• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää alatunnisteeseen
www.vaikuttavuussaatio.fi

www.vaikuttavuussaatio.fi

Vaikuttavuussäätiö vahvistaa ja tukee huippututkimuksen vaikuttavuutta ja elinkeinoelämän yhteyksiä.

  • FI
  • EN
  • Etusivu
  • Rahoitus
    • Avoimet haut
    • Aikaisemmat haut
    • Rahoitettavat hankkeet
  • Vaikuttavuussäätiö
    • Tietoa
    • Vuosikertomukset
    • Blogi
    • Assessment of Impact
  • Julkaisut
  • Ota yhteyttä

Blogi

Vinkkejä onnistuneeseen tutkimus–yritys-yhteistyöhön

2.12.2021 by vaikuttavuussaatio

Protoyyppejä Aalto-yliopiston ja ElFysin valmistamista erittäin herkistä infrapuna-antureista. Kuva: Toni Pasanen.

Infrapuna-antureilla on useita merkittäviä sovellusalueita esimerkiksi lääketieteellisessä kuvantamisessa, tietoliikenteessä, robottiautoissa ja pimeänäkemisessä. Vaikuttavuussäätiön vuonna 2020 rahoittamassa kaksivuotisessa projektissa Superior infrared sensors Aalto-yliopiston tutkijat ja yrityskumppani ElFys Oy kehittävät yhdessä uudentyyppistä, erittäin herkkää infrapuna-anturia.

Projektissa yhdistyy Aalto-yliopiston tutkijoiden nanomateriaaleja, kuten musta piitä ja sen ominaisuuksia, koskeva tuntemus ja yrityskumppanin osaaminen komponenttien valmistuksessa ja tuotannossa. Huippuosaajien yhteistyö on tehokas keino saavuttaa haastava tavoite, mutta onnistuminen riippuu myös siitä, miten hyvin yhteistyö kumppaneiden välillä toimii.

Projektin vastuullinen tutkija, professori (Associate Professor) Hele Savin ja projektissa työskentelevä post doc -tutkija Toni Pasanen Aalto-yliopiston Elektroniikan ja nanotekniikan laitokselta sekä projektista ElFys Oy:llä vastaava ohjaaja Antti Haarahiltunen antavat vinkkinsä onnistuneeseen yhteistyöhön Tandem Industry Academia -yhteistyöhankkeessa.

  • Hele Savin. Professori (Associate Professor), mikro- ja nanotekniikka. Elektroniikan ja nanotekniikan laitos, Aalto-yliopisto.
  • D.Sc. (Tech), MD Antti Haarahiltunen, CTO, ElFys Oy.
  • Toni Pasanen, tutkijatohtori. Elektroniikan ja nanotekniikan laitos, Aalto-yliopisto.

Oikeanlaiset ihmiset ratkaisevat

Tandem Industry Academia (TIA) -projektit tarjoavat ainutlaatuisen lähtökohdan yhteiseen tekemiseen akateemisen maailman ja yritysten välillä. Keskeisellä sijalla ovat ihmisten osaamisen jakamisen pitkäaikaiset vaikutukset.

“Näkisin paljon vaivaa sen eteen, että projektia varten löytyy sopivat tekijät. Post doc -tutkijan rooli on keskeinen ja se eroaa huomattavasti siitä, mitä esimerkiksi puhtaasti akateemisissa projekteissa tehdään. On keskeistä, että post doc on motivoitunut sekä tutkimusaiheesta että työskentelystä teollisessa ympäristössä”, professori Hele Savin Aalto-yliopistosta sanoo.

TIA-projekteihin nimetään vastuullisen tutkijan ja post doc -tutkija lisäksi myös yrityskumppanin organisaatiosta ohjaaja, joka on projektin vastuuhenkilö yrityksen puolella.

“Yrityksen ohjaajalla pitää olla halua ja aikaa työskennellä aiheen parissa, mutta myös kiinnostusta akateemisen tutkimuksen tekemiseen, koska yhteistyö yliopiston kanssa on tiivistä ja eroaa siinä mielessä yrityksen sisäisistä tuotekehitysprojekteista”, sanoo post doc -tutkija Toni Pasanen.

“Yrityksen puolelta ohjaajalla on hyvä olla kokemusta akateemisista projekteista, jotta tavoitteisiin sekä tarvittavaan omaan ajankäyttöön osaa suhtautua realistisesti”, komppaa ElFys Oy:n Antti Haarahiltunen.

Yhteistyö kannattaa, heti projektin alusta lähtien

TIA-hankkeiden suunnitelmissa edellytetään suuntaa-antavaa aikataulusta, jossa työaika jaetaan tasan yrityksessä ja yliopistossa vietetyn ajan välillä.

“Olimme suunnitelleet, että Toni työskentelee ensimmäisen vuoden yliopistossa ja toisen yrityksessä, mutta se ei osoittautunut parhaaksi malliksi”, Savin sanoo.

“Tajusimme aika pian, että on paljon hyödyllisempää, jos yrityksen osaamista ja laitteistoa päästäisiin hyödyntämään jo alkumetreillä. Siksi olenkin työskennellyt jo yllättävän paljon yrityksen kanssa heti projektin alkumetreiltä”, sanoo Pasanen.

“Sanoisin, että ei kannata lyödä aikataulua turhan tarkkaan lukkoon. Myös tutkimuksen vaihe vaikuttaa siihen, onko työskentely hyödyllisempää yliopistossa vai yrityksessä”, hän jatkaa.

Pelisäännöistä on hyvä sopia niin pian kuin mahdollista

Yhteistutkimuksessa on aina tarpeellista sopia yhteisistä pelisäännöistä, kuten mahdollisesti projektin aikana syntyvistä immateriaalioikeuksista sekä julkaisujen tekemisestä.

“Meillä on kirjallinen sopimus tehty immateriaalioikeuksista yliopiston ja yrityksen välillä”, Savin sanoo.

“On paljon käytännön asioita, kuten yhteydenpito, datan jakaminen, aikataulut sekä yrityksen laitteistojen tai muiden resurssien käyttö, joista on hyvä sopia etukäteen, mutta myös esimerkiksi siitä, mikä on yritykselle luottamuksellista tietoa ja yrityssalaisuuksia, pitää sopia ennen kuin tutkija on tehnyt kokeita ja lähettämässä tieteellistä julkaisua arvioitavaksi. Näin säästyy hankalilta tilanteilta”, Pasanen lisää.

“Yrityksen näkökulmasta julkaiseminen on mielestäni hyvä asia, kunhan sitä ennen on ainakin aloitettu riittävän laadukkaalla tavalla mahdollisesti keksinnöllisten asioiden suojausprosessi”, Haarahiltunen lisää.

Varautukaa projektin jälkeiseen aikaan

Jokainen projekti loppuu aikanaan. Ensimmäisellä ja toisella kierroksella 2020 ja 2021 rahoitetut TIA-hankkeet ovat kaksivuotisia. Vaikka post doc -tutkijan työsuhde muodostuu TIA-hankkeissa yliopistoon, on hyvä keskustella myös yrityksen näkökulmasta, mitä odotuksia yhteistyö asettaa tulevaisuudelle.

“Mielestäni on tärkeää pohtia jo etukäteen, mikä on post doc -tutkijan rooli yrityksen suhteen projektin loputtua. Onko hän samassa asemassa kuin muut työntekijät? Onko yrityksellä ehkä suunnitelmia palkata hänet?” Savin pohtii.

“Olisi hyödyllistä, että post doc pääsee osaksi tiimiä yrityskumppanin organisaatiossa, eikä työ rajoitu vain yksittäiseen kommunikointiin yrityksen ohjaajan kanssa. Näin saa paremman kuvan siitä, mitä muuta yrityksessä tehdään ja millaista siellä on työskennellä. Tämä auttaa hahmottamaan myös paremmin projektin jälkeistä aikaa”, Pasanen sanoo.

Haarahiltunen on samoilla linjoilla.

“Projektin jälkeen post doc -tutkijalla on toivottavasti positiivinen mielikuva yrityksestä ja tilanteen ollessa sopiva halukkuutta siirtyä yrityksen työntekijäksi. Tämä on todennäköisempää, jos projektin aikana on mahdollisuus tutustua yrityksen toimintaan”, sanoo Haarahiltunen.

Myös yliopiston näkökulmasta on tärkeää, että suhde kumppaniyritykseen säilyy.

“On hyvä pohtia, missä muodossa yhteistyö voisi jatkua projektin loputtua”, sanoo Savin.

“Tuskin tätä aihepiiriä kahdessa vuodessa on loppuun perattu, joten yhteistyö voi todennäköisesti jatkua”, sanoo Haarahiltunen.

Superior infrared sensors on Vaikuttavuussäätiön vuonna 2020 rahoittama kaksivuotinen Aalto-yliopiston ja ElFys Oy:n yhteinen tutkimusprojekti. Katso lisätietoja säätiön rahoittamista projekteista täältä.

Kategoriassa: Blogi

Tiede tuottaa myös yllätyksiä

13.10.2021 by vaikuttavuussaatio

Katso tiede ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen puheenvuoro kokonaisuudessaan.

Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen osallistui Vaikuttavuussäätiön rahoituksen saajien juhlaan ja esitti siellä oman puheenvuoronsa. Ministeri korosti puheessaan tutkimuksen vaikuttavuutta yhteiskuntaan: ne tieteelliset löydöt mitä tänä päivänä tehdään johtavat tulevaisuudessa parempaan teknologiaan.

Vaikuttavuussäätiö myönsi 11 uudelle huippututkimuksen ja yritysten yhteiselle Tandem Industry Academia -hankkeelle rahoitusta yli 2 miljoonaa euroa vuonna 2021. Rahoituksen saajien juhlaa vietettiin hybriditapahtumana 22.9.2021.

Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen käytti puheessaan esimerkkinä vaikuttavuudesta ja sen lyhyestä ja pitkästä aikajänteestä koronapandemian aikana kertynyttä tietämystä viruksesta, sen leviämisestä ja hoidosta sekä rokotteiden nopeasta kehittämisestä.

”Vain viikkojen aikana tuotettiin arvokasta tietoa, ja tiede myös korjasi ja tarkensi tuottamaansa tietoa nopeassa tahdissa,” Kurvinen sanoi.

Ministeri otti kantaa viime aikoina vilkkaana käyneeseen julkiseen keskusteluun tieteen vaikuttavuudesta sekä julkisesta tiederahoituksesta. Hän totesi, että ”maailma ei ole laboratorio” ja että kaikkia tieteen vaikutuksia on mahdotonta etukäteen ennakoida, vaikka tieteellä onkin paljon suoria vaikutuksia. Vaikuttavuus tulee esille usein vasta pidemmällä aikavälillä. 

”Tiede tuottaa myös yllätyksiä”, Kurvinen sanoi.

Kurvinen myös totesi, että tieteen vaikuttavuus ja vapaus eivät ole vastakkaisia asioita, kuten ei myöskään perustutkimus ja soveltava tutkimus ole toisiaan vastaan – kumpaakin tarvitaan. 

”Vaikuttavuudesta on kuitenkin tärkeää puhua, vaikka se ei olekaan helppoa mitata”, Kurvinen sanoi.

Tunnustusta Vaikuttavuussäätiölle

Ministeri Kurvinen korosti puheenvuorossaan, kuinka julkisella tutkimus- ja innovaatiorahoituksella on merkittävä rooli myös yhteistyön vauhdittamisessa, mutta että raha yksistään ei ole ratkaisu.

”Jos yhteistyö tieteen ja elinkeinoelämän välillä oli ennen koronapandemiaa tärkeää, nyt se on aivan välttämätöntä”, Kurvinen sanoi.

”Taidot, osaaminen ja kyky keksiä ovat avainasemassa. Suomeen tarvitaan sekä tutkimukselle että liiketoiminnalle suotuisa ympäristö”, Kurvinen sanoi.

Ministeri antoi myös tunnustusta Vaikuttavuussäätiön työlle sen ensimmäisinä toimintavuosina. Ministerin mukaan Vaikuttavuussäätiö on perustamisestaan lähtien tehnyt merkittävää työtä tutkimuksen vaikuttavuuden edistämiseksi niin rahoituksen kuin julkiseen keskusteluun osallistumisenkin kautta.

”Tämä on juuri se mitä hallitus tavoittelikin muutama vuosi sitten kun säätiötä perustettiin. Haluan onnitella kaikkia rahoituksen saajia”, Kurvinen päätti puheenvuoronsa.

Suomen valtio perusti Vaikuttavuussäätiön 2019 tavoitteena vahvistaa tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä. Säätiön tarkoituksena on myös vauhdittaa suomalaista elinkeinoelämää huippututkimuksen avulla.

Lue myös Vaikuttavuussäätiön hallituksen puheenjohtaja Lauri Oksasen puhetta käsittelevä kirjoitus rahoituksen roolista tutkimuksen ja innovaatioiden tukemisessa »

Kategoriassa: Blogi

Yhteistyön edut kulkevat kumpaankin suuntaan – ”Laitetaan pyörä pyörimään”

13.10.2021 by vaikuttavuussaatio

Katso tästä Vaikuttavuussäätiön hallituksen puheenjohtajan Lauri Oksasen esitys kokonaisuudessaan.

Tutkimus tuottaa tietoa ja tämän tiedon avulla syntyy uusia innovaatioita, eli lisää resursseja, joiden avulla voidaan tuottaa lisää tietoa ja ratkaista yhteiskunnan ongelmia. Näin totesi Vaikuttavuussäätiön hallituksen puheenjohtaja Lauri Oksanen säätiön rahoituksen saajien juhlassa pitämässään puheessa.

Vaikuttavuussäätiö myönsi 11 uudelle huippututkimuksen ja yritysten yhteiselle Tandem Industry Academia -hankkeelle rahoitusta yli 2 miljoonaa euroa vuonna 2021. Rahoituksen tavoitteena on tukea tutkimusmaailman ja yrityselämän vuoropuhelua sekä edistää huippututkimuksen vaikuttavuutta elinkeinoelämän kanssa tehtävän yhteistyön avulla.

Vaikuttavuussäätiön hallituksen puheenjohtaja Lauri Oksanen painotti puheessaan, kuinka yhteistyö on tutkimuksen vaikuttavuuden ja innovaatioiden synnyn kannalta perustavanlaatuinen mekanismi.

”Tutkimus tuottaa uutta tietoa, oli kyse sitten perus- tai soveltavasta tutkimuksesta. Tämän tiedon avulla sekä yksityiset yritykset että julkiset organisaatiot voivat tuottaa uusia innovaatioita”, Oksanen sanoi.

Tutkimus tarvitsee resursseja eli rahaa tuottaakseen tietoa, ja innovaatioiden avulla tieto muuttuu rahaksi ja muiksi resursseiksi. Näin yhteiskunta pyörii ja vaurastuu, ja voidaan ratkoa yhteiskunnallisia haasteita.

”Vaikuttavuuden aikaansaamiseksi tarvitaan sekä tutkimusta että innovaatiota”, Oksanen sanoi.

Rahoituksen kuilu tulisi kuroa umpeen

Suomen Akatemia rahoittaa korkeakoulujen tutkimusta, kun taas Business Finland tukee pääosin yrityksiä tai yrityksiä lähellä olevaa tutkimustoimintaa. Tällä hetkellä Suomessa tavoitellaan julkisten ja yksityisten tutkimus- ja kehittämismenojen osuuden korottamista 4 prosenttiin Suomen bruttokansantuotteesta nykyisestä 2,7 prosentista. Tätä työtä edistetään mm. kansallisessa TKI-tiekarttatyössä sekä parlamentaarisessa TKI-työryhmässä.

Oksanen korosti puheessaan, että Suomen innovaatiojärjestelmä on ollut pitkään esimerkillisen toimiva. Yhteistyön suhteen järjestelmään on kuitenkin päässyt syntymään aukkoa.

Keväällä 2021 Vaikuttavuussäätiö selvitti tutkimusten ja yritysten yhteistyötä edistävän rahoituksen nykytilaa, ja selvityksestä ilmeni, että kuilu tutkimuksen ja yritysten välillä on kasvanut. Tämä näkyi mm. yritysten kautta korkeakouluihin suuntatuneen rahoituksen laskevana trendinä 2000-luvulla, jossa Suomi on tippunut alle OECD-maiden keskitason.

”Rahoitusjärjestelmää pitää tarkastella kokonaisuutena. Jos vain laitetaan rahaa eri puolille järjestelmää, sillä ei välttämättä ole parasta vaikutusta yhteistyöhön”, Oksanen sanoi.

Oksanen vertasi yhteistyön tehostamista pyörän pyörittämiseen: ”Vaikuttavuussäätiön tavoitteena on tukea yhteistyötä ja saada tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan välinen yhteistyön pyörä pyörimään tehokkaammin.”

”Pyörän pyörittäminen auttaa kumpaankin osapuolta. Kyse ei ole vain yksittäisten projektien rahoituksesta vaan yhteistyön kulttuurin kehittämisestä”, Oksanen sanoi.

Lataa Lauri Oksasen esityksen kalvot tästä »

Lue myös tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen puheesta kertova juttu täältä »

Kategoriassa: Blogi

Vaikuttavuussäätiö tukee huippututkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä yli 2 miljoonalla eurolla

25.8.2021 by vaikuttavuussaatio

Tutkimus tuo muun muassa uutta tietoa maidontuotannon päästöistä ja koneoppimisesta lääkekehityksessä.

Vaikuttavuussäätiö rahoittaa yli kahdella miljoonalla eurolla sellaisia yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimushankkeita, jotka tehdään yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Vaikuttavuussäätiön Tandem Industry Academia -rahoituksessa etsittiin nyt toista kertaa huippututkimushankkeita, jotka tähtäävät merkittävään vaikuttavuuden kasvattamiseen elinkeinoelämän yhteistyön kautta. Nyt rahoitettiin yhtä suurella panostuksella kuin vuotta aiemmin edellisessä haussa.

Alkavissa uusissa hankkeissa tutkitaan ja kehitetään muun muassa ilmakehän pienhiukkasten mittaamisen teknologioita, maidontuotannon päästöjä, metsien roolia ilmaston säätelyssä, erittäin hylkiviä pinnoitteita, sekä koneoppimisen ja tekoälyn mahdollisuuksia lääkeaineiden kehittämisessä ja sahateollisuudessa.

Yhteensä 11 rahoitettavan hankkeen tutkimusryhmät tulevat Helsingin yliopistosta, Aalto-yliopistosta, Oulun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, LUT-yliopistosta sekä Ilmatieteenlaitokselta.

Yritykset tarjoavat hankkeisiin tutkimus- ja kehitysosaamisensa sekä ymmärryksensä markkinasta. Eri hankkeissa kumppaniyrityksiä ovat Vaisala, Satellio Company, Orion Pharma, GE Healthcare, Finnos Oy, Valio, nLIGHT Oy, Danfoss Drives/Vacon, Finnadvance, Bluefors ja Polar Electro.

Esimerkiksi Helsingin yliopiston ja Orion Pharman tutkimusryhmät yhdistävät kemian uusimpia menetelmiä ja koneoppimista uusien lääkeaineiden tutkimuksessa ensimmäistä kertaa Suomessa. Tavoitteena on lääkeainesynteesien optimointi ja tehokkaampien lääkkeiden valmistusreittien tunnistaminen ja sitä kautta lääkkeiden valmistusprosessien nopeuttaminen.

“Rahoitus mahdollistaa tutkimuksen, jolla on onnistuessaan selkeä vaikuttavuus. Kyseessä on myös mainio rahoitusmuoto yritysten kanssa tehtävään tieteelliseen tutkimukseen, joka parhaassa tapauksessa voi johtaa laajempaankin yhteistyöhön”, sanoo professori Jari Yli-Kauhaluoma Helsingin yliopistosta, joka toimii Optimizing synthesis of pharmaceuticals by machine learning -hankkeen vastuullisena tutkijana.

Lisää tietoa rahoitettavista hankkeista »

Säätiö sai 25.4.2021 päättyneeseen hakuun yhteensä 80 korkealaatuista hakemusta, joista säätiön hallitus päätti rahoittaa 11 kärkihanketta. Valitut hankkeet ovat kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka vaikuttavuutta yhteistyö elinkeinoelämän kanssa voi kasvattaa. Tutkimushankkeissa tehdään esikilpailullista tutkimusta, joka tieteellisten tulosten lisäksi kehittää Suomen elinkeinoelämän osaamista.

“Kuten säätiön keväällä 2021 teettämä selvitys tutkimus-yritys-yhteistyön vaikuttavuudesta osoitti, tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistamisella voidaan saavuttaa paljon sekä lyhyen että pitkän ajan hyötyjä. Tandem Industry Academia -rahoitus osaltaan tukee tätä”, sanoo Vaikuttavuussäätiön hallituksen puheenjohtaja Lauri Oksanen.

“Nyt saimme jälleen suuren määrän erittäin korkeatasoisia hakemuksia, mistä olemme iloisia. Valinta ei ollut helppo, ja tulemme mielenkiinnolla seuraamaan rahoittamiemme hankkeiden etenemistä”, sanoo Oksanen.

Tandem Industry Academia -rahoituksessa tohtoriksi väitellyt akateeminen tutkija työskentelee tutkimushankkeessa yhden vuoden akateemisessa organisaatiossa ja toisen vuoden tiiviimmässä yhteistyössä kumppaniyrityksen kanssa.

“Hankkeiden avulla saadaan toivottavasti uutta tietoa ja osaamista liikkumaan molempiin suuntiin ja edistämään näin sekä tieteellisiä että kaupallisia intressejä”, Oksanen sanoo.

Vaikuttavuussäätiö on Valtioneuvoston keväällä 2019 perustama tutkimusrahoitustoimija, jolle valtio lahjoitti 60 miljoonan euron peruspääoman. Säätiön tavoitteeksi on asetettu edistää suomalaisen huippututkimuksen vaikuttavuutta tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän yhteistyötä vahvistamalla.

Kategoriassa: Blogi

Ensimmäinen vuosikertomuksemme on julkaistu

31.5.2021 by vaikuttavuussaatio

Vaikuttavuussäätiön ensimmäinen vuosikertomus kokoaa säätiön vuoden 2020 kohokohdat yhteen ja kertoo toiminnastamme.

Lue hallituksen puheenjohtaja Lauri Oksasen ja toimitusjohtaja Petro Poutasen tervehdykset.

Vuosikertomuksessa esitellään myös Tandem Industry Academia -hankkeiden kumppaneita!

Avaa vuosikertomus »

Kategoriassa: Blogi

Tandem Industry Academia 2021 keräsi 80 hakemusta – rahoituspäätökset julkistetaan elokuussa

3.5.2021 by vaikuttavuussaatio

Säätiö sai 25.4. päättyneeseen Tandem Industry Academia 2021 -rahoitushakuun 80 hakemusta. TIA-rahoitus on säätiön kehittämä ja kohdistettu vaikuttavuudeltaan kunnianhimoisille, kilpailua edeltäville yhteistutkimushankkeille, jotka edistävät sekä huippututkimuksen että elinkeinoelämän tavoitteita.

Nyt järjestettävä hakukierros oli järjestyksessään toinen TIA-rahoitus. Vaikuttavuussäätiön vuonna 2020 ensikertaa toteuttamaan TIA-hakuun saapui 92 hakemusta, joista säätiö rahoitti 11 kaksivuotista hanketta yhteensä 2 miljoonalla eurolla.

Säätiö on varautunut rahoittamaan hankkeita kevään 2021 haussa suunnilleen yhtä monta hanketta kuin edellisessä haussa. Rahoituspäätökset julkistetaan elokuussa 2021.

Kategoriassa: Blogi

  • « Siirry edelliselle sivulle
  • Siirry sivulle 1
  • Siirry sivulle 2
  • Siirry sivulle 3
  • Siirry sivulle 4
  • Siirry sivulle 5
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Footer

Vaikuttavuussäätiö

Mariankatu 5A, 00170 Helsinki
+358 40 767 1631
petro (at) vaikuttavuussaatio.fi

Laskutustiedot →

  • Facebook
  • Instagram
  • LinkedIn
  • Twitter

Tietosuojaseloste →

Copyright © 2022 Vaikuttavuussäätiö

Kun hyväksyt keksit, eli evästeet, teet palvelukokemuksesta mahdollisimman sujuvan. Osaa evästeistä käytetään tilastollisiin tarkoituksiin, ja osa liittyy kolmansien osapuolten tarjoamiin palveluihin. Valitsemalla HYVÄKSY hyväksyt evästeiden käytön.
Lue lisääAsetukset
HYLKÄÄHYVÄKSY
Keksiasetukset

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary
Aina käytössä
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. These cookies ensure basic functionalities and security features of the website, anonymously.
CookieKestoKuvaus
cookielawinfo-checkbox-advertisement1 yearSet by the GDPR Cookie Consent plugin, this cookie is used to record the user consent for the cookies in the "Advertisement" category .
cookielawinfo-checkbox-analytics1 yearSet by the GDPR Cookie Consent plugin, this cookie is used to record the user consent for the cookies in the "Analytics" category .
cookielawinfo-checkbox-functional1 yearThe cookie is set by the GDPR Cookie Consent plugin to record the user consent for the cookies in the category "Functional".
cookielawinfo-checkbox-necessary1 yearSet by the GDPR Cookie Consent plugin, this cookie is used to record the user consent for the cookies in the "Necessary" category .
cookielawinfo-checkbox-others1 yearSet by the GDPR Cookie Consent plugin, this cookie is used to store the user consent for cookies in the category "Others".
cookielawinfo-checkbox-performance1 yearSet by the GDPR Cookie Consent plugin, this cookie is used to store the user consent for cookies in the category "Performance".
viewed_cookie_policy1 yearThe cookie is set by the GDPR Cookie Consent plugin to store whether or not the user has consented to the use of cookies. It does not store any personal data.
Functional
Functional cookies help to perform certain functionalities like sharing the content of the website on social media platforms, collect feedbacks, and other third-party features.
CookieKestoKuvaus
bcookie2 yearsLinkedIn sets this cookie from LinkedIn share buttons and ad tags to recognize browser ID.
bscookie2 yearsLinkedIn sets this cookie to store performed actions on the website.
langsessionLinkedIn sets this cookie to remember a user's language setting.
lidc1 dayLinkedIn sets the lidc cookie to facilitate data center selection.
UserMatchHistory1 monthLinkedIn sets this cookie for LinkedIn Ads ID syncing.
Performance
Performance cookies are used to understand and analyze the key performance indexes of the website which helps in delivering a better user experience for the visitors.
Analytics
Analytical cookies are used to understand how visitors interact with the website. These cookies help provide information on metrics the number of visitors, bounce rate, traffic source, etc.
CookieKestoKuvaus
_ga2 yearsThe _ga cookie, installed by Google Analytics, calculates visitor, session and campaign data and also keeps track of site usage for the site's analytics report. The cookie stores information anonymously and assigns a randomly generated number to recognize unique visitors.
_ga_MEFLNRCR5S2 yearsThis cookie is installed by Google Analytics.
_gat_UA-160708278-11 minuteA variation of the _gat cookie set by Google Analytics and Google Tag Manager to allow website owners to track visitor behaviour and measure site performance. The pattern element in the name contains the unique identity number of the account or website it relates to.
_gcl_au3 monthsProvided by Google Tag Manager to experiment advertisement efficiency of websites using their services.
_gid1 dayInstalled by Google Analytics, _gid cookie stores information on how visitors use a website, while also creating an analytics report of the website's performance. Some of the data that are collected include the number of visitors, their source, and the pages they visit anonymously.
CONSENT2 yearsYouTube sets this cookie via embedded youtube-videos and registers anonymous statistical data.
Advertisement
Advertisement cookies are used to provide visitors with relevant ads and marketing campaigns. These cookies track visitors across websites and collect information to provide customized ads.
CookieKestoKuvaus
_fbp3 monthsThis cookie is set by Facebook to display advertisements when either on Facebook or on a digital platform powered by Facebook advertising, after visiting the website.
fr3 monthsFacebook sets this cookie to show relevant advertisements to users by tracking user behaviour across the web, on sites that have Facebook pixel or Facebook social plugin.
VISITOR_INFO1_LIVE5 months 27 daysA cookie set by YouTube to measure bandwidth that determines whether the user gets the new or old player interface.
YSCsessionYSC cookie is set by Youtube and is used to track the views of embedded videos on Youtube pages.
yt-remote-connected-devicesneverYouTube sets this cookie to store the video preferences of the user using embedded YouTube video.
yt-remote-device-idneverYouTube sets this cookie to store the video preferences of the user using embedded YouTube video.
Others
Other uncategorized cookies are those that are being analyzed and have not been classified into a category as yet.
CookieKestoKuvaus
AnalyticsSyncHistory1 monthNo description
li_gc2 yearsNo description
Tallenna ja hyväksy