Blogi

Tervetuloa mukaan TIA Professori hakuinfoon maanantaina 12.9. klo 14-15 kuulemaan lisää Vaikuttavuussäätiön uudesta rahoitushausta ja esittämään kysymyksiä hakuprosessiin liittyen.

TIA Professori -haku aukeaa 12.9. Tutustu hakukuulutukseen ja hakuohjeisiin.

Hakuinfo järjestetään Zoom-etätilaisuutena. Ilmoittaudu mukaan, niin saat vastausviestinä linkin tapahtumaan!

ILMOITTAUDU HAKUINFOON »

Tervetuloa!

Vaikuttavuussäätiö tukee huippututkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä 8 hankkeessa noin 1,7 miljoonalla eurolla. Hankkeissa esillä muun muassa syöpälääkkeiden tutkimusta, biopohjaisten materiaalien kehitystä ja ilmakehän pienhiukkasten tutkimusta.

Vaikuttavuussäätiö rahoittaa 1,7 miljoonalla eurolla yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistutkimushankkeita elinkeinoelämän kanssa. Vaikuttavuussäätiön Tandem Industry Academia -rahoituksessa etsittiin nyt kolmatta kertaa huippututkimushankkeita, jotka tähtäävät merkittävään vaikuttavuuden kasvattamiseen elinkeinoelämän yhteistyön kautta. Säätiö on rahoittanut vuodesta 2019 lähtien yhteensä 30 huippututkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistä hanketta.

TIA-hankkeissa yritykset ja tutkimusorganisaatiot tuovat osaamisensa yhteen ratkoessaan merkittäviä haasteita ja hakiessaan merkittävää vaikuttavuutta. Nyt rahoitetuissa hankkeissa mm. ratkotaan 3D-tulostuksen laatuun liittyviä haasteita, kehitetään biopohjaisia pakkausmateriaaleja, luodaan työkaluja syöpälääkäreiden hoitopäätösten tueksi sekä rakennetaan laitteistoa mittaamaan erittäin pienten hiukkasten koostumusta edistäen mm. ilmakehän pienhiukkasten tutkimusta.

Yhteensä 8 rahoitettavan hankkeen tutkimusryhmät tulevat Helsingin yliopistosta, Aalto-yliopistosta, Oulun yliopistosta, Itä-Suomen yliopistosta ja Turun yliopistosta.

Yritykset tarjoavat hankkeisiin tutkimus- ja kehitysosaamisensa sekä ymmärryksensä markkinasta. Eri hankkeissa kumppaniyrityksiä ovat Electro Optical Systems Finland, Bayer, Kemira, Finnadvance, Bittium Biosignals, Karsa, Oksasen Puutarha ja Nokia Bell-Labs.

”Tandem Industry Academia -rahoitus tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tehdä tiivistä yhteistyötä yrityksen kanssa yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi ja tasavertaisin ehdoin. Tällaisen yhteistyön avulla voimme syventää Aalto-yliopiston ja teollisen kumppanimme Kemiran välisiä yhteyksiä. Mielestäni rahoitus tarjoaa myös erinomaisen mahdollisuuden postdoc-tutkijalle saada parempi käsitys siitä, miten tutkimustyötä tehdään yrityksissä, sekä laajentaa ura- ja tutkimusmahdollisuuksia”, sanoo Monika Österberg, biotuotteiden ja biotekniikan laitoksen professori Aalto-yliopistosta.

Professori Österbergin tiimin saamassa rahoituksessa Aalto-yliopisto ja Kemira tutkivat yhdessä mahdollisuuksia kehittää täysin biopohjaisia pakkauksia ja esimerkiksi korvata näin muovin käyttöä pakkausmateriaalina. Tulokset hyödyttävät niin akateemista tutkimusta kuin teollisuuttakin ja vauhdittavat siirtymistä biopohjaiseen kiertotalouteen.

Lisää tietoa rahoitettavista hankkeista löytyy säätiön verkkosivuilta: https://www.vaikuttavuussaatio.fi/rahoitettavat-hankkeet/

Säätiö sai 31.3.2022 päättyneeseen hakuun yhteensä 42 korkealaatuista hakemusta, joista säätiön hallitus päätti rahoittaa 8 kärkihanketta. Valitut hankkeet ovat kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka vaikuttavuutta yhteistyö elinkeinoelämän kanssa voi kasvattaa. Tutkimushankkeissa tehdään esikilpailullista tutkimusta, joka tieteellisten tulosten lisäksi kehittää Suomen elinkeinoelämän osaamista.

Vaikuttavuussäätiön kehittämä uudenlainen rahoitusmalli mahdollistaa sen, että akateeminen tutkimustiimi ja yritykset lähtevät aidosti tekemään tutkimuksesta kumpuavaa yhteistyötä.

”Tutkimusyhteistyötä rahoitetaan muuta kautta paljon liiketoiminnan lähtökohdista ja lähellä markkinoita, mutta emme ole törmänneet vielä toiseen samanlaiseen malliin, joka rahoittaisi yhteistyötä akateemisen tutkimuksen lähtökohdista käsin”, Oksanen sanoo

Tandem Industry Academia -rahoituksessa tohtoriksi väitellyt akateeminen tutkija työskentelee tutkimushankkeessa yhden vuoden akateemisessa organisaatiossa ja toisen vuoden tiiviimmässä yhteistyössä kumppaniyrityksen kanssa.

”Tavoitteemme on hyödyttää kumpaakin osapuolta ja saada samalla akateeminen tutkimustieto ja osaaminen leviämään laajemmin yhteiskunnan hyödyksi”, Oksanen sanoo

Syyskuussa 2022 Vaikuttavuussäätiö avaa uuden tutkimus–yritys-yhteistyön rahoitusmallin. Tandem Industry Academia Professor -rahoitus vie suomalaisyliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa työskentelevät professorit 1 vuodeksi yrityksiin. Lisätietoja uudesta hausta julkistetaan säätiön verkkosivuilla syyskuun alussa.

Vaikuttavuussäätiön tilaama selvitys pk-yritysten tutkimustiedon hyödyntämisestä julkaistiin kesäkuussa. Tilaisuuden kooste on nyt katsottavissa. Selvityksen päätuloksia esittelee tutkija Minna Saunila LUT-yliopistosta. Tuloksista oli mukana keskustelemassa Kasvuryhmän toimitusjohtaja Katriina Juntunen, Suomen Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä, Lingsoft Oy:n ratkaisuarkkitehti Tiina Lindh-Knuutila ja selvityksen tekoon osallistunut Tero Rantala LUT-yliopistosta.

Julkistustilaisuudessa käytiin keskustelua tutkimustiedon hyödyntämisen käytänteistä ja esteistä, pk-yritysten tarpeista sekä mm. tutkimusorganisaatioiden viestinnästä ja vuorovaikutuksesta pk-yrityskentän suuntaan.

Selvityksen tehneeseen tiimiin kuulunut Minna Saunila LUT-yliopistosta kertoi, että tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä, miten kiinnostuneita pk-yritykset ovat toimimaan tutkimuksen hyödyntämisen edelläkävijöinä ja miten tätä voisi tukea. Saunila nosti esille tutkimuksen päätuloksista esimerkiksi sen, että tutkimuksen hyödyntämisessä yrityksen resurssit sekä mahdollisuus kaupallistaa tuloksia ovat tärkeimmiksi koettuja tekijöitä. Hyödyntämisen keinoista tärkeimpinä nähtiin henkilöstön osaamispääoman kehittämiseen liittyvät tekijät, kuten koulutus ja verkostot. Merkittävimpinä hyötyinä nähtiin uuden tiedon omaksuminen ja osaamisen vahvistaminen. Saunilan mukaan tällaiset hyödyt ovat tyypillisesti vasta pidemmällä aikavälillä kumuloituvia. 

Esteistä keskeisimpinä yritykset näkivät sen, että tutkimuksen ei koettu keskittyvän käytännön kannalta merkityksellisiin asioihin tai siitä ei havaittu hyötyjä yrityksen toimintaan. Saunila pitää tulosta yllättävänä, koska Suomessa tehdään hänen mukaansa paljon laadukasta ja monipuolista tutkimusta.

”Tässä voi olla kyse siitä, että pk-yrityksissä ei ole kykyä ja osaamista etsiä tutkimustuloksia tai sitten tutkimusorganisaatioiden viestintä ei tavoita pk-yrityksiä. Tätä jälkimmäistä havaintoa tukee myös se, että tutkimustuloksien viestimisen puute oli merkittävimpien esteiden joukossa”, Saunila sanoo.

Tutkimustieto avainasemassa uuden kasvun vauhdittamisessa

Kasvuryhmän toimitusjohtaja Katriina Juntunen korosti, että erityisesti silloin kun ollaan uuden edessä ja joudutaan investoimaan ja uudistumaan, huippututkimukselle on kysyntää.

Tiina Lindh-Knuutila Lingsoft Oy:stä korosti, että yrityskentässä on intoa hyödyntää tutkimusta, mutta että verkostot ovat avainasemassa, kun yritykset hakevat uutta tietoa. ”Jos pääsee vaikuttamaan vähän epävirallisemmin, se on paljon kätevämpää”, Lindh-Knuutila sanoi.

Suomen Yrittäjien Joonas Mikkilän mukaan iso osa pk-yrityksistä on kehittämispaineiden alla ja osaaminen on tärkein kilpailutekijä. Mikkilän mukaan yritysten tekemässä yhteistyössä korkeakoulujen kanssa painottuu koulutustoiminta, joka on tärkeä tekijä tutkimustiedon jalkauttamiseksi. ”Meillä on nämä kaksi diskurssia, TKI-diskurssi ja koulutus-diskurssi hieman liian erillään”, Mikkilä sanoi.

Tero Rantala LUT-yliopistosta totesi, että huippututkimuksen rooli alkaa korostua pk-yrityksissä siinä vaiheessa, kun haetaan uutta kasvua, joka puolestaan edellyttää uutta osaamista. Tässä kohtaa nousee kysymyksesi myös se, miten huippututkimuksen hyödyntämiseen pääsee mukaan ja mitä tämä edellyttää esimerkiksi viestinnän ja vuoropuhelun näkökulmista.

Vuoropuhelu ja verkostot tutkijoiden ja pk-yritysten välillä puhututti

Tiina Lindh-Knuutila pohti, että tutkimusta koskevan uuden ja relevantin tiedon seulomisessa keskeistä on, että yrityksessä on tunnistettu tiedon tarve, joka ohjaa tiedon hakemista. ”Jos puhutaan tutkimuksen hyödyntämisestä, niin se edellyttää ihan samanlaista myynti- ja viestintätyötä kuin mikä tahansa muukin. Maailma on täynnä tietoa”, täydensi puolestaan Katriina Juntunen

Joonas Mikkilän mukaan harvalla pk-yrityksellä on kykyä seurata tutkimusorganisaatioiden viestintää, vaan suurella osalla yrityksistä tiedon tarpeet nousevat ad hoc -pohjalta. ”Viestinnän sijaan pitäisi puhua enemmän ohjauksesta ja neuvonnasta”, Mikkilä sanoi. Hän korosti myös korkeakoulujen, yritysjärjestöjen ja paikallisten toimijoiden yhteistoimintaa verkottumisen edistämisessä.

Tutkimusyhteistyötä vauhdittamassa

Joonas Mikkilän mukaan julkisten TKI-rahoitusinstrumenttien keskinäisiä suhteita tulisi miettiä vielä tarkemmin, jotta tutkimuksessa aktiivisten yritysten määrää saisi lisättyä. Tämä edellyttää Mikkilän mukaan uusien rahoitusinstrumenttien pohtimista.

Tiina Lindh-Knuutila pitää hyvänä ajatuksena kevyttä palvelumallia, jossa yritykset saisivat tukea esimerkiksi käyttötapausten läpikäymiseen ja lyhyisiin pilotteihin.

Katriina Juntunen korosti hyvien esimerkkien merkitystä yrityksiä innostaessa tutkimuksen käyttöön. ”Pitää saada ne caset näkyviin, että miten yritykset ovat pystyneet uudistumaan tai kasvamaan huippututkimuksen avulla. Sitten pk-yrityksiä alkaa kiinnostaa ja ne alkavat ymmärtämään hyödyt”, Juntunen sanoo.

Etsimme nyt säätiön toimitusjohtajan tiimikaveriksi vaikuttavuusasiantuntijaa määräaikaiseen, kokopäiväiseen kahden vuoden työsuhteeseen vastaamaan tutkimuksen vaikuttavuuden mallintamisesta ja public–private-yhteyksiä koskevan toiminnan tuloksellisesta kehittämisestä sekä näitä koskevan tiedon levittämisestä muiden TKI-kentän toimijoiden hyödynnettäväksi sekä laajemmin yhteiskuntaan. Tehtävää on mahdollista jatkaa kolmivuotiseksi.

Työn alkuvaiheessa painopiste tulee olemaan erityisesti säätiön omien Tandem Industry Academia -rahoitusta saaneiden tutkimusorganisaatioiden ja elinkeinoelämän yhteishankkeiden vaikuttavuuden tutkiminen ja tämän tiedon pohjalta vaikuttavuuden arvioinnin ja ennakoinnin työkalujen kehittäminen.

Vaikuttavuusasiantuntijan tehtävät:

• Säätiön omien Tandem Industry Academia -hankkeiden tutkiminen vaikuttavuuden arvioinnin, toimivuuden ja ennakoinnin näkökulmista-   Säätiön rahoitusinstrumenttien kehittäminen
• Public–private-tyyppisten yhteistyömallien kartoittaminen
• Vaikuttavuuden arvioinnin kehittäminen ja tutkiminen sekä tätä koskevan tiedon tuottaminen ja levittäminen (mm. tapahtumien, koulutusten, julkaisujen avulla)
• Säätiön omien rahoitushakujen valmistelua, hakua ja arviointia koskeviin tehtäviin osallistuminen
• Yhteydenpito ja verkostoituminen relevanttien kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa tieteen, innovaatiotoiminnan ja elinkeinoelämän piirissä

Minkälaista osaajaa haemme?

• Olet motivoitunut työskentelemään tieteen ja elinkeinoelämän rajapinnassa
• Sinulla on kokemusta tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyöstä ja/tai rajapinnassa toimimisesta
• Sinulla on ymmärrystä tutkimuksen ja/tai elinkeinoelämän vaikuttavuuden arvioimisesta
• Työkokemusta tutkimus- ja/tai innovaatiorahoitukseen liittyvistä tehtävistä
• Olet oma-aloitteinen, kokeiluhenkinen ja aikaansaava
• Kykenet itsenäiseen työskentelyyn ja laajojen verkostojen hallintaan
• Näyttöjä tuloksellisesta toiminnasta aiemmissa tehtävissäsi

Vaikuttavuussäätiö tarjoaa sinulle:

• Pääset kehittämään Vaikuttavuussäätiön toimintaa
• Pääset tekemään merkityksellistä työtä ja vaikuttamaan yhteiskuntaan huippututkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä edistämällä
• Saat  olla mukana luomassa uusia käytänteitä ja malleja tutkimuksen vaikuttavuuden arviointiin
• Itsenäisen ja joustavan työn, jossa voit itse vaikuttaa työnkuvaasi
• Joustavat etätyömahdollisuudet ja työtilan tarpeen mukaan

Hae tehtävään viimeistään 24.7.2022 mennessä. Lähetä CV:si ja hakemuksesi palkkatoiveineen käyttäen tätä lomaketta. Rekrytointiprosessi alkaa hakuajan päätyttyä ja sisältää yhden tai useamman haastattelukierroksen.

Lisätietoja hausta ja tehtävästä antaa Vaikuttavuussäätiön toimitusjohtaja Petro Poutanen (27.6. klo 10–12; 28.6. klo 13–15; 5.7. ja 12.7. klo 10–11).

Vaikuttavuussäätiö pilotoi uutta professoreille suunnattua rahoitusta, jossa professori viettää yhden vuoden yrityksessä yhteistutkimusta tehden. Rahoituksen tarkoituksena on tukea elinkeinoelämän ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä sekä tarjota akateemiselle maailmalle ensikädentietoa yritykselle relevanteista tutkimuskysymyksistä.

Vaikuttavuussäätiö avaa uuden Tandem Industry Academia Professor (TIA Professor) -haun syksyllä 2022. TIA-professorit saavat rahoitusta yhdeksi vuodeksi yrityksen kanssa toteutettavaa tutkimusta varten. TIA-professori viettää yhtä vuotta vastaavan ajan yrityksen tarjoamissa tiloissa rahoituksen aikana. Rahoitus voi jakaantua korkeintaan 3 vuoden ajalle.

Rahoituksen tarkoituksena on tukea elinkeinoelämän ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä ja tarjota professorille ensikäden tietoa elinkeinoelämän kannalta relevanteista tutkimusongelmista. Projekti voi koostua yhteisestä esikilpailullisesta tutkimuksesta ja muusta sitä tukevasta toiminnasta.

”Yrityksistä siirtyy tutkimusmaailmaan työelämäprofessoreita, mutta toiseen suuntaan liikkuvuutta tukevaa mallia ei ole vielä olemassa. Sidosryhmien kanssa käymämme keskustelut ja toteuttamamme kysely antoivat vahvaa tukea sille, että tarvitaan tällaista rahoitus, joka antaa akateemisen maailman professorille mahdollisuuden tiivistää yhteistyötä elinkeinoelämän suuntaan”, sanoo rahoitusmallia kehittäneen valmisteluryhmän ja Vaikuttavuussäätiön hallituksen jäsen Leena Otsomaa.

”Tämä rahoitus on suunnattu akateemisen maailman huipputason tekijöille. Haluamme tarjota kilpailukykyisen palkan ja mahdollisuuden tehdä omaa tutkimusta yrityksen kanssa sekä saada ensikäden tietoa suoraan yritysmaailmasta”, sanoo Leena Otsomaa. 

Rahoitus on tarkoitettu professoritasoisissa tehtävissä yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa työskenteleville. Rahoitus sisältää kilpailukykyisen palkan ja muita mahdollisia kuluja, kuten matka-, materiaali- tai julkaisukulut. Yritys osallistuu hankkeeseen in-kind-osuudella tarjoten työskentelyedellytykset TIA-professorille. Hakemuksen jättää professori yhdessä yrityksen ja akateemisen organisaation kanssa. Rahoitus maksetaan akateemiselle organisaatiolle, johon professorin työsuhde säilyy.

Idea professorivaihdosta syntyi Vaikuttavuussäätiön keväällä 2022 järjestämässä sidosryhmäkeskustelussa, jonka tuloksia jatkokehitettiin ja arvioitiin laajassa sidosryhmäkyselyssä. Joukkoistuksen tulokset tukivat idean kehittämistä uudeksi rahoituspilotiksi. Säätiö on varannut noin miljoona euroa pilottia varten. Lisätietoja hausta sekä hakuajat ja -ohjeet julkistetaan syksyllä 2022.
Vaikuttavuussäätiö toimii 2021 hyväksytyn strategiansa mukaisesti huippututkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä edistävien rahoitusinstrumenttien pilotoijana. Nyt järjestettävä uusi TIA Professor -pilotti on Vaikuttavuussäätiön toinen uusi rahoituskokeilu. Säätiön vuonna 2020 julkistama, postdoc-tutkijoille suunnattu Tandem Industry Academia -haku toteutettiin tänä keväänä kolmatta kertaa, ja sen kautta on rahoitettu tähän mennessä 22 tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteistä tutkimushanketta, joissa työskentelee postdoc-tasoinen tutkija.

Puute merkityksellisistä tutkimusaiheista, koetut laihat hyödyt sekä aikapaine estävät suomalaisia pk-yrityksiä hyödyntämästä enemmän tutkimustietoa, selviää Vaikuttavuussäätiön tilaamasta selvityksestä Selvitys pk-yritysten tutkimustiedon hyödyntämisestä: kohti tutkimuksen hyödyntämisen edelläkävijyyttä. Samaan aikaan puolet (50 %) selvityksen vastaajien edustamista yrityksistä haluaisi jatkossa olla edelläkävijöitä tutkimuksen hyödyntämisessä.

Selvityksessä tutkittiin suomalaisten pk-yritysten tutkimuksen hyödyntämisen motiiveja, hyötyjä ja esteitä. Selvityksen ovat tehneet säätiölle toimeksiantona TkT Tero Rantala, TkT Minna Saunila ja TkT Juhani Ukko Lappeenrannan–Lahden teknillisestä yliopistosta (LUT).

Selvitys perustuu maaliskuussa 2022 kyselytutkimuksella suomalaisilta pk-yrityksiltä kerättyyn aineistoon. Kyselylomake lähetettiin satunnaisotannalla valittujen pk-yritysten johdon edustajalle, ja siihen vastasi yhteensä 108 eri yrityksen edustaja.

Tutkimusta hyödynnetään monin eri tavoin – ihmisen osaamisen kehittäminen kärjessä

Selvityksen johtopäätöksenä on, että suomalaiset pk-yritykset arvostavat yliopistojen ja tutkimuslaitosten tuottaman tutkimuksen hyödyntämistä laajasti eri muodoissa.

Aineiston analyysin perusteella yritysten tutkimuksesta saavuttamia hyötyjä selittävät onnistuneet T&K hankkeet, tutkimuslaitosten spin-offit, sopimustutkimukset sekä patentit ja lisenssit.

Toisaalta vastaajat korostivat merkittävinä hyödyntämisen tapoina erityisesti koulutusta (77 % vastaajista koki merkittäväksi) ja epävirallisia suhteita (59 % vastaajista koki merkittäväksi).

Merkityksellisen tutkimuksen puute hyödyntämisen suurin este

Merkittävimmäksi huippututkimuksen hyödyntämisen esteeksi pk-yritykset kokivat puutteen heille merkityksellisestä tutkimuksesta: 76 % pk-yrityksistä koki, että tutkimus ei ole keskittynyt käytännön kannalta merkitykselliseen asiaan – tai ainakaan vastaajalla ei ollut tietoa sellaisesta tutkimuksesta. Myös se, että tutkimuksesta ei ole havaittu hyötyjä yrityksen toimintaan sekä aikapaineet ja varojen puute koettiin merkittävinä esteinä tutkimuksen hyödyntämiselle.

”Hieman yllättäen pk-yritykset kokivat myös tutkimustulosten viestimisen puutteen yhtenä merkittävänä esteenä tutkimuksen hyödyntämisen tiellä. Meillä tutkijoilla ja tutkimusorganisaatiolla on peiliin katsomisen paikka siinä, miten yhteyttä pidetään pk-yritysten kanssa niille relevantilla tavalla”, sanoo selvityksen tekoon osallistunut tutkija Tero Rantala.

Merkittävä osa pk-yrityksistä haluaisi olla edelläkävijöitä tutkimuksen hyödyntämisessä

Puolet (50 %) vastaajien edustamista yrityksistä haluaa jatkossa olla edelläkävijöitä tutkimuksen hyödyntämisessä. Selvityksessä tunnistettiin, että nämä tulevaisuuden edelläkävijäyritykset näkevät muita enemmän tutkimuksen hyödyntämisen esteinä varojen puutteen, tutkimustuloksista viestimisen puutteen sekä ei-vakiintuneet menettelytavat tutkimuksen hyödyntämisessä. Nämä yritykset olivat tyypillisesti pääpainoltaan palvelualan yrityksiä, joiden päämarkkina-alue ei ollut selkeästi vain Suomi ja lisäksi niiden toimialan teknologinen kehitys koettiin nopeaksi ja kestävän kehityksen rooli korostuneeksi.

”Nämä tunnistamamme tulevaisuuden edelläkävijäyritykset ovat sellaisia, jotka eivät itse pysty välttämättä tuottamaan tarvitsemaansa tutkimustietoa tällä hetkellä. Niiden on pakko etsiä aktiivisesti mahdollisuuksia päästä käsiksi uuteen tietoon ja osaamiseen. Tällaiset tutkimuksennälkäiset yritykset, joilla on haasteita päästä mukaan tutkimustiedon hyödyntämiseen, kaipaavat eniten tukea jatkossa”, arvioi tutkija Rantala.

Huippututkimuksen hyödyntämisestä kiinnostuneet yritykset suhtautuivat muita myönteisemmin tutkimusyhteistyöhön yliopistojen ja muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa, mutta samaan aikaan ne olivat myös kaikkein tyytymättömimpiä tämän hetken suhteisiinsa yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa.

”Pk-yritykset eivät aina löydä etsimäänsä akateemisesta maailmasta. Voi olla, että yrityksen tunnistama tarve on niin uusi, ettei siitä ole vielä edes käynnissä tutkimusta. Tai sitten vuoropuhelu ei pelaa ja tieto siitä, mitä yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa tehdään ei riittävissä määrin kulkeudu yrityksiin asti”, arvioi tutkija Rantala.

“Olemme teettäneet tämän selvityksen, jotta voisimme ymmärtää paremmin, miten pk-yritykset hyödyntävät tietoa ja millä tavalla yhteistyötä pk-yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välillä voisi paremmin tukea. Pk-yritykset ovat olennainen osa suomalaista elinkeinoelämää, mutta puutteellisesti ymmärretty voimavara tutkimuksen hyödyntämisen näkökulmasta”, sanoo Vaikuttavuussäätiön hallituksen puheenjohtaja Lauri Oksanen.