Vaikuttavuussäätiön tilaama selvitys pk-yritysten tutkimustiedon hyödyntämisestä julkaistiin kesäkuussa. Tilaisuuden kooste on nyt katsottavissa. Selvityksen päätuloksia esittelee tutkija Minna Saunila LUT-yliopistosta. Tuloksista oli mukana keskustelemassa Kasvuryhmän toimitusjohtaja Katriina Juntunen, Suomen Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä, Lingsoft Oy:n ratkaisuarkkitehti Tiina Lindh-Knuutila ja selvityksen tekoon osallistunut Tero Rantala LUT-yliopistosta.
Vaikuttavussäätiön tilaamaan selvityksen ”Kohti tutkimuksen hyödyntämisen edelläkävijyyttä” julkistustilaisuuden kooste on katsottavissa säätiön YouTube-kanavalla
Julkistustilaisuudessa käytiin keskustelua tutkimustiedon hyödyntämisen käytänteistä ja esteistä, pk-yritysten tarpeista sekä mm. tutkimusorganisaatioiden viestinnästä ja vuorovaikutuksesta pk-yrityskentän suuntaan.
Selvityksen tehneeseen tiimiin kuulunut Minna Saunila LUT-yliopistosta kertoi, että tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä, miten kiinnostuneita pk-yritykset ovat toimimaan tutkimuksen hyödyntämisen edelläkävijöinä ja miten tätä voisi tukea. Saunila nosti esille tutkimuksen päätuloksista esimerkiksi sen, että tutkimuksen hyödyntämisessä yrityksen resurssit sekä mahdollisuus kaupallistaa tuloksia ovat tärkeimmiksi koettuja tekijöitä. Hyödyntämisen keinoista tärkeimpinä nähtiin henkilöstön osaamispääoman kehittämiseen liittyvät tekijät, kuten koulutus ja verkostot. Merkittävimpinä hyötyinä nähtiin uuden tiedon omaksuminen ja osaamisen vahvistaminen. Saunilan mukaan tällaiset hyödyt ovat tyypillisesti vasta pidemmällä aikavälillä kumuloituvia.
Esteistä keskeisimpinä yritykset näkivät sen, että tutkimuksen ei koettu keskittyvän käytännön kannalta merkityksellisiin asioihin tai siitä ei havaittu hyötyjä yrityksen toimintaan. Saunila pitää tulosta yllättävänä, koska Suomessa tehdään hänen mukaansa paljon laadukasta ja monipuolista tutkimusta.
”Tässä voi olla kyse siitä, että pk-yrityksissä ei ole kykyä ja osaamista etsiä tutkimustuloksia tai sitten tutkimusorganisaatioiden viestintä ei tavoita pk-yrityksiä. Tätä jälkimmäistä havaintoa tukee myös se, että tutkimustuloksien viestimisen puute oli merkittävimpien esteiden joukossa”, Saunila sanoo.
Tutkimustieto avainasemassa uuden kasvun vauhdittamisessa
Kasvuryhmän toimitusjohtaja Katriina Juntunen korosti, että erityisesti silloin kun ollaan uuden edessä ja joudutaan investoimaan ja uudistumaan, huippututkimukselle on kysyntää.
Tiina Lindh-Knuutila Lingsoft Oy:stä korosti, että yrityskentässä on intoa hyödyntää tutkimusta, mutta että verkostot ovat avainasemassa, kun yritykset hakevat uutta tietoa. ”Jos pääsee vaikuttamaan vähän epävirallisemmin, se on paljon kätevämpää”, Lindh-Knuutila sanoi.
Suomen Yrittäjien Joonas Mikkilän mukaan iso osa pk-yrityksistä on kehittämispaineiden alla ja osaaminen on tärkein kilpailutekijä. Mikkilän mukaan yritysten tekemässä yhteistyössä korkeakoulujen kanssa painottuu koulutustoiminta, joka on tärkeä tekijä tutkimustiedon jalkauttamiseksi. ”Meillä on nämä kaksi diskurssia, TKI-diskurssi ja koulutus-diskurssi hieman liian erillään”, Mikkilä sanoi.
Tero Rantala LUT-yliopistosta totesi, että huippututkimuksen rooli alkaa korostua pk-yrityksissä siinä vaiheessa, kun haetaan uutta kasvua, joka puolestaan edellyttää uutta osaamista. Tässä kohtaa nousee kysymyksesi myös se, miten huippututkimuksen hyödyntämiseen pääsee mukaan ja mitä tämä edellyttää esimerkiksi viestinnän ja vuoropuhelun näkökulmista.
Vuoropuhelu ja verkostot tutkijoiden ja pk-yritysten välillä puhututti
Tiina Lindh-Knuutila pohti, että tutkimusta koskevan uuden ja relevantin tiedon seulomisessa keskeistä on, että yrityksessä on tunnistettu tiedon tarve, joka ohjaa tiedon hakemista. ”Jos puhutaan tutkimuksen hyödyntämisestä, niin se edellyttää ihan samanlaista myynti- ja viestintätyötä kuin mikä tahansa muukin. Maailma on täynnä tietoa”, täydensi puolestaan Katriina Juntunen
Joonas Mikkilän mukaan harvalla pk-yrityksellä on kykyä seurata tutkimusorganisaatioiden viestintää, vaan suurella osalla yrityksistä tiedon tarpeet nousevat ad hoc -pohjalta. ”Viestinnän sijaan pitäisi puhua enemmän ohjauksesta ja neuvonnasta”, Mikkilä sanoi. Hän korosti myös korkeakoulujen, yritysjärjestöjen ja paikallisten toimijoiden yhteistoimintaa verkottumisen edistämisessä.
Tutkimusyhteistyötä vauhdittamassa
Joonas Mikkilän mukaan julkisten TKI-rahoitusinstrumenttien keskinäisiä suhteita tulisi miettiä vielä tarkemmin, jotta tutkimuksessa aktiivisten yritysten määrää saisi lisättyä. Tämä edellyttää Mikkilän mukaan uusien rahoitusinstrumenttien pohtimista.
Tiina Lindh-Knuutila pitää hyvänä ajatuksena kevyttä palvelumallia, jossa yritykset saisivat tukea esimerkiksi käyttötapausten läpikäymiseen ja lyhyisiin pilotteihin.
Katriina Juntunen korosti hyvien esimerkkien merkitystä yrityksiä innostaessa tutkimuksen käyttöön. ”Pitää saada ne caset näkyviin, että miten yritykset ovat pystyneet uudistumaan tai kasvamaan huippututkimuksen avulla. Sitten pk-yrityksiä alkaa kiinnostaa ja ne alkavat ymmärtämään hyödyt”, Juntunen sanoo.
