vaikuttavuussaatio

Vaikuttavuussäätiön rahoituksen saajien juhlassa 19.9.2022 juhlittiin uusia Tandem Industry Academia (TIA) -rahoituksen saajia. Tilaisuudessa järjestetyssä keskustelussa pohdittiin TIA-rahoitusta saaneiden kesken, mitä oppeja yritysten ja tutkimuksen välisestä yhteistyöstä on kertynyt.

On selvää, että maailma on yhä monimutkaisempi. Yritykset ja tutkijat etsivät keinoja selviytyä ilmastonmuutoksen aiheuttamista haasteista ja niiden lieveilmiöistä, ja ratkaisujen olisi hyvä olla valmiina mieluiten eilen. Enää ei ole varaa työskennellä siiloissa, sillä se on liian hidasta. Tästä ovat yhtä mieltä ainakin postdoc-tutkija Mattia Rossi, professori Mikko Möttönen sekä Valion ilmastoratkaisujen johtaja Juha Nousiainen. 

“Valio on aina ollut teknologiavetoinen yritys. Olemme luoneet ratkaisuja yrityksen sisällä, niin sanotusti inside-out. Nykymaailman haasteet kuitenkin edellyttävät, että työskentelemme ennemmin outside-in eli otamme akateemisen tutkimuksen osaksi kehitystyötämme”, toteaa Nousiainen. Valion ilmastoratkaisujen yksikkö tekee paraikaa yhteistyötä Helsingin yliopiston kanssa, ja tutkii tapoja vähentää maidontuotannon kasvihuonepäästöjä. Nousiaisen mukaan yhteistyö ja ulkoa sisäänpäin suuntautuva ajattelu ovat välttämättömyyksiä eivätkä vain kivoja lisiä omalle tutkimustoiminnalle.

Mattia Rossi näkee, että yhteistyö motivoi myös tutkijaa, sillä tutkimuksen arvo mitataan siinä, miten sitä voi käyttää. “Kun tutkimus optimoidaan palvelemaan teollisuuden tarpeita, maksimoidaan samalla sen hyöty.” Rossi halusi tohtorityönsä jälkeen hakeutua nimenomaan sellaiseen projektiin, jossa on mukana yrityskumppani. Nyt Tampereen yliopistolla työskentelevä Rossi kehittää sähkönkulutuksen tehokkuutta yhteistyössä Danfoss Drivesin kanssa. 

Aalto-yliopiston kvanttiteknologian professori Mikko Möttönen on Rossin kanssa samoilla linjoilla siitä, että tutkimuksen vaikuttavuus kasvaa yritysyhteistyön myötä. Hän kuitenkin kysyy, riittääkö nykyinen kehitystahti. “Ilmastonmuutos ei odota tapahtumistaan. Meidän täytyy toimia nopeasti, jos haluamme taata elinkelpoisen ympäristön lapsenlapsillemme.” Möttönen työskentelee johtavana tutkijana Aalto-yliopiston ja Blueforsin yhteistyöhankkeessa. 

Minkälaiset keinot sitten tekevät yhteistyöstä tehokasta? Möttösen mukaan tarvitaan sopivasti realismia – sen hyväksymistä, että ensimmäinen tutkimusidea ei välttämättä mene maaliin vaan tavoitteita ja odotuksia pitää tarkentaa matkan varrella. Hän peräänkuuluttaa myös projektinhallintaa ja aktiivisuutta. “Tutkijat ja yritysten edustajat ovat kiireisiä ihmisiä. Pitää tavata ja sopia, mitä tehdään tai muuten ei tapahdu mitään.” 

Rossi ja Nousiainen ovat Möttösen kanssa samoilla linjoilla ja korostavat tiimin sisäisen viestinnän merkitystä. Molempien osapuolten pitää yrittää päästä kiinni toistensa ajatusmaailmaan. ”Ei ole mitään syytä sille, ettei näkisi vaivaa asioiden ymmärrettäväksi tekemiseen”, Rossi sanoo. Nousiainen nostaa esiin myös yrityksen sisäisen viestinnän ja tarpeen perustella yhteistyön merkitystä ylöspäin. Ei riitä, että tutkimusosastot vakuuttuvat akateemisen yhteistyön välttämättömyydestä vaan myös ylin johto pitää saada ymmärtämään, miksi ulkoa sisäänpäin tehtävä tutkimus- ja kehitystyö on tärkeää.

Korkeakoulujen ja pienten ja keskisuurten yritysten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioyhteistyö on merkittävässä asemassa, kun Suomi pyrkii tämän vuosikymmenen aikana vahvistamaan talouden tuottavuutta ja kestävyyttä TKI-toiminnan intensiteettiä kasvattamalla. Tervetuloa mukaan keskustelutilaisuuteen 13.12.2022.

Mikä on yhteistyön nykytila? Miten yhteistyötä voitaisiin lisätä ja sen vaikuttavuutta kasvattaa? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia laajan toimijajoukon kesken Eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfon keskustelutilaisuudessa tiistaina 13.12.2022 klo 14–16. Tilaisuuteen voi osallistua myös verkkolähetyksen kautta.

Tilaisuuden järjestävät ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene, Business Finland, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI, Suomen Yrittäjät ja Vaikuttavuussäätiö yhdessä parlamentaarisen TKI-työryhmän jäsenen, kansanedustaja Mari-Leena Talvitien kanssa.

Tilaisuudessa kuullaan kommenttipuheenvuorot eri puolueiden kansanedustajilta sekä Tekniikan akateemiset TEKiltä.

Ilmoittaudu mukaan 9.12. Mennessä

Huomaathan, että Kansalaisinfon tilaisuudet ovat kaikille avoimia, eli paikalle voi saapua myös ilmoittautumatta. Koska Kansalaisinfon tilakapasiteetti on rajallinen, saavuthan ajoissa varmistaaksesi paikkasi.

Ohjelma

14.00 Tervetulosanat

Mari-Leena Talvitie, kansanedustaja, kokoomus; jäsen, parlamentaarinen TKI-työryhmä
Moderaattori: Joonas Mikkilä, digi- ja koulutusasioiden päällikkö, Suomen Yrittäjät

14.05 Korkeakoulujen näkökulma TKI-toimintaan ja pk-yritysyhteistyöhön

Jari Hämäläinen, vararehtori, LUT-yliopisto; puheenjohtaja, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry:n tutkimusvararehtoriryhmä
Vesa Taatila, rehtori, Turun ammattikorkeakoulu; hallituksen jäsen, ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry; jäsen, tutkimus- ja innovaationeuvosto

14.25 Kommenttipuheenvuoro: Mistä osaajat TKI-toimintaan?

Juhani Nokela, yhteiskuntasuhdejohtaja, Tekniikan akateemiset TEK

14.30 Kohti tutkimuksen hyödyntämisen edelläkävijyyttä – pk-yritysten tutkimusyhteistyöselvityksen tuloksia

Petro Poutanen, toimitusjohtaja, Vaikuttavuussäätiö

14.45 Pk-yritysten ja tutkimuksen yhteistyön rahoitus ja vaikutukset 

Teija Lahti-Nuuttila, johtaja, Business Finland

15.00 Yrittäjien kommenttipuheenvuorot: Miten yritykset kokevat TKI-yhteistyön ja miten sitä voitaisiin parantaa?

Petri Kalliokoski, toimitusjohtaja, High Metal Oy
Virpi Muhonen, toimitusjohtaja, Askel Healthcare Oy

15.30 Kansanedustajien kommenttipuheenvuorot: Mihin suuntaan TKI-politiikkaa on vietävä?

Harry Harkimo, Liike Nyt; jäsen, parlamentaarinen TKI-työryhmä
Saara Hyrkkö, vihreät; jäsen, parlamentaarinen TKI-työryhmä
Merja Kyllönen, vasemmistoliitto
Kai Mykkänen, kokoomus; jäsen, parlamentaarinen TKI-työryhmä
Riitta Mäkinen, sosialidemokraatit; jäsen, parlamentaarinen TKI-työryhmä
Arto Pirttilahti, keskusta; jäsen, parlamentaarinen TKI-työryhmä
Sakari Puisto, perussuomalaiset
Peter Östman, kristillisdemokraatit

15.55 Päätössanat

Mari-Leena Talvitie, kansanedustaja, kokoomus; jäsen, parlamentaarinen TKI-työryhmä
Moderaattori: Joonas Mikkilä, digi- ja koulutusasioiden päällikkö, Suomen Yrittäjät

16.00 Tilaisuus päättyy

Vaikuttavuussäätiössä on aloittanut 1.9.2022 kauppatieteen tohtori Outi Vanharanta vaikuttavuusasiantuntijan tehtävässä, joka on säätiössä uusi. Vaikuttavuusasiantuntijan työhön kuuluu esimerkiksi säätiön rahoitustoiminnan arvioinnin ja uusien rahoitusmuotojen kehittäminen. Esittelemme seuraavaksi uuden tiimiläisemme!

Mikä motivoi sinua hakeutumaan Vaikuttavuussäätiölle?

–   Vaikuttavuussäätiö tekee yhteiskunnallisesti merkityksellistä työtä tutkimusvetoisen yritysyhteistyön edistämiseksi. Vaikuttavuussäätiössä pääsen tutkimaan ja kehittämään tapoja, joilla tätä yhteistyötä voidaan tukea entistä paremmin. Koen että tutkimusyhteistyössä yritysten kanssa on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. On hyvin innostavaa olla mukana edistämässä tätä yhteistyötä ja sitä kautta huippututkimuksen vaikuttavuutta Suomessa.”

Millainen on ensivaikutelmasi Vaikuttavuussäätiöstä?

–   Ensivaikutelmani säätiöstä on erittäin positiivinen! Nuoresta iästään huolimatta säätiössä on tehty jo valtavasti työtä tutkimuksen vaikuttavuuden edistämiseksi. Pieni tiimi on todella motivoitunut löytämään parhaita tapoja edistää tutkimuksen ja muun yhteiskunnan vuorovaikutusta, ja säätiön toimintaa pyritään jatkuvasti kehittämään tutkimuksen vaikuttavuutta paremmin edistäväksi”

Mikä on ammatillinen taustasi?

–   Ennen tuloani Vaikuttavuussäätiöön työskentelin kymmenen vuotta Aalto-yliopistossa tuotantotalouden laitoksella projektipäällikkönä ja tutkijana monialaisissa innovaatiotoimintaan, organisaatiomuutokseen ja työn murrokseen liittyvissä tutkimushankkeissa. Aallossa pääsin työskentelemään hyvin monipuolisesti erilaisten kansallisten ja kansainvälisten sidosryhmien kanssa ja tekemään yhteistyötä pk- ja suuryritysten kanssa. Pyrkimys tehdä akateemisesti mielenkiintoista ja samaan aikaan elinkeinoelämän näkökulmasta merkityksellistä tutkimusta oli hyvin motivoivaa.

Mikä on tärkein tavoite, jonka eteen työskentelet juuri nyt?

–   Teen parasta aikaa suunnitelmaa säätiön rahoitusinstrumentin toimivuuden tutkimiseksi. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa tapoja, joilla olemassa olevaa rahoitusinstrumenttia voidaan kehittää ja luoda kehys yritysyhteistyön vaikuttavuuden arvioimiseksi. Tavoitteenani on myös tutustua syksyn aikana säätiön toiminnan kannalta olennaisiin sidosryhmiin ja luoda kokonaiskuvaa TKI-järjestelmästä rahoittajan näkökulmasta.

Mikä on vinkkisi vaikuttavuuden aikaansaamiseksi tutkimus–yritys-yhteistyössä?

–   Vaikuttavuus on hyvin moniulotteinen asia ja sen taustalla on monia tekijöitä. Tutkimus–yritys-yhteistyössä vaikuttavuuden aikaansaaminen edellyttää ainakin sitä, että molemmat osapuolet ovat sitoutuneita yhteistyöhön ja jakavat näkemyksen yhteistyön tavoitteista. Lisäksi se edellyttää keskinäistä luottamusta, avointa vuorovaikutusta ja valmiutta haastaa omia ajattelu- ja toimintatapoja. Näistä lähtökohdista voi syntyä yhteiskunnallisesti vaikuttavaa tutkimusta.

Mitkä ovat tärkeimmät harrastuksesi työn ulkopuolella?

–   Tärkeimpiä harrastuksiani ovat matalan kynnyksen ulkoliikuntalajit kuten juokseminen, pyöräily ja luonnon vesissä uiminen ympäri vuoden sekä metsäretket perheen kanssa. Merkittävä osa vapaa-ajastani kuluu myös lukemisen ja kielten opiskelun parissa.

Tervetuloa mukaan TIA Professori hakuinfoon maanantaina 12.9. klo 14-15 kuulemaan lisää Vaikuttavuussäätiön uudesta rahoitushausta ja esittämään kysymyksiä hakuprosessiin liittyen.

TIA Professori -haku aukeaa 12.9. Tutustu hakukuulutukseen ja hakuohjeisiin.

Hakuinfo järjestetään Zoom-etätilaisuutena. Ilmoittaudu mukaan, niin saat vastausviestinä linkin tapahtumaan!

ILMOITTAUDU HAKUINFOON »

Tervetuloa!

Vaikuttavuussäätiö tukee huippututkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä 8 hankkeessa noin 1,7 miljoonalla eurolla. Hankkeissa esillä muun muassa syöpälääkkeiden tutkimusta, biopohjaisten materiaalien kehitystä ja ilmakehän pienhiukkasten tutkimusta.

Vaikuttavuussäätiö rahoittaa 1,7 miljoonalla eurolla yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistutkimushankkeita elinkeinoelämän kanssa. Vaikuttavuussäätiön Tandem Industry Academia -rahoituksessa etsittiin nyt kolmatta kertaa huippututkimushankkeita, jotka tähtäävät merkittävään vaikuttavuuden kasvattamiseen elinkeinoelämän yhteistyön kautta. Säätiö on rahoittanut vuodesta 2019 lähtien yhteensä 30 huippututkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistä hanketta.

TIA-hankkeissa yritykset ja tutkimusorganisaatiot tuovat osaamisensa yhteen ratkoessaan merkittäviä haasteita ja hakiessaan merkittävää vaikuttavuutta. Nyt rahoitetuissa hankkeissa mm. ratkotaan 3D-tulostuksen laatuun liittyviä haasteita, kehitetään biopohjaisia pakkausmateriaaleja, luodaan työkaluja syöpälääkäreiden hoitopäätösten tueksi sekä rakennetaan laitteistoa mittaamaan erittäin pienten hiukkasten koostumusta edistäen mm. ilmakehän pienhiukkasten tutkimusta.

Yhteensä 8 rahoitettavan hankkeen tutkimusryhmät tulevat Helsingin yliopistosta, Aalto-yliopistosta, Oulun yliopistosta, Itä-Suomen yliopistosta ja Turun yliopistosta.

Yritykset tarjoavat hankkeisiin tutkimus- ja kehitysosaamisensa sekä ymmärryksensä markkinasta. Eri hankkeissa kumppaniyrityksiä ovat Electro Optical Systems Finland, Bayer, Kemira, Finnadvance, Bittium Biosignals, Karsa, Oksasen Puutarha ja Nokia Bell-Labs.

”Tandem Industry Academia -rahoitus tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tehdä tiivistä yhteistyötä yrityksen kanssa yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi ja tasavertaisin ehdoin. Tällaisen yhteistyön avulla voimme syventää Aalto-yliopiston ja teollisen kumppanimme Kemiran välisiä yhteyksiä. Mielestäni rahoitus tarjoaa myös erinomaisen mahdollisuuden postdoc-tutkijalle saada parempi käsitys siitä, miten tutkimustyötä tehdään yrityksissä, sekä laajentaa ura- ja tutkimusmahdollisuuksia”, sanoo Monika Österberg, biotuotteiden ja biotekniikan laitoksen professori Aalto-yliopistosta.

Professori Österbergin tiimin saamassa rahoituksessa Aalto-yliopisto ja Kemira tutkivat yhdessä mahdollisuuksia kehittää täysin biopohjaisia pakkauksia ja esimerkiksi korvata näin muovin käyttöä pakkausmateriaalina. Tulokset hyödyttävät niin akateemista tutkimusta kuin teollisuuttakin ja vauhdittavat siirtymistä biopohjaiseen kiertotalouteen.

Lisää tietoa rahoitettavista hankkeista löytyy säätiön verkkosivuilta: https://www.vaikuttavuussaatio.fi/rahoitettavat-hankkeet/

Säätiö sai 31.3.2022 päättyneeseen hakuun yhteensä 42 korkealaatuista hakemusta, joista säätiön hallitus päätti rahoittaa 8 kärkihanketta. Valitut hankkeet ovat kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka vaikuttavuutta yhteistyö elinkeinoelämän kanssa voi kasvattaa. Tutkimushankkeissa tehdään esikilpailullista tutkimusta, joka tieteellisten tulosten lisäksi kehittää Suomen elinkeinoelämän osaamista.

Vaikuttavuussäätiön kehittämä uudenlainen rahoitusmalli mahdollistaa sen, että akateeminen tutkimustiimi ja yritykset lähtevät aidosti tekemään tutkimuksesta kumpuavaa yhteistyötä.

”Tutkimusyhteistyötä rahoitetaan muuta kautta paljon liiketoiminnan lähtökohdista ja lähellä markkinoita, mutta emme ole törmänneet vielä toiseen samanlaiseen malliin, joka rahoittaisi yhteistyötä akateemisen tutkimuksen lähtökohdista käsin”, Oksanen sanoo

Tandem Industry Academia -rahoituksessa tohtoriksi väitellyt akateeminen tutkija työskentelee tutkimushankkeessa yhden vuoden akateemisessa organisaatiossa ja toisen vuoden tiiviimmässä yhteistyössä kumppaniyrityksen kanssa.

”Tavoitteemme on hyödyttää kumpaakin osapuolta ja saada samalla akateeminen tutkimustieto ja osaaminen leviämään laajemmin yhteiskunnan hyödyksi”, Oksanen sanoo

Syyskuussa 2022 Vaikuttavuussäätiö avaa uuden tutkimus–yritys-yhteistyön rahoitusmallin. Tandem Industry Academia Professor -rahoitus vie suomalaisyliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa työskentelevät professorit 1 vuodeksi yrityksiin. Lisätietoja uudesta hausta julkistetaan säätiön verkkosivuilla syyskuun alussa.

Vaikuttavuussäätiön tilaama selvitys pk-yritysten tutkimustiedon hyödyntämisestä julkaistiin kesäkuussa. Tilaisuuden kooste on nyt katsottavissa. Selvityksen päätuloksia esittelee tutkija Minna Saunila LUT-yliopistosta. Tuloksista oli mukana keskustelemassa Kasvuryhmän toimitusjohtaja Katriina Juntunen, Suomen Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä, Lingsoft Oy:n ratkaisuarkkitehti Tiina Lindh-Knuutila ja selvityksen tekoon osallistunut Tero Rantala LUT-yliopistosta.

Julkistustilaisuudessa käytiin keskustelua tutkimustiedon hyödyntämisen käytänteistä ja esteistä, pk-yritysten tarpeista sekä mm. tutkimusorganisaatioiden viestinnästä ja vuorovaikutuksesta pk-yrityskentän suuntaan.

Selvityksen tehneeseen tiimiin kuulunut Minna Saunila LUT-yliopistosta kertoi, että tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä, miten kiinnostuneita pk-yritykset ovat toimimaan tutkimuksen hyödyntämisen edelläkävijöinä ja miten tätä voisi tukea. Saunila nosti esille tutkimuksen päätuloksista esimerkiksi sen, että tutkimuksen hyödyntämisessä yrityksen resurssit sekä mahdollisuus kaupallistaa tuloksia ovat tärkeimmiksi koettuja tekijöitä. Hyödyntämisen keinoista tärkeimpinä nähtiin henkilöstön osaamispääoman kehittämiseen liittyvät tekijät, kuten koulutus ja verkostot. Merkittävimpinä hyötyinä nähtiin uuden tiedon omaksuminen ja osaamisen vahvistaminen. Saunilan mukaan tällaiset hyödyt ovat tyypillisesti vasta pidemmällä aikavälillä kumuloituvia. 

Esteistä keskeisimpinä yritykset näkivät sen, että tutkimuksen ei koettu keskittyvän käytännön kannalta merkityksellisiin asioihin tai siitä ei havaittu hyötyjä yrityksen toimintaan. Saunila pitää tulosta yllättävänä, koska Suomessa tehdään hänen mukaansa paljon laadukasta ja monipuolista tutkimusta.

”Tässä voi olla kyse siitä, että pk-yrityksissä ei ole kykyä ja osaamista etsiä tutkimustuloksia tai sitten tutkimusorganisaatioiden viestintä ei tavoita pk-yrityksiä. Tätä jälkimmäistä havaintoa tukee myös se, että tutkimustuloksien viestimisen puute oli merkittävimpien esteiden joukossa”, Saunila sanoo.

Tutkimustieto avainasemassa uuden kasvun vauhdittamisessa

Kasvuryhmän toimitusjohtaja Katriina Juntunen korosti, että erityisesti silloin kun ollaan uuden edessä ja joudutaan investoimaan ja uudistumaan, huippututkimukselle on kysyntää.

Tiina Lindh-Knuutila Lingsoft Oy:stä korosti, että yrityskentässä on intoa hyödyntää tutkimusta, mutta että verkostot ovat avainasemassa, kun yritykset hakevat uutta tietoa. ”Jos pääsee vaikuttamaan vähän epävirallisemmin, se on paljon kätevämpää”, Lindh-Knuutila sanoi.

Suomen Yrittäjien Joonas Mikkilän mukaan iso osa pk-yrityksistä on kehittämispaineiden alla ja osaaminen on tärkein kilpailutekijä. Mikkilän mukaan yritysten tekemässä yhteistyössä korkeakoulujen kanssa painottuu koulutustoiminta, joka on tärkeä tekijä tutkimustiedon jalkauttamiseksi. ”Meillä on nämä kaksi diskurssia, TKI-diskurssi ja koulutus-diskurssi hieman liian erillään”, Mikkilä sanoi.

Tero Rantala LUT-yliopistosta totesi, että huippututkimuksen rooli alkaa korostua pk-yrityksissä siinä vaiheessa, kun haetaan uutta kasvua, joka puolestaan edellyttää uutta osaamista. Tässä kohtaa nousee kysymyksesi myös se, miten huippututkimuksen hyödyntämiseen pääsee mukaan ja mitä tämä edellyttää esimerkiksi viestinnän ja vuoropuhelun näkökulmista.

Vuoropuhelu ja verkostot tutkijoiden ja pk-yritysten välillä puhututti

Tiina Lindh-Knuutila pohti, että tutkimusta koskevan uuden ja relevantin tiedon seulomisessa keskeistä on, että yrityksessä on tunnistettu tiedon tarve, joka ohjaa tiedon hakemista. ”Jos puhutaan tutkimuksen hyödyntämisestä, niin se edellyttää ihan samanlaista myynti- ja viestintätyötä kuin mikä tahansa muukin. Maailma on täynnä tietoa”, täydensi puolestaan Katriina Juntunen

Joonas Mikkilän mukaan harvalla pk-yrityksellä on kykyä seurata tutkimusorganisaatioiden viestintää, vaan suurella osalla yrityksistä tiedon tarpeet nousevat ad hoc -pohjalta. ”Viestinnän sijaan pitäisi puhua enemmän ohjauksesta ja neuvonnasta”, Mikkilä sanoi. Hän korosti myös korkeakoulujen, yritysjärjestöjen ja paikallisten toimijoiden yhteistoimintaa verkottumisen edistämisessä.

Tutkimusyhteistyötä vauhdittamassa

Joonas Mikkilän mukaan julkisten TKI-rahoitusinstrumenttien keskinäisiä suhteita tulisi miettiä vielä tarkemmin, jotta tutkimuksessa aktiivisten yritysten määrää saisi lisättyä. Tämä edellyttää Mikkilän mukaan uusien rahoitusinstrumenttien pohtimista.

Tiina Lindh-Knuutila pitää hyvänä ajatuksena kevyttä palvelumallia, jossa yritykset saisivat tukea esimerkiksi käyttötapausten läpikäymiseen ja lyhyisiin pilotteihin.

Katriina Juntunen korosti hyvien esimerkkien merkitystä yrityksiä innostaessa tutkimuksen käyttöön. ”Pitää saada ne caset näkyviin, että miten yritykset ovat pystyneet uudistumaan tai kasvamaan huippututkimuksen avulla. Sitten pk-yrityksiä alkaa kiinnostaa ja ne alkavat ymmärtämään hyödyt”, Juntunen sanoo.