www.vaikuttavuussaatio.fi

Vaikuttavuussäätiö vahvistaa ja tukee huippututkimuksen vaikuttavuutta ja elinkeinoelämän yhteyksiä.

vaikuttavuussaatio

Vaikuttavuussäätiöön haetaan vaikuttavuusasiantuntijaa

by

Etsimme nyt säätiön toimitusjohtajan tiimikaveriksi vaikuttavuusasiantuntijaa määräaikaiseen, kokopäiväiseen kahden vuoden työsuhteeseen vastaamaan tutkimuksen vaikuttavuuden mallintamisesta ja public–private-yhteyksiä koskevan toiminnan tuloksellisesta kehittämisestä sekä näitä koskevan tiedon levittämisestä muiden TKI-kentän toimijoiden hyödynnettäväksi sekä laajemmin yhteiskuntaan. Tehtävää on mahdollista jatkaa kolmivuotiseksi.

Työn alkuvaiheessa painopiste tulee olemaan erityisesti säätiön omien Tandem Industry Academia -rahoitusta saaneiden tutkimusorganisaatioiden ja elinkeinoelämän yhteishankkeiden vaikuttavuuden tutkiminen ja tämän tiedon pohjalta vaikuttavuuden arvioinnin ja ennakoinnin työkalujen kehittäminen.

Vaikuttavuusasiantuntijan tehtävät:

  • Säätiön omien Tandem Industry Academia -hankkeiden tutkiminen vaikuttavuuden arvioinnin, toimivuuden ja ennakoinnin näkökulmista-   Säätiön rahoitusinstrumenttien kehittäminen
  • Public–private-tyyppisten yhteistyömallien kartoittaminen
  • Vaikuttavuuden arvioinnin kehittäminen ja tutkiminen sekä tätä koskevan tiedon tuottaminen ja levittäminen (mm. tapahtumien, koulutusten, julkaisujen avulla)
  • Säätiön omien rahoitushakujen valmistelua, hakua ja arviointia koskeviin tehtäviin osallistuminen
  • Yhteydenpito ja verkostoituminen relevanttien kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa tieteen, innovaatiotoiminnan ja elinkeinoelämän piirissä

Minkälaista osaajaa haemme?

  • Olet motivoitunut työskentelemään tieteen ja elinkeinoelämän rajapinnassa
  • Sinulla on kokemusta tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyöstä ja/tai rajapinnassa toimimisesta
  • Sinulla on ymmärrystä tutkimuksen ja/tai elinkeinoelämän vaikuttavuuden arvioimisesta
  • Työkokemusta tutkimus- ja/tai innovaatiorahoitukseen liittyvistä tehtävistä
  • Olet oma-aloitteinen, kokeiluhenkinen ja aikaansaava
  • Kykenet itsenäiseen työskentelyyn ja laajojen verkostojen hallintaan
  • Näyttöjä tuloksellisesta toiminnasta aiemmissa tehtävissäsi

Vaikuttavuussäätiö tarjoaa sinulle:

  • Pääset kehittämään Vaikuttavuussäätiön toimintaa
  • Pääset tekemään merkityksellistä työtä ja vaikuttamaan yhteiskuntaan huippututkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä edistämällä
  • Saat  olla mukana luomassa uusia käytänteitä ja malleja tutkimuksen vaikuttavuuden arviointiin
  • Itsenäisen ja joustavan työn, jossa voit itse vaikuttaa työnkuvaasi
  • Joustavat etätyömahdollisuudet ja työtilan tarpeen mukaan

Hae tehtävään viimeistään 24.7.2022 mennessä. Lähetä CV:si ja hakemuksesi palkkatoiveineen käyttäen tätä lomaketta. Rekrytointiprosessi alkaa hakuajan päätyttyä ja sisältää yhden tai useamman haastattelukierroksen.

Lisätietoja hausta ja tehtävästä antaa Vaikuttavuussäätiön toimitusjohtaja Petro Poutanen (27.6. klo 10–12; 28.6. klo 13–15; 5.7. ja 12.7. klo 10–11).

Uusi rahoitusmalli vie professorit vuodeksi yrityksiin

by

Vaikuttavuussäätiö pilotoi uutta professoreille suunnattua rahoitusta, jossa professori viettää yhden vuoden yrityksessä yhteistutkimusta tehden. Rahoituksen tarkoituksena on tukea elinkeinoelämän ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä sekä tarjota akateemiselle maailmalle ensikädentietoa yritykselle relevanteista tutkimuskysymyksistä.

Leena Otsomaa, Vaikuttavuussäätiön hallituksen jäsen

Vaikuttavuussäätiö avaa uuden Tandem Industry Academia Professor (TIA Professor) -haun syksyllä 2022. TIA-professorit saavat rahoitusta yhdeksi vuodeksi yrityksen kanssa toteutettavaa tutkimusta varten. TIA-professori viettää yhtä vuotta vastaavan ajan yrityksen tarjoamissa tiloissa rahoituksen aikana. Rahoitus voi jakaantua korkeintaan 3 vuoden ajalle.

Rahoituksen tarkoituksena on tukea elinkeinoelämän ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä ja tarjota professorille ensikäden tietoa elinkeinoelämän kannalta relevanteista tutkimusongelmista. Projekti voi koostua yhteisestä esikilpailullisesta tutkimuksesta ja muusta sitä tukevasta toiminnasta.

”Yrityksistä siirtyy tutkimusmaailmaan työelämäprofessoreita, mutta toiseen suuntaan liikkuvuutta tukevaa mallia ei ole vielä olemassa. Sidosryhmien kanssa käymämme keskustelut ja toteuttamamme kysely antoivat vahvaa tukea sille, että tarvitaan tällaista rahoitus, joka antaa akateemisen maailman professorille mahdollisuuden tiivistää yhteistyötä elinkeinoelämän suuntaan”, sanoo rahoitusmallia kehittäneen valmisteluryhmän ja Vaikuttavuussäätiön hallituksen jäsen Leena Otsomaa.

”Tämä rahoitus on suunnattu akateemisen maailman huipputason tekijöille. Haluamme tarjota kilpailukykyisen palkan ja mahdollisuuden tehdä omaa tutkimusta yrityksen kanssa sekä saada ensikäden tietoa suoraan yritysmaailmasta”, sanoo Leena Otsomaa. 

Rahoitus on tarkoitettu professoritasoisissa tehtävissä yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa työskenteleville. Rahoitus sisältää kilpailukykyisen palkan ja muita mahdollisia kuluja, kuten matka-, materiaali- tai julkaisukulut. Yritys osallistuu hankkeeseen in-kind-osuudella tarjoten työskentelyedellytykset TIA-professorille. Hakemuksen jättää professori yhdessä yrityksen ja akateemisen organisaation kanssa. Rahoitus maksetaan akateemiselle organisaatiolle, johon professorin työsuhde säilyy.

Idea professorivaihdosta syntyi Vaikuttavuussäätiön keväällä 2022 järjestämässä sidosryhmäkeskustelussa, jonka tuloksia jatkokehitettiin ja arvioitiin laajassa sidosryhmäkyselyssä. Joukkoistuksen tulokset tukivat idean kehittämistä uudeksi rahoituspilotiksi. Säätiö on varannut noin miljoona euroa pilottia varten. Lisätietoja hausta sekä hakuajat ja -ohjeet julkistetaan syksyllä 2022.
Vaikuttavuussäätiö toimii 2021 hyväksytyn strategiansa mukaisesti huippututkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä edistävien rahoitusinstrumenttien pilotoijana. Nyt järjestettävä uusi TIA Professor -pilotti on Vaikuttavuussäätiön toinen uusi rahoituskokeilu. Säätiön vuonna 2020 julkistama, postdoc-tutkijoille suunnattu Tandem Industry Academia -haku toteutettiin tänä keväänä kolmatta kertaa, ja sen kautta on rahoitettu tähän mennessä 22 tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteistä tutkimushanketta, joissa työskentelee postdoc-tasoinen tutkija.

Selvitys: Pk-yrityksillä suuri halu tutkimuksen hyödyntämiseen – esteenä etäisyys käytännöstä

by

Puute merkityksellisistä tutkimusaiheista, koetut laihat hyödyt sekä aikapaine estävät suomalaisia pk-yrityksiä hyödyntämästä enemmän tutkimustietoa, selviää Vaikuttavuussäätiön tilaamasta selvityksestä Selvitys pk-yritysten tutkimustiedon hyödyntämisestä: kohti tutkimuksen hyödyntämisen edelläkävijyyttä. Samaan aikaan puolet (50 %) selvityksen vastaajien edustamista yrityksistä haluaisi jatkossa olla edelläkävijöitä tutkimuksen hyödyntämisessä.

Selvitys pk-yritysten tutkimustiedon hyödyntämisestä: kohti tutkimuksen hyödyntämisen edelläkävijyyttä

Tiedostomuoto: pdf
Koko: 1,3MB

Lataa selvitys tästä

Selvityksessä tutkittiin suomalaisten pk-yritysten tutkimuksen hyödyntämisen motiiveja, hyötyjä ja esteitä. Selvityksen ovat tehneet säätiölle toimeksiantona TkT Tero Rantala, TkT Minna Saunila ja TkT Juhani Ukko Lappeenrannan–Lahden teknillisestä yliopistosta (LUT).

Selvitys perustuu maaliskuussa 2022 kyselytutkimuksella suomalaisilta pk-yrityksiltä kerättyyn aineistoon. Kyselylomake lähetettiin satunnaisotannalla valittujen pk-yritysten johdon edustajalle, ja siihen vastasi yhteensä 108 eri yrityksen edustaja.

Tutkimusta hyödynnetään monin eri tavoin – ihmisen osaamisen kehittäminen kärjessä

Selvityksen johtopäätöksenä on, että suomalaiset pk-yritykset arvostavat yliopistojen ja tutkimuslaitosten tuottaman tutkimuksen hyödyntämistä laajasti eri muodoissa.

Tutkimuksen hyödyntämisen käytännöt (1 = ei merkittävä käytäntö, 5 = erittäin merkittävä käytäntö). Kuvassa on vastausten keskiarvoja.

Aineiston analyysin perusteella yritysten tutkimuksesta saavuttamia hyötyjä selittävät onnistuneet T&K hankkeet, tutkimuslaitosten spin-offit, sopimustutkimukset sekä patentit ja lisenssit.

Toisaalta vastaajat korostivat merkittävinä hyödyntämisen tapoina erityisesti koulutusta (77 % vastaajista koki merkittäväksi) ja epävirallisia suhteita (59 % vastaajista koki merkittäväksi).

Merkityksellisen tutkimuksen puute hyödyntämisen suurin este

Merkittävimmäksi huippututkimuksen hyödyntämisen esteeksi pk-yritykset kokivat puutteen heille merkityksellisestä tutkimuksesta: 76 % pk-yrityksistä koki, että tutkimus ei ole keskittynyt käytännön kannalta merkitykselliseen asiaan – tai ainakaan vastaajalla ei ollut tietoa sellaisesta tutkimuksesta. Myös se, että tutkimuksesta ei ole havaittu hyötyjä yrityksen toimintaan sekä aikapaineet ja varojen puute koettiin merkittävinä esteinä tutkimuksen hyödyntämiselle.

Tutkimuksen hyödyntämisen esteet (1 = ei merkittävä este, 5 = erittäin merkittävä este). Kuvassa on 10 merkittävimmäksi koettua estettä ja vastausten keskiarvoja.

”Hieman yllättäen pk-yritykset kokivat myös tutkimustulosten viestimisen puutteen yhtenä merkittävänä esteenä tutkimuksen hyödyntämisen tiellä. Meillä tutkijoilla ja tutkimusorganisaatiolla on peiliin katsomisen paikka siinä, miten yhteyttä pidetään pk-yritysten kanssa niille relevantilla tavalla”, sanoo selvityksen tekoon osallistunut tutkija Tero Rantala.

Tutkija Tero Rantala, TkT, työskentelee Lappeenrannan–Lahden teknillisessä yliopistossa eli LUT-yliopistossa.

Merkittävä osa pk-yrityksistä haluaisi olla edelläkävijöitä tutkimuksen hyödyntämisessä

Puolet (50 %) vastaajien edustamista yrityksistä haluaa jatkossa olla edelläkävijöitä tutkimuksen hyödyntämisessä. Selvityksessä tunnistettiin, että nämä tulevaisuuden edelläkävijäyritykset näkevät muita enemmän tutkimuksen hyödyntämisen esteinä varojen puutteen, tutkimustuloksista viestimisen puutteen sekä ei-vakiintuneet menettelytavat tutkimuksen hyödyntämisessä. Nämä yritykset olivat tyypillisesti pääpainoltaan palvelualan yrityksiä, joiden päämarkkina-alue ei ollut selkeästi vain Suomi ja lisäksi niiden toimialan teknologinen kehitys koettiin nopeaksi ja kestävän kehityksen rooli korostuneeksi.

”Nämä tunnistamamme tulevaisuuden edelläkävijäyritykset ovat sellaisia, jotka eivät itse pysty välttämättä tuottamaan tarvitsemaansa tutkimustietoa tällä hetkellä. Niiden on pakko etsiä aktiivisesti mahdollisuuksia päästä käsiksi uuteen tietoon ja osaamiseen. Tällaiset tutkimuksennälkäiset yritykset, joilla on haasteita päästä mukaan tutkimustiedon hyödyntämiseen, kaipaavat eniten tukea jatkossa”, arvioi tutkija Rantala.

Huippututkimuksen hyödyntämisestä kiinnostuneet yritykset suhtautuivat muita myönteisemmin tutkimusyhteistyöhön yliopistojen ja muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa, mutta samaan aikaan ne olivat myös kaikkein tyytymättömimpiä tämän hetken suhteisiinsa yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa.

”Pk-yritykset eivät aina löydä etsimäänsä akateemisesta maailmasta. Voi olla, että yrityksen tunnistama tarve on niin uusi, ettei siitä ole vielä edes käynnissä tutkimusta. Tai sitten vuoropuhelu ei pelaa ja tieto siitä, mitä yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa tehdään ei riittävissä määrin kulkeudu yrityksiin asti”, arvioi tutkija Rantala.

“Olemme teettäneet tämän selvityksen, jotta voisimme ymmärtää paremmin, miten pk-yritykset hyödyntävät tietoa ja millä tavalla yhteistyötä pk-yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välillä voisi paremmin tukea. Pk-yritykset ovat olennainen osa suomalaista elinkeinoelämää, mutta puutteellisesti ymmärretty voimavara tutkimuksen hyödyntämisen näkökulmasta”, sanoo Vaikuttavuussäätiön hallituksen puheenjohtaja Lauri Oksanen.

Pk-yritykset

Tilastokeskuksen vuoden 2020 tietojen mukaan Suomessa on noin 2800 tutkimus- ja kehittämistoimintaa harjoittavaa pk-yritystä (alle 250 henkeä työllistävää yritystä).

Vuoden 2019 lukujen mukaan Suomen 293 377 yrityksestä 93 % on alle 10 työntekijän yrityksiä, pienyrityksiä (alle 50 henkilöä) 5,7 %, keskisuuria (50–249 henkilöä) 1,1 %. Loput (0,2 %) on suuryrityksiä (250 henkilöä tai enemmän).

Pk-yritykset ovat Suomessa merkittävä työllistäjä, ja ne ovat luoneet runsaasti uusia työpaikkoja koko 2000-luvun. Pk-sektori vastaa yli puolesta suomalaisten yritysten liikevaihdosta, ja niiden osuus BKT:sta on runsaat 40 %.

Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Yrittäjät.

Myös kriisejä ratkotaan tutkimusyhteistyön keinoin

by

Myös kriisejä ratkotaan tutkimusyhteistyön keinoin

« takaisin vuosikertomukseen

Säätiöillä on aina oma perustamiskirjassa esitetty tarkoitus, eräänlainen “missio”, ja siihen kytkeytyvä tavoite, jonka säätiön perustajat ovat määritelleet. Niin myös Vaikuttavuussäätiöllä: tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen ja tätä kautta Suomen osaamisen ja uudistumisen perustan vahvistaminen pitkällä aikavälillä. Nämä ovat tärkeitä päämääriä itsessään, mutta erityisen merkityksellisiksi ne tulevat vasta, kun kysymme “miksi?”

Tutkimuksen ja yritysten yhteistyön avulla vauhditetaan Suomen taloutta – siis tukemalla sitä osaamisen ja uudistumisen perustaa -, mutta myös tuotetaan ratkaisuja ajankohtaisten ongelmien ratkaisemiksi, kuten ilmastokriisin torjumiseksi. Tutkimus tuottaa maailmasta tietoa, jota hyödyntäen yritykset voivat kehittää uusia ratkaisuja ja innovaatioita. Näin syntyy voittava kehä, joka tuottaa lisää resursseja tehdä parempaa tutkimusta ja rakentaa hyvinvoivaa yhteiskuntaa ja ympäristöä. Tämä on vastaus miksi-kysymykseen.

Tämä kehä ei kuitenkaan pyöri ilman yhteistyötä. Pahimmassa tapauksessa kehä kääntyy toiseen suuntaan: vähemmän tutkimusta, tarkoittaa vähemmän keksintöjä ja innovaatiota sekä käytössä olevia resursseja. Vuoden 2021 alussa Vaikuttavuussäätiö käynnisti julkaisemallaan selvityksellä vilkkaan keskustelun tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteistyön tilasta Suomessa ja sen hiipumisen syistä. Loppuvuodesta 2021 parlamentaarinen TKI-työryhmä jätti ehdotuksensa rahoituslaista, jolla turvattaisiin tutkimukseen ja kehittämiseen tarkoitetun rahoituksen lisääminen. Tämä on tervetullut mekanismi luomaan ennakoivuutta rahoituksen tasoon sekä sitouttamaan yrityksiä korottamaan omia panostuksiaan innovaatiotoimintaa.

Ehkäpä tutkimukseen ja kehittämistoimintaan kohdistettu raha lopulta toimii myös korkeakoulumaailman ja yritysten välisen yhteistyön piristäjänä, mutta se edellyttää myös uusien rahoitusmallien ja kannusteiden luomista. Jonkun pitää pyörittää pyörää ja tuottaa yhteistyölle otollista maaperää. Tätä kenttää – yhteistyötä edistävien rahoitusmallien pilotointia – Vaikuttavuussäätiö edistää vuonna 2021 hyväksytyn strategiansa mukaisesti.

Vuonna 2021 Vaikuttavuussäätiö rahoitti 11 uutta huippututkimuksen ja yritysten välistä yhteistä tutkimushanketta. Hankkeiden aiheet vaihtelevat pienhiukkasten mittausteknologioista maidontuotannon päästöihin ja tekoälyn mahdollisuuksiin lääkekehityksessä. Mukana olevat tutkimusorganisaatiot ja yritykset edustavat suomalaista ja kansainvälistä huippuosaamista eri teknologioiden saralla.

Ympäristön tilaa tavalla tai toisella tieteen ja innovaatiotoiminnan keinoin edistävät projektit ovat näkyneet vahvasti rahoittamiemme hankkeiden joukossa. Tämä on positiivinen signaali, joka kertoo esimerkiksi siitä, että ympäristön tilaa edistävää tutkimusta ja liiketoimintaa voidaan toteuttaa hyvin monella eri tavalla ja yhteistyötä hyödyntäen. Tampereen yliopiston ja Danfossin energiatehokkuuden lisäämiseen tähtäävä hanke on tästä mainio esimerkki. Hankkeessa tutkitaan ja kehitetään teollisuudessa käytettävien moottorien tehonsyöttöä ohjaavien taajuusmuuttajien säätömenetelmiä. Kehittämällä hienostuneempia säätömenetelmiä, voidaan saavuttaa merkittävää säästöä energian käytössä ja pienentää päästöjä. Näin syntyy sekä lyhyen aikavälin vaikutuksia että pitkän aikavälin vaikuttavuutta.

Toivon että viihdyt Vaikuttavuussäätiön vuosikertomuksen parissa ja tutustut rahoittamiimme hankkeisiin vuosikertomuksessa julkaistujen mainioiden artikkelien kautta!

Orion ja Helsingin yliopisto valjastavat tekoälyn tehostamaan lääkeaineiden tuotantoa

by

« takaisin vuosikertomukseen

Hankkeen nimi: Optimizing synthesis of pharmaceuticals by machine learning
Myönnetty rahoitus: 222 000 €
Hakija: Helsingin yliopisto (Jari Yli-Kauhaluoma)
Yrityskumppani: Orion Corporation, Orion Pharma
Yrityskumppanin ohjaaja: Toni Metsänen, senior researcher, Orion

Viimeistään koronarokote herätti monet tajuamaan, kuinka lääkekehitystä voi tehostaa, jos tutkijat ja lääkeyhtiöt tekevät tiivistä yhteistyötä. Helsingin yliopiston ja Orionin yhteishankkeessa kehitetään koneoppimiseen nojaavaa datapankkia, jonka myötä kemistit oppisivat hyödyntämään tekoälyä työnsä vauhdittajana ja lääkekehityksestä poistuisi hukkaa. 

Lääkekehitys on hidasta työtä. Lääkkeen ensimmäisestä ideasta menee vähintään 10–12 vuotta siihen, kunnes lääke saadaan kauppojen hyllylle. Hitaus johtuu monista eri tekijöistä, kuten lääketutkimuksen hitaista rahoitusmekanismeista, synteesiteknologian vaatimasta osaamisesta ja lääkkeiden hyväksynnän monimutkaisesta lupaprosessista. Orion Pharman ja Helsingin yliopiston yhteistyönä tehtävässä tutkimuksessa pyritään tehostamaan yhtä prosessin vaihetta: laboratoriossa tehtävää synteesireaktioiden tutkimusta. Apuna hyödynnetään tekoälyä ja koneoppimista.  

Jokaisen uuden lääkeaineen kehitys edellyttää jopa tuhansien uusien kemiallisten yhdisteiden valmistamista. Niistä jokainen on valmistettava erikseen uudella synteesireitillä eli joukolla kemiallisia reaktoita. Reaktioissa on kussakin omat lähtöaineet, reagenssit, katalyytit, liuottimet, lämpötilat ja tilavuudet. Kun muuttujia on paljon, myös lopputuloksia on loputtomasti. 

“Nykyisin kemiallisten reaktioiden tutkimus nojaa pitkälti kemistien ammattitaitoon ja kokemukseen”, kertoo vanhempi tutkija Toni Metsänen Orionilta. “Kemistit käyttävät tyypillisesti sellaisia synteesireittejä, jotka he tuntevat entuudestaan. Näin lopputuloksen onnistuminen on varmempaa ja työ tehokkaampaa”, hän jatkaa. Jos reaktioita ei tunne, vaihtoehtona on turvautua kirjallisuuteen ja aiemmin tehtyyn tutkimukseen. Se on toki hidasta. 

Helsingin yliopiston ja Orionin tutkimushankkeessa pyritään digitalisoimaan kemistien päässä oleva hiljainen tieto sekä aiemmin tehty tutkimus, ja luomaan niiden pohjalta rikas reaktiodatapankki, josta tietoa saisi mahdollisimman nopeasti. 

Kun reaktiodata on nopeasti saatavilla, tietyn synteesireitin optimointi nopeutuu. Tämä tarkoittaa, että myös uuden lääkeaineen kehitys tehostuu. Kemistien työaika voidaan suunnata kaikkein hyödyllisimpään työhön ja karsia ajanhukkaa prosesseista. 

Tekoäly on lääketieteen kehityksessä merkittävässä roolissa kaikissa lääkeyhtiöissä. “Tyypillisesti yritykset pyrkivät optimoimaan tietyn synteesireitin, jotta niiden on mahdollisimman helppoa ja nopeaa valmistaa tiettyä lääkeainetta tonneittain. Tässä tutkimusprojektissa katsomme tekoälyn mahdollisuuksia hieman laajemmin ja pyrimme löytämään vastauksia täysin uusiin kemiallisiin reaktioihin”, Metsänen kertoo. Tekoäly voisi siis kertoa, mitä tapahtuu kun jokin aiemmin käytetty lähtöaine korvataan uudella tai jokin muu osa synteesireitistä muuttuu.  

Metsäsen mukaan nyt käsillä oleva tutkimushanke on merkittävä, koska siihen osallistuu yliopiston puolelta kolme eri laitosta: kemia, farmasia ja tietojenkäsittelytiede. Lisäksi tiimillä on kaksi vuotta työaikaa tehdä tutkimustyötä rauhassa. Näin pitkää aikajännettä on teollisuuden puolella harvoin tarjolla. “Lisäksi voimme hyödyntää sellaista erikoisosaamista tekoälystä, jota meidän olisi hyvin vaikea kehittää yrityksen sisällä.” 

Projektiin osallistuvat professoreiden lisäksi myös post doc- tutkija ja pro gradu -opiskelija, jotka molemmat kerryttävät hankkeessa huippuosaamista, jolle tulee olemaan kova kysyntä tulevaisuudessa. “Tulevaisuuden kemistien tulee osata hyödyntää koneoppimista laboratoriossa tehtävän työn tukena”, Metsänen sanoo. 

Nyt hanke on edennyt vaiheeseen, jossa merkittävä määrä olemassaolevaa dataa on saatu ladattua ohjelmistoon ja testattua. Hankkeen perusidea toimii jo, mutta ratkaisevaa on Metsäsen mukaan nopeus. Pyrkimyksenä on saada tieto ulos ohjelmistosta sekunneissa. “Emme halua luoda erillistä ohjelmistoa vaan työkalun, joka tulisi osaksi kemistien nykyisiä työvaiheita. Lopputuloksen arvo on mitattavissa sen käytön vaivattomuudessa.” 

Tekoäly auttaa kemistiä löytämään sopivat reaktio-olosuhteet.