Blogi

Infrapuna-antureilla on useita merkittäviä sovellusalueita esimerkiksi lääketieteellisessä kuvantamisessa, tietoliikenteessä, robottiautoissa ja pimeänäkemisessä. Vaikuttavuussäätiön vuonna 2020 rahoittamassa kaksivuotisessa projektissa Superior infrared sensors Aalto-yliopiston tutkijat ja yrityskumppani ElFys Oy kehittävät yhdessä uudentyyppistä, erittäin herkkää infrapuna-anturia.

Projektissa yhdistyy Aalto-yliopiston tutkijoiden nanomateriaaleja, kuten musta piitä ja sen ominaisuuksia, koskeva tuntemus ja yrityskumppanin osaaminen komponenttien valmistuksessa ja tuotannossa. Huippuosaajien yhteistyö on tehokas keino saavuttaa haastava tavoite, mutta onnistuminen riippuu myös siitä, miten hyvin yhteistyö kumppaneiden välillä toimii.

Projektin vastuullinen tutkija, professori (Associate Professor) Hele Savin ja projektissa työskentelevä post doc -tutkija Toni Pasanen Aalto-yliopiston Elektroniikan ja nanotekniikan laitokselta sekä projektista ElFys Oy:llä vastaava ohjaaja Antti Haarahiltunen antavat vinkkinsä onnistuneeseen yhteistyöhön Tandem Industry Academia -yhteistyöhankkeessa.

• 

• 

• 

Oikeanlaiset ihmiset ratkaisevat

Tandem Industry Academia (TIA) -projektit tarjoavat ainutlaatuisen lähtökohdan yhteiseen tekemiseen akateemisen maailman ja yritysten välillä. Keskeisellä sijalla ovat ihmisten osaamisen jakamisen pitkäaikaiset vaikutukset.

“Näkisin paljon vaivaa sen eteen, että projektia varten löytyy sopivat tekijät. Post doc -tutkijan rooli on keskeinen ja se eroaa huomattavasti siitä, mitä esimerkiksi puhtaasti akateemisissa projekteissa tehdään. On keskeistä, että post doc on motivoitunut sekä tutkimusaiheesta että työskentelystä teollisessa ympäristössä”, professori Hele Savin Aalto-yliopistosta sanoo.

TIA-projekteihin nimetään vastuullisen tutkijan ja post doc -tutkija lisäksi myös yrityskumppanin organisaatiosta ohjaaja, joka on projektin vastuuhenkilö yrityksen puolella.

“Yrityksen ohjaajalla pitää olla halua ja aikaa työskennellä aiheen parissa, mutta myös kiinnostusta akateemisen tutkimuksen tekemiseen, koska yhteistyö yliopiston kanssa on tiivistä ja eroaa siinä mielessä yrityksen sisäisistä tuotekehitysprojekteista”, sanoo post doc -tutkija Toni Pasanen.

“Yrityksen puolelta ohjaajalla on hyvä olla kokemusta akateemisista projekteista, jotta tavoitteisiin sekä tarvittavaan omaan ajankäyttöön osaa suhtautua realistisesti”, komppaa ElFys Oy:n Antti Haarahiltunen.

Yhteistyö kannattaa, heti projektin alusta lähtien

TIA-hankkeiden suunnitelmissa edellytetään suuntaa-antavaa aikataulusta, jossa työaika jaetaan tasan yrityksessä ja yliopistossa vietetyn ajan välillä.

“Olimme suunnitelleet, että Toni työskentelee ensimmäisen vuoden yliopistossa ja toisen yrityksessä, mutta se ei osoittautunut parhaaksi malliksi”, Savin sanoo.

“Tajusimme aika pian, että on paljon hyödyllisempää, jos yrityksen osaamista ja laitteistoa päästäisiin hyödyntämään jo alkumetreillä. Siksi olenkin työskennellyt jo yllättävän paljon yrityksen kanssa heti projektin alkumetreiltä”, sanoo Pasanen.

“Sanoisin, että ei kannata lyödä aikataulua turhan tarkkaan lukkoon. Myös tutkimuksen vaihe vaikuttaa siihen, onko työskentely hyödyllisempää yliopistossa vai yrityksessä”, hän jatkaa.

Pelisäännöistä on hyvä sopia niin pian kuin mahdollista

Yhteistutkimuksessa on aina tarpeellista sopia yhteisistä pelisäännöistä, kuten mahdollisesti projektin aikana syntyvistä immateriaalioikeuksista sekä julkaisujen tekemisestä.

“Meillä on kirjallinen sopimus tehty immateriaalioikeuksista yliopiston ja yrityksen välillä”, Savin sanoo.

“On paljon käytännön asioita, kuten yhteydenpito, datan jakaminen, aikataulut sekä yrityksen laitteistojen tai muiden resurssien käyttö, joista on hyvä sopia etukäteen, mutta myös esimerkiksi siitä, mikä on yritykselle luottamuksellista tietoa ja yrityssalaisuuksia, pitää sopia ennen kuin tutkija on tehnyt kokeita ja lähettämässä tieteellistä julkaisua arvioitavaksi. Näin säästyy hankalilta tilanteilta”, Pasanen lisää.

“Yrityksen näkökulmasta julkaiseminen on mielestäni hyvä asia, kunhan sitä ennen on ainakin aloitettu riittävän laadukkaalla tavalla mahdollisesti keksinnöllisten asioiden suojausprosessi”, Haarahiltunen lisää.

Varautukaa projektin jälkeiseen aikaan

Jokainen projekti loppuu aikanaan. Ensimmäisellä ja toisella kierroksella 2020 ja 2021 rahoitetut TIA-hankkeet ovat kaksivuotisia. Vaikka post doc -tutkijan työsuhde muodostuu TIA-hankkeissa yliopistoon, on hyvä keskustella myös yrityksen näkökulmasta, mitä odotuksia yhteistyö asettaa tulevaisuudelle.

“Mielestäni on tärkeää pohtia jo etukäteen, mikä on post doc -tutkijan rooli yrityksen suhteen projektin loputtua. Onko hän samassa asemassa kuin muut työntekijät? Onko yrityksellä ehkä suunnitelmia palkata hänet?” Savin pohtii.

“Olisi hyödyllistä, että post doc pääsee osaksi tiimiä yrityskumppanin organisaatiossa, eikä työ rajoitu vain yksittäiseen kommunikointiin yrityksen ohjaajan kanssa. Näin saa paremman kuvan siitä, mitä muuta yrityksessä tehdään ja millaista siellä on työskennellä. Tämä auttaa hahmottamaan myös paremmin projektin jälkeistä aikaa”, Pasanen sanoo.

Haarahiltunen on samoilla linjoilla.

“Projektin jälkeen post doc -tutkijalla on toivottavasti positiivinen mielikuva yrityksestä ja tilanteen ollessa sopiva halukkuutta siirtyä yrityksen työntekijäksi. Tämä on todennäköisempää, jos projektin aikana on mahdollisuus tutustua yrityksen toimintaan”, sanoo Haarahiltunen.

Myös yliopiston näkökulmasta on tärkeää, että suhde kumppaniyritykseen säilyy.

“On hyvä pohtia, missä muodossa yhteistyö voisi jatkua projektin loputtua”, sanoo Savin.

“Tuskin tätä aihepiiriä kahdessa vuodessa on loppuun perattu, joten yhteistyö voi todennäköisesti jatkua”, sanoo Haarahiltunen.

Superior infrared sensors on Vaikuttavuussäätiön vuonna 2020 rahoittama kaksivuotinen Aalto-yliopiston ja ElFys Oy:n yhteinen tutkimusprojekti. Katso lisätietoja säätiön rahoittamista projekteista täältä.

Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen osallistui Vaikuttavuussäätiön rahoituksen saajien juhlaan ja esitti siellä oman puheenvuoronsa. Ministeri korosti puheessaan tutkimuksen vaikuttavuutta yhteiskuntaan: ne tieteelliset löydöt mitä tänä päivänä tehdään johtavat tulevaisuudessa parempaan teknologiaan.

Vaikuttavuussäätiö myönsi 11 uudelle huippututkimuksen ja yritysten yhteiselle Tandem Industry Academia -hankkeelle rahoitusta yli 2 miljoonaa euroa vuonna 2021. Rahoituksen saajien juhlaa vietettiin hybriditapahtumana 22.9.2021.

Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen käytti puheessaan esimerkkinä vaikuttavuudesta ja sen lyhyestä ja pitkästä aikajänteestä koronapandemian aikana kertynyttä tietämystä viruksesta, sen leviämisestä ja hoidosta sekä rokotteiden nopeasta kehittämisestä.

”Vain viikkojen aikana tuotettiin arvokasta tietoa, ja tiede myös korjasi ja tarkensi tuottamaansa tietoa nopeassa tahdissa,” Kurvinen sanoi.

Ministeri otti kantaa viime aikoina vilkkaana käyneeseen julkiseen keskusteluun tieteen vaikuttavuudesta sekä julkisesta tiederahoituksesta. Hän totesi, että ”maailma ei ole laboratorio” ja että kaikkia tieteen vaikutuksia on mahdotonta etukäteen ennakoida, vaikka tieteellä onkin paljon suoria vaikutuksia. Vaikuttavuus tulee esille usein vasta pidemmällä aikavälillä. 

”Tiede tuottaa myös yllätyksiä”, Kurvinen sanoi.

Kurvinen myös totesi, että tieteen vaikuttavuus ja vapaus eivät ole vastakkaisia asioita, kuten ei myöskään perustutkimus ja soveltava tutkimus ole toisiaan vastaan – kumpaakin tarvitaan. 

”Vaikuttavuudesta on kuitenkin tärkeää puhua, vaikka se ei olekaan helppoa mitata”, Kurvinen sanoi.

Tunnustusta Vaikuttavuussäätiölle

Ministeri Kurvinen korosti puheenvuorossaan, kuinka julkisella tutkimus- ja innovaatiorahoituksella on merkittävä rooli myös yhteistyön vauhdittamisessa, mutta että raha yksistään ei ole ratkaisu.

”Jos yhteistyö tieteen ja elinkeinoelämän välillä oli ennen koronapandemiaa tärkeää, nyt se on aivan välttämätöntä”, Kurvinen sanoi.

”Taidot, osaaminen ja kyky keksiä ovat avainasemassa. Suomeen tarvitaan sekä tutkimukselle että liiketoiminnalle suotuisa ympäristö”, Kurvinen sanoi.

Ministeri antoi myös tunnustusta Vaikuttavuussäätiön työlle sen ensimmäisinä toimintavuosina. Ministerin mukaan Vaikuttavuussäätiö on perustamisestaan lähtien tehnyt merkittävää työtä tutkimuksen vaikuttavuuden edistämiseksi niin rahoituksen kuin julkiseen keskusteluun osallistumisenkin kautta.

”Tämä on juuri se mitä hallitus tavoittelikin muutama vuosi sitten kun säätiötä perustettiin. Haluan onnitella kaikkia rahoituksen saajia”, Kurvinen päätti puheenvuoronsa.

Suomen valtio perusti Vaikuttavuussäätiön 2019 tavoitteena vahvistaa tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä. Säätiön tarkoituksena on myös vauhdittaa suomalaista elinkeinoelämää huippututkimuksen avulla.

Lue myös Vaikuttavuussäätiön hallituksen puheenjohtaja Lauri Oksasen puhetta käsittelevä kirjoitus rahoituksen roolista tutkimuksen ja innovaatioiden tukemisessa »

Tutkimus tuottaa tietoa ja tämän tiedon avulla syntyy uusia innovaatioita, eli lisää resursseja, joiden avulla voidaan tuottaa lisää tietoa ja ratkaista yhteiskunnan ongelmia. Näin totesi Vaikuttavuussäätiön hallituksen puheenjohtaja Lauri Oksanen säätiön rahoituksen saajien juhlassa pitämässään puheessa.

Vaikuttavuussäätiö myönsi 11 uudelle huippututkimuksen ja yritysten yhteiselle Tandem Industry Academia -hankkeelle rahoitusta yli 2 miljoonaa euroa vuonna 2021. Rahoituksen tavoitteena on tukea tutkimusmaailman ja yrityselämän vuoropuhelua sekä edistää huippututkimuksen vaikuttavuutta elinkeinoelämän kanssa tehtävän yhteistyön avulla.

Vaikuttavuussäätiön hallituksen puheenjohtaja Lauri Oksanen painotti puheessaan, kuinka yhteistyö on tutkimuksen vaikuttavuuden ja innovaatioiden synnyn kannalta perustavanlaatuinen mekanismi.

”Tutkimus tuottaa uutta tietoa, oli kyse sitten perus- tai soveltavasta tutkimuksesta. Tämän tiedon avulla sekä yksityiset yritykset että julkiset organisaatiot voivat tuottaa uusia innovaatioita”, Oksanen sanoi.

Tutkimus tarvitsee resursseja eli rahaa tuottaakseen tietoa, ja innovaatioiden avulla tieto muuttuu rahaksi ja muiksi resursseiksi. Näin yhteiskunta pyörii ja vaurastuu, ja voidaan ratkoa yhteiskunnallisia haasteita.

”Vaikuttavuuden aikaansaamiseksi tarvitaan sekä tutkimusta että innovaatiota”, Oksanen sanoi.

Rahoituksen kuilu tulisi kuroa umpeen

Suomen Akatemia rahoittaa korkeakoulujen tutkimusta, kun taas Business Finland tukee pääosin yrityksiä tai yrityksiä lähellä olevaa tutkimustoimintaa. Tällä hetkellä Suomessa tavoitellaan julkisten ja yksityisten tutkimus- ja kehittämismenojen osuuden korottamista 4 prosenttiin Suomen bruttokansantuotteesta nykyisestä 2,7 prosentista. Tätä työtä edistetään mm. kansallisessa TKI-tiekarttatyössä sekä parlamentaarisessa TKI-työryhmässä.

Oksanen korosti puheessaan, että Suomen innovaatiojärjestelmä on ollut pitkään esimerkillisen toimiva. Yhteistyön suhteen järjestelmään on kuitenkin päässyt syntymään aukkoa.

Keväällä 2021 Vaikuttavuussäätiö selvitti tutkimusten ja yritysten yhteistyötä edistävän rahoituksen nykytilaa, ja selvityksestä ilmeni, että kuilu tutkimuksen ja yritysten välillä on kasvanut. Tämä näkyi mm. yritysten kautta korkeakouluihin suuntatuneen rahoituksen laskevana trendinä 2000-luvulla, jossa Suomi on tippunut alle OECD-maiden keskitason.

”Rahoitusjärjestelmää pitää tarkastella kokonaisuutena. Jos vain laitetaan rahaa eri puolille järjestelmää, sillä ei välttämättä ole parasta vaikutusta yhteistyöhön”, Oksanen sanoi.

Oksanen vertasi yhteistyön tehostamista pyörän pyörittämiseen: ”Vaikuttavuussäätiön tavoitteena on tukea yhteistyötä ja saada tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan välinen yhteistyön pyörä pyörimään tehokkaammin.”

”Pyörän pyörittäminen auttaa kumpaankin osapuolta. Kyse ei ole vain yksittäisten projektien rahoituksesta vaan yhteistyön kulttuurin kehittämisestä”, Oksanen sanoi.

Lataa Lauri Oksasen esityksen kalvot tästä »

Lue myös tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen puheesta kertova juttu täältä »

Tutkimus tuo muun muassa uutta tietoa maidontuotannon päästöistä ja koneoppimisesta lääkekehityksessä.

Vaikuttavuussäätiö rahoittaa yli kahdella miljoonalla eurolla sellaisia yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimushankkeita, jotka tehdään yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Vaikuttavuussäätiön Tandem Industry Academia -rahoituksessa etsittiin nyt toista kertaa huippututkimushankkeita, jotka tähtäävät merkittävään vaikuttavuuden kasvattamiseen elinkeinoelämän yhteistyön kautta. Nyt rahoitettiin yhtä suurella panostuksella kuin vuotta aiemmin edellisessä haussa.

Alkavissa uusissa hankkeissa tutkitaan ja kehitetään muun muassa ilmakehän pienhiukkasten mittaamisen teknologioita, maidontuotannon päästöjä, metsien roolia ilmaston säätelyssä, erittäin hylkiviä pinnoitteita, sekä koneoppimisen ja tekoälyn mahdollisuuksia lääkeaineiden kehittämisessä ja sahateollisuudessa.

Yhteensä 11 rahoitettavan hankkeen tutkimusryhmät tulevat Helsingin yliopistosta, Aalto-yliopistosta, Oulun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, LUT-yliopistosta sekä Ilmatieteenlaitokselta.

Yritykset tarjoavat hankkeisiin tutkimus- ja kehitysosaamisensa sekä ymmärryksensä markkinasta. Eri hankkeissa kumppaniyrityksiä ovat Vaisala, Satellio Company, Orion Pharma, GE Healthcare, Finnos Oy, Valio, nLIGHT Oy, Danfoss Drives/Vacon, Finnadvance, Bluefors ja Polar Electro.

Esimerkiksi Helsingin yliopiston ja Orion Pharman tutkimusryhmät yhdistävät kemian uusimpia menetelmiä ja koneoppimista uusien lääkeaineiden tutkimuksessa ensimmäistä kertaa Suomessa. Tavoitteena on lääkeainesynteesien optimointi ja tehokkaampien lääkkeiden valmistusreittien tunnistaminen ja sitä kautta lääkkeiden valmistusprosessien nopeuttaminen.

“Rahoitus mahdollistaa tutkimuksen, jolla on onnistuessaan selkeä vaikuttavuus. Kyseessä on myös mainio rahoitusmuoto yritysten kanssa tehtävään tieteelliseen tutkimukseen, joka parhaassa tapauksessa voi johtaa laajempaankin yhteistyöhön”, sanoo professori Jari Yli-Kauhaluoma Helsingin yliopistosta, joka toimii Optimizing synthesis of pharmaceuticals by machine learning -hankkeen vastuullisena tutkijana.

Lisää tietoa rahoitettavista hankkeista »

Säätiö sai 25.4.2021 päättyneeseen hakuun yhteensä 80 korkealaatuista hakemusta, joista säätiön hallitus päätti rahoittaa 11 kärkihanketta. Valitut hankkeet ovat kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka vaikuttavuutta yhteistyö elinkeinoelämän kanssa voi kasvattaa. Tutkimushankkeissa tehdään esikilpailullista tutkimusta, joka tieteellisten tulosten lisäksi kehittää Suomen elinkeinoelämän osaamista.

“Kuten säätiön keväällä 2021 teettämä selvitys tutkimus-yritys-yhteistyön vaikuttavuudesta osoitti, tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistamisella voidaan saavuttaa paljon sekä lyhyen että pitkän ajan hyötyjä. Tandem Industry Academia -rahoitus osaltaan tukee tätä”, sanoo Vaikuttavuussäätiön hallituksen puheenjohtaja Lauri Oksanen.

“Nyt saimme jälleen suuren määrän erittäin korkeatasoisia hakemuksia, mistä olemme iloisia. Valinta ei ollut helppo, ja tulemme mielenkiinnolla seuraamaan rahoittamiemme hankkeiden etenemistä”, sanoo Oksanen.

Tandem Industry Academia -rahoituksessa tohtoriksi väitellyt akateeminen tutkija työskentelee tutkimushankkeessa yhden vuoden akateemisessa organisaatiossa ja toisen vuoden tiiviimmässä yhteistyössä kumppaniyrityksen kanssa.

“Hankkeiden avulla saadaan toivottavasti uutta tietoa ja osaamista liikkumaan molempiin suuntiin ja edistämään näin sekä tieteellisiä että kaupallisia intressejä”, Oksanen sanoo.

Vaikuttavuussäätiö on Valtioneuvoston keväällä 2019 perustama tutkimusrahoitustoimija, jolle valtio lahjoitti 60 miljoonan euron peruspääoman. Säätiön tavoitteeksi on asetettu edistää suomalaisen huippututkimuksen vaikuttavuutta tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän yhteistyötä vahvistamalla.

Vaikuttavuussäätiön ensimmäinen vuosikertomus kokoaa säätiön vuoden 2020 kohokohdat yhteen ja kertoo toiminnastamme.

Lue hallituksen puheenjohtaja Lauri Oksasen ja toimitusjohtaja Petro Poutasen tervehdykset.

Vuosikertomuksessa esitellään myös Tandem Industry Academia -hankkeiden kumppaneita!

Avaa vuosikertomus »

Säätiö sai 25.4. päättyneeseen Tandem Industry Academia 2021 -rahoitushakuun 80 hakemusta. TIA-rahoitus on säätiön kehittämä ja kohdistettu vaikuttavuudeltaan kunnianhimoisille, kilpailua edeltäville yhteistutkimushankkeille, jotka edistävät sekä huippututkimuksen että elinkeinoelämän tavoitteita.

Nyt järjestettävä hakukierros oli järjestyksessään toinen TIA-rahoitus. Vaikuttavuussäätiön vuonna 2020 ensikertaa toteuttamaan TIA-hakuun saapui 92 hakemusta, joista säätiö rahoitti 11 kaksivuotista hanketta yhteensä 2 miljoonalla eurolla.

Säätiö on varautunut rahoittamaan hankkeita kevään 2021 haussa suunnilleen yhtä monta hanketta kuin edellisessä haussa. Rahoituspäätökset julkistetaan elokuussa 2021.