-datan käsittelyn parissa. Tällaisessa tutkimuksessa järjestelmän täytyy tunnistaa merkitykselliset aivosignaalit ja samalla suodattaa pois häiriöitä.

“Oma roolini on ollut toteuttaa mittauksia terveillä koehenkilöillä, suunnitella koeasetelmia ja tehdä niihin liittyvää ohjelmistokehitystä”, Makkonen sanoo.

Tutkijat ovat nyt saaneet aikaan toimivan alustan. Seuraavaksi he käyttävät sitä tieteellisissä kokeissa, joissa verrataan erilaisia koeasetelmia ja tutkitaan, kuinka hyvin lähestymistapa toimii.

“Meillä on nyt alusta. Kokonaisuus toimii, ja nyt tutkimme, kuinka hyvin se toimii käytännössä”, Lioumis sanoo.

Bittiumin teknologia mahdollisti reaaliaikaisen stimulaation

Hankkeen yrityskumppani Bittium Biosignals on osa Bittium-konsernia. Bittium Biosignals kehittää lääketieteellisiä ja terveysteknologian laitteita, kuten EEG-järjestelmiä, EKG-mittalaitteita ja uniapnean kotitutkimuksiin tarkoitettua teknologiaa.

Bittium toi hankkeeseen tutkimuskäyttöön suunnitellun NeurOne EEG -järjestelmän. Järjestelmä lähettää mitatun EEG-datan ulos välittömästi, jolloin tutkijat voivat analysoida aivotoimintaa reaaliajassa.

“Bittiumilla on erittäin hyvä laitteisto ja ohjelmisto sen analysoimiseen, mitä aivoissa tapahtuu reaaliajassa. Maailmassa ei ole montaa EEG-yritystä, jotka pystyvät tähän”, Lioumis sanoo.

Yhteistyö käynnistyi luontevasti. Aalto-yliopisto ja Bittium olivat tehneet erilaista yhteistyötä jo lähes kymmenen vuoden ajan, ja Aallon tutkijat olivat käyttäneet Bittiumin laitteita tutkimuksessaan. Kun Lioumis näki Vaikuttavuussäätiön rahoitushaun, Bittium oli selvä kumppani hankkeeseen.

Bittium Biosignalsin neurotuotteiden tuotepäällikön Simo-Pekka Simonahon mukaan hanke tarjosi Bittiumille mahdollisuuden nähdä, miten sen teknologiaa voidaan hyödyntää vaativassa huippututkimuksessa.

“Aalto-yliopistossa tutkijat halusivat olla tällaisen tutkimuksen eturintamassa. Ja sitä he todella ovat”, Simonaho sanoo.

Yhteistyö teki teknisestä ominaisuudesta tutkimustyökalun

Käytännössä Aalto-yliopisto ja Bittium kävivät tiivistä vuoropuhelua. Tutkijat kertoivat, mitä he halusivat tehdä, ja Bittium auttoi heitä ymmärtämään, miten laitteisto voisi parhaiten tukea tutkimuksen tavoitteita.

“Laitteissamme voi säätää monia ominaisuuksia. Tutkijat kertoivat, mitä he halusivat saada aikaan, ja minä kerroin, millä eri tavoilla sen voisi tehdä. Sitä kautta kokonaisuutta rakennettiin yhdessä”, Simonaho sanoo.

Bittium avasi tutkijoille myös teknisiä yksityiskohtia, joita se ei tavallisesti käy asiakkaiden kanssa yhtä syvällisesti läpi. Tämä auttoi tutkijoita ymmärtämään, miten järjestelmää voisi hyödyntää juuri tässä tutkimusasetelmassa.

Lioumisin mukaan Bittiumin tuki auttoi tutkijoita välttämään turhaa työtä.

“He auttoivat meitä viemään ajatuksiamme eteenpäin. Meidän ei tarvinnut keksiä pyörää uudelleen”, Lioumis sanoo.

Yhteistyössä syntyi myös avoimesti saatavilla olevia ohjelmistoskriptejä, joilla voidaan lukea ja analysoida reaaliaikaista EEG-dataa. Bittium voi jakaa työkalua myös muille asiakkaille, jotka haluavat kokeilla vastaavia sovelluksia.

“Voimme nyt sanoa asiakkaille, että tällä voitte lähteä kokeilemaan”, Simonaho sanoo.

Hanke toi Bittiumille myös näkyvyyttä kansainvälisessä tutkijayhteisössä. Aalto-yliopiston tutkijat ovat esitelleet tutkimustaan ja siinä käytettyä NeurOne EEG -järjestelmää esimerkiksi konferensseissa.

“Parasta näkyvyyttä meille on se, että tutkijat käyttävät järjestelmäämme aivan uudenlaisessa tutkimuksessa”, Simonaho sanoo.

Hanke tuotti molemmille osapuolille jotakin arvokasta. Tutkijat saivat alustan uusille kokeille. Bittium sai palautetta, näkyvyyttä ja konkreettisen esimerkin siitä, miten sen EEG-teknologiaa voidaan käyttää vaativassa aivostimulaatiotutkimuksessa.

“Se on win-win”, Lioumis sanoo.

Askel kohti yksilöllisempää kuntoutusta

Hankkeen pidemmän aikavälin mahdollisuudet liittyvät yksilöllisempään ja automatisoidumpaan kuntoutukseen. Sen sijaan, että sama stimulaatio annettaisiin samalla tavalla kaikille potilaille, tulevaisuuden järjestelmät voisivat mukautua potilaan omaan aivotoimintaan.

Tutkijat voivat soveltaa hankkeessa kehitettyä alustaa myös muihin tutkimuskysymyksiin, kuten kognitiivisiin tehtäviin ja erilaisiin mielikuvaharjoittelun muotoihin. Lioumisille tämä tarkoittaa, että hanke ei ole päätepiste vaan alku.

“Tällainen rahoitus ja tällainen projekti on alku. Siitä lähdetään liikkeelle, ja sen jälkeen avautuu uusia suuntia”, Lioumis sanoo.

Työ jatkuu myös rahoitetun hankkeen jälkeen. Tutkijat suunnittelevat jatkotutkimuksia, joissa verrataan perinteisiä kuntoutusmenetelmiä uuteen, potilaan omaan aivotoimintaan perustuvaan lähestymistapaan.

Lioumis näkee yrityksillä laajemminkin tärkeän roolin siinä, että monimutkainen tutkimus saadaan lähemmäs käytännön sovelluksia.

“Tutkimus on usein melko monimutkaista, mutta yrityksillä on työkaluja tehdä siitä yksinkertaisempaa käytännön käyttöä varten”, hän sanoo.

Hanke on hyvä esimerkki siitä, miksi tutkimuksen ja yritysten yhteistyötä tarvitaan. Aalto-yliopiston tutkijoilla oli idea aivotoiminnan ohjaamasta stimulaatiosta, ja Bittium toi mukaan teknologian, jolla ideaa voitiin testata käytännössä.

Työ on edelleen tutkimusvaiheessa. Hanke on kuitenkin ottanut tärkeän askeleen kohti hoitolaitteita, jotka eivät ainoastaan stimuloi aivoja vaan reagoivat potilaan omaan aivotoimintaan.

Vaikuttavuussäätiön hallitus on saanut vuoden 2026 alusta alkaen neljä uutta jäsentä, jotka tuovat mukanaan monipuolista kokemusta tutkimuksesta, yritysmaailmasta ja tutkimukseen pohjautuvien innovaatioiden kehittämisestä. Haastatteluissa uudet hallituksen jäsenet kertovat näkemyksiään tutkimuksen vaikuttavuudesta sekä tutkimus-yritysyhteistyön mahdollisuuksista.

Bayerin tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja Manja Ahola korostaa tutkimuksen ja yritysten välisen yhteistyön merkitystä erityisesti terveyden ja lääketutkimuksen alueilla.

Lue haastattelu →

Gasera Oy:n toimitusjohtaja ja perustaja Ismo Kauppinen tuo hallitukseen kokemusta tutkimuslähtöisestä yrittäjyydestä ja teknologian kaupallistamisesta.

Lue haastattelu →

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun dekaani Jouko Lampinen korostaa pitkäjänteisen perustutkimuksen merkitystä tutkimuksen vaikuttavuuden rakentumisessa.

Lue haastattelu →

Luonnonvarakeskuksen Tuotantojärjestelmät-yksikön johtaja Anu Kaukovirta tuo hallitukseen näkökulmaa kestävien tuotantojärjestelmien ja luonnonvarojen käytön tutkimuksesta.

Lue haastattelu →

Euroopan tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa etsitään parhaillaan tasapainoa huipputeknologioihin panostamisen ja ihmiskeskeisen kehityksen välillä. Yhteiskunnallisesti kestävien ratkaisujen kehittäminen edellyttää ihmistieteiden nykyistä vahvempaa roolia jo TKI-prosessien alkuvaiheessa, ei vasta teknologisten ratkaisujen valmistuttua.

Ihmistieteiden aseman vahvistamiselle Euroopan tutkimus- ja innovaatio-ohjelmissa on selkeä tarve. Tästä keskusteltiin joulukuussa 2025 Tanskan EU-puheenjohtajuuskauden puitteissa järjestetyssä Human Values and Grand Challenges -konferenssissa. Tanskalaisten korkeakoulujen ja Euroopan komission järjestämä tilaisuus kokosi yhteen tutkijoita, yliopistojen ja tutkimusorganisaatioiden edustajia, rahoittajia sekä päätöksentekijöitä eri puolilta Eurooppaa.

Tilaisuudessa korostui huoli siitä, että tutkimusrahoitusta ohjataan yhä voimakkaammin huipputeknologioihin panostamiseen mikä koetaan välttämättömäksi globaalin kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja yhteiskunnallisesti merkittävien haasteiden ratkaisemiseksi. Humanistiset tieteet ja yhteiskuntatieteet, eli ihmistieteet, ovat vaarassa jäädä tutkimusrahoituksen prioriteeteissa yhä vähemmälle huomiolle. 

Tutkimus- ja kehitystoiminnan sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän suunnan varmistamiseksi juuri ihmistieteet tulisi ottaa alusta asti mukaan yhteiskunnallisesti merkittävien ongelmien määrittelyyn ja ratkaisemiseen. 

Euroopan tutkimusneuvoston johtaja Maria Leptin muistutti puheenvuorossaan siitä, että harva yhteiskunnallinen haaste on pohjimmiltaan tekninen. Esimerkiksi tekoälyn kehitys on nostanut esiin perustavanlaatuisia kysymyksiä vastuusta, oikeudenmukaisuudesta ja yksityisyydestä. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitseminen vaatii puolestaan ymmärrystä ihmisten käyttäytymisestä ja poliittisten järjestelmien toiminnasta. Näihin kysymyksiin esimerkiksi etiikka, sosiologia, oikeustieteet ja historian tutkimus tuovat tarvittavaa ymmärrystä.

Tanskan korkeakoulu- ja tiedeministeri Christina Egelund puolestaan korosti, että on tärkeää ymmärtää, minkälaista yhteiskuntaa haluamme teknologioiden rakentavan ja palvelevan. Ihmistieteiden rooli ymmärryksen luomisessa on keskeinen. Ihmiskeskeisyyden ottaminen kehitystoiminnan lähtökohdaksi tuo Euroopalle kilpailuetua, joka turvaa eurooppalaisia arvoja kuten vapautta, demokratiaa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta, ja rakentaa yhteiskunnallista vakautta ja resilienssiä. 

Usein ihmistieteet otetaan tutkimus- ja kehityshankkeissa mukaan vasta loppuvaiheessa, tarjoamaan eettisiä ja yhteiskunnallisia näkökulmia tutkimustulosten tulkintaan. Leptin painotti, että ihmistieteiden olisi tärkeää olla määrittelemässä haasteita ja visioimassa tavoiteltuja ratkaisuja jo TKI-prosessin alkuvaiheessa. 

Ihmistieteiden rooli tunnistetaan kansallisesti

Tulevaisuuden sosiaalisesti ja ekologisesti kestävien ratkaisujen kehittäminen vaatii monitieteistä ja eri alat ylittävää lähestymistapaa. Näin voidaan parantaa edellytyksiä sille, että TKI-toiminta tukee eurooppalaista arvopohjaa, edistää sosiaalista yhdenvertaisuutta ja vahvistaa ekologista kestävyyttä.

EU-tasolla esiin nostettu huoli yhä teknologiavetoisemmasta tutkimusrahoituksesta on huomioitu ansiokkaasti Kansalliset TKI-politiikan ja -toiminnan strategiset valinnat -kokonaisuudessa, jonka toimeenpano käynnistyi vuoden 2026 alussa. 

Tutkimus- ja innovaationeuvoston (TIN) suunnitelmassa korostetaan monitieteisyyden ja -alaisuuden mahdollistamia uusia, yllättäviä yhdistelmiä ja todetaan nimenomaisesti humanististen, yhteiskuntatieteellisten ja luovien alojen keskeinen rooli kestävyyssiirtymässä, teknologioiden ja innovaatioiden kehittämisessä ja käyttöönotossa sekä resilienssin ja yhteiskunnan turvallisuuden vahvistamisessa.

Vaikuttavuussäätiö tukee tätä linjausta konkreettisesti. Käynnistimme vuonna 2025 TIA Connect -ohjelman, jossa ihmistieteiden tutkijat ja yritykset määrittelevät yhdessä tutkimusongelmia ja tapoja lähestyä niitä. Tutkimusongelmat ovat liittyneet esimerkiksi yhteiskunnalliseen resilienssiin, sosiaaliseen yhdenvertaisuuteen, kulutuskäyttäytymiseen, yksityisyyden suojaan ja kiertotalouteen.

Tutkimusrahoittajilla on keskeinen rooli ihmistieteiden aseman vahvistamisessa tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa. Tämä edellyttää rakenteita, jotka tukevat yhteistä ongelmanmäärittelyä ja ratkaisujen yhteiskehittämistä.

Anu Kaukovirta on Luonnonvarakeskuksen tuotantojärjestelmistä vastaava johtaja, jolla on pitkä kokemus tutkimuksen johtamisesta ja tutkimus-yritysyhteistyön kehittämisestä. Vaikuttavuussäätiön hallituksessa hän haluaa edistää tutkijoiden ja yritysten välistä vuoropuhelua ja vahvistaa tutkimuksen vaikuttavuutta.

Kuka olet ja millainen polku on tuonut sinut nykyiseen rooliisi?

“Olen koulutukseltani kemian tekniikan tohtori. Jo väitöskirjatyössäni tein tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa, ja siitä lähtien tutkimus-yritysyhteistyö on ollut keskeinen osa työtäni.

Olen työskennellyt pitkään tutkimuksen johtamisen parissa ja nähnyt monesta näkökulmasta, miten tutkimus, innovaatiot ja yritysyhteistyö rakentuvat. Työskentelin myös muutaman vuoden Valiossa tutkimus- ja teknologiajohtajana, jolloin pääsin tarkastelemaan tutkimusyhteistyötä yrityksen näkökulmasta.

Nykyisessä roolissani Luonnonvarakeskuksessa vastaan tuotantojärjestelmistä sekä innovaatiotoiminnan kehittämisestä. Meillä tutkimuksen vaikuttavuus on vahvasti sidoksissa elinkeinoihin ja luonnonvarojen kestävään käyttöön.”

Mikä sai sinut lähtemään mukaan Vaikuttavuussäätiön hallitustyöhön?

“Tutkimus-yritysyhteistyö on ollut minulle koko urani aikana keskeinen teema. Suomessa yhteistyötä tehdään paljon, mutta syvällinen vuoropuhelu tutkijoiden ja yritysten välillä voisi olla vahvempaa.

Olen itse nähnyt esimerkiksi eurooppalaisessa yhteistyössä, miten tutkijat liikkuvat luontevasti yliopistojen ja yritysten välillä ja rakentavat vahvoja verkostoja. Suomessa tätä edelleen vähän varotaan.

Siksi pidän Vaikuttavuussäätiön mallia erittäin kiinnostavana. Se luo tilaa tutkijoiden ja yritysten aidolle yhteistyölle ja auttaa ymmärtämään paremmin toistensa toimintatapoja.”

Miten näet Vaikuttavuussäätiön roolin suomalaisessa tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä?

“Pidän säätiön roolia aika uniikkina suomalaisessa rahoituskentässä. Se tuo uudenlaisen näkökulman siihen, miten tutkimusta ja yritysyhteistyötä voidaan tukea.

Monet rahoitusinstrumentit kohdistuvat joko yksittäisen tutkijan tutkimukseen tai suuriin konsortiohankkeisiin. Vaikuttavuussäätiön malli puolestaan luo mahdollisuuden syventää tutkijan ja yrityksen välistä yhteistyötä.

Tällainen kokemus voi olla tutkijalle erittäin arvokas. Itse opin valtavasti yritysmaailmasta Valiossa työskennellessäni, ja se on vaikuttanut siihen, miten ajattelen tutkimuksen ja innovaatioiden kehittämistä.”

Missä Vaikuttavuussäätiö voi mielestäsi tuottaa suurinta lisäarvoa tulevina vuosina?

“Ensinnäkin säätiön tunnettuuden kasvattamisessa. Kun yhä useammat tutkijat ja yritykset löytävät säätiön toiminnan, myös vaikuttavuus kasvaa.

Lisäksi pidän kiinnostavana sitä, että säätiö on avannut tutkimus–yritysyhteistyötä myös yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Teknologian ja luonnontieteiden aloilla tällainen yhteistyö on jo luontevaa, mutta yhteiskunnallisissa teemoissa tämä on vielä melko uutta.

Siinä voi syntyä aivan uudenlaisia innovaatioita ja toimintamalleja.”

Miten tutkimuksen vaikuttavuus näkyy vihreässä siirtymässä?

“Luonnonvarakeskuksessa vihreä siirtymä on oikeastaan sisäänrakennettu kaikkeen tutkimukseen, mitä teemme. Se toimii monella tavalla tutkimuksen moottorina.

Tutkimuksen kautta pystymme tuomaan elinkeinoille työkaluja ja ratkaisuja, joiden avulla luonnonvaroja voidaan käyttää kestävästi ja fossiilisista ratkaisuista voidaan irrottautua.

Samalla vihreä siirtymä nostaa esiin vaikeita valintoja. Esimerkiksi biopohjaisia ratkaisuja ei voida käyttää rajattomasti, joten on tärkeää miettiä tarkkaan, missä niiden käyttö tuottaa suurimman hyödyn.

Tutkimuksen rooli on tuoda tähän keskusteluun tietoa ja auttaa löytämään ratkaisuja, jotka vievät siirtymää eteenpäin.”

Kun katsot omaa hallituskauttasi eteenpäin, mitä toivot, että Vaikuttavuussäätiössä on konkreettisesti kehittynyt kauden päättyessä? Mitä odotat itse eniten tältä roolilta?

“Olen jo ensimmäisissä kokouksissa nauttinut valtavasti hallituksen monialaisuudesta. Keskusteluissa nousee jatkuvasti esiin näkökulmia, joita ei olisi itse tullut ajatelleeksi.

Toivon, että säätiöstä tulee entistä tunnetumpi toimija ja että se pystyy tuomaan uusia työkaluja tutkimus-yritysyhteistyön vahvistamiseen.

Jos voimme edistää myönteistä ja rakentavaa yhteistyötä tutkijoiden ja yritysten välillä, sillä on suuri merkitys tutkimuksen vaikuttavuudelle.”