vaikuttavuussaatio

Vaikuttavuussäätiön hallitus on saanut vuoden 2026 alusta alkaen neljä uutta jäsentä, jotka tuovat mukanaan monipuolista kokemusta tutkimuksesta, yritysmaailmasta ja tutkimukseen pohjautuvien innovaatioiden kehittämisestä. Haastatteluissa uudet hallituksen jäsenet kertovat näkemyksiään tutkimuksen vaikuttavuudesta sekä tutkimus-yritysyhteistyön mahdollisuuksista.

Bayerin tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja Manja Ahola korostaa tutkimuksen ja yritysten välisen yhteistyön merkitystä erityisesti terveyden ja lääketutkimuksen alueilla.

Lue haastattelu →

Gasera Oy:n toimitusjohtaja ja perustaja Ismo Kauppinen tuo hallitukseen kokemusta tutkimuslähtöisestä yrittäjyydestä ja teknologian kaupallistamisesta.

Lue haastattelu →

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun dekaani Jouko Lampinen korostaa pitkäjänteisen perustutkimuksen merkitystä tutkimuksen vaikuttavuuden rakentumisessa.

Lue haastattelu →

Luonnonvarakeskuksen Tuotantojärjestelmät-yksikön johtaja Anu Kaukovirta tuo hallitukseen näkökulmaa kestävien tuotantojärjestelmien ja luonnonvarojen käytön tutkimuksesta.

Lue haastattelu →

Euroopan tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa etsitään parhaillaan tasapainoa huipputeknologioihin panostamisen ja ihmiskeskeisen kehityksen välillä. Yhteiskunnallisesti kestävien ratkaisujen kehittäminen edellyttää ihmistieteiden nykyistä vahvempaa roolia jo TKI-prosessien alkuvaiheessa, ei vasta teknologisten ratkaisujen valmistuttua.

Ihmistieteiden aseman vahvistamiselle Euroopan tutkimus- ja innovaatio-ohjelmissa on selkeä tarve. Tästä keskusteltiin joulukuussa 2025 Tanskan EU-puheenjohtajuuskauden puitteissa järjestetyssä Human Values and Grand Challenges -konferenssissa. Tanskalaisten korkeakoulujen ja Euroopan komission järjestämä tilaisuus kokosi yhteen tutkijoita, yliopistojen ja tutkimusorganisaatioiden edustajia, rahoittajia sekä päätöksentekijöitä eri puolilta Eurooppaa.

Tilaisuudessa korostui huoli siitä, että tutkimusrahoitusta ohjataan yhä voimakkaammin huipputeknologioihin panostamiseen mikä koetaan välttämättömäksi globaalin kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja yhteiskunnallisesti merkittävien haasteiden ratkaisemiseksi. Humanistiset tieteet ja yhteiskuntatieteet, eli ihmistieteet, ovat vaarassa jäädä tutkimusrahoituksen prioriteeteissa yhä vähemmälle huomiolle. 

Tutkimus- ja kehitystoiminnan sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän suunnan varmistamiseksi juuri ihmistieteet tulisi ottaa alusta asti mukaan yhteiskunnallisesti merkittävien ongelmien määrittelyyn ja ratkaisemiseen. 

Euroopan tutkimusneuvoston johtaja Maria Leptin muistutti puheenvuorossaan siitä, että harva yhteiskunnallinen haaste on pohjimmiltaan tekninen. Esimerkiksi tekoälyn kehitys on nostanut esiin perustavanlaatuisia kysymyksiä vastuusta, oikeudenmukaisuudesta ja yksityisyydestä. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitseminen vaatii puolestaan ymmärrystä ihmisten käyttäytymisestä ja poliittisten järjestelmien toiminnasta. Näihin kysymyksiin esimerkiksi etiikka, sosiologia, oikeustieteet ja historian tutkimus tuovat tarvittavaa ymmärrystä.

Tanskan korkeakoulu- ja tiedeministeri Christina Egelund puolestaan korosti, että on tärkeää ymmärtää, minkälaista yhteiskuntaa haluamme teknologioiden rakentavan ja palvelevan. Ihmistieteiden rooli ymmärryksen luomisessa on keskeinen. Ihmiskeskeisyyden ottaminen kehitystoiminnan lähtökohdaksi tuo Euroopalle kilpailuetua, joka turvaa eurooppalaisia arvoja kuten vapautta, demokratiaa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta, ja rakentaa yhteiskunnallista vakautta ja resilienssiä. 

Usein ihmistieteet otetaan tutkimus- ja kehityshankkeissa mukaan vasta loppuvaiheessa, tarjoamaan eettisiä ja yhteiskunnallisia näkökulmia tutkimustulosten tulkintaan. Leptin painotti, että ihmistieteiden olisi tärkeää olla määrittelemässä haasteita ja visioimassa tavoiteltuja ratkaisuja jo TKI-prosessin alkuvaiheessa. 

Ihmistieteiden rooli tunnistetaan kansallisesti

Tulevaisuuden sosiaalisesti ja ekologisesti kestävien ratkaisujen kehittäminen vaatii monitieteistä ja eri alat ylittävää lähestymistapaa. Näin voidaan parantaa edellytyksiä sille, että TKI-toiminta tukee eurooppalaista arvopohjaa, edistää sosiaalista yhdenvertaisuutta ja vahvistaa ekologista kestävyyttä.

EU-tasolla esiin nostettu huoli yhä teknologiavetoisemmasta tutkimusrahoituksesta on huomioitu ansiokkaasti Kansalliset TKI-politiikan ja -toiminnan strategiset valinnat -kokonaisuudessa, jonka toimeenpano käynnistyi vuoden 2026 alussa. 

Tutkimus- ja innovaationeuvoston (TIN) suunnitelmassa korostetaan monitieteisyyden ja -alaisuuden mahdollistamia uusia, yllättäviä yhdistelmiä ja todetaan nimenomaisesti humanististen, yhteiskuntatieteellisten ja luovien alojen keskeinen rooli kestävyyssiirtymässä, teknologioiden ja innovaatioiden kehittämisessä ja käyttöönotossa sekä resilienssin ja yhteiskunnan turvallisuuden vahvistamisessa.

Vaikuttavuussäätiö tukee tätä linjausta konkreettisesti. Käynnistimme vuonna 2025 TIA Connect -ohjelman, jossa ihmistieteiden tutkijat ja yritykset määrittelevät yhdessä tutkimusongelmia ja tapoja lähestyä niitä. Tutkimusongelmat ovat liittyneet esimerkiksi yhteiskunnalliseen resilienssiin, sosiaaliseen yhdenvertaisuuteen, kulutuskäyttäytymiseen, yksityisyyden suojaan ja kiertotalouteen.

Tutkimusrahoittajilla on keskeinen rooli ihmistieteiden aseman vahvistamisessa tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa. Tämä edellyttää rakenteita, jotka tukevat yhteistä ongelmanmäärittelyä ja ratkaisujen yhteiskehittämistä.

Anu Kaukovirta on Luonnonvarakeskuksen tuotantojärjestelmistä vastaava johtaja, jolla on pitkä kokemus tutkimuksen johtamisesta ja tutkimus-yritysyhteistyön kehittämisestä. Vaikuttavuussäätiön hallituksessa hän haluaa edistää tutkijoiden ja yritysten välistä vuoropuhelua ja vahvistaa tutkimuksen vaikuttavuutta.

Kuka olet ja millainen polku on tuonut sinut nykyiseen rooliisi?

“Olen koulutukseltani kemian tekniikan tohtori. Jo väitöskirjatyössäni tein tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa, ja siitä lähtien tutkimus-yritysyhteistyö on ollut keskeinen osa työtäni.

Olen työskennellyt pitkään tutkimuksen johtamisen parissa ja nähnyt monesta näkökulmasta, miten tutkimus, innovaatiot ja yritysyhteistyö rakentuvat. Työskentelin myös muutaman vuoden Valiossa tutkimus- ja teknologiajohtajana, jolloin pääsin tarkastelemaan tutkimusyhteistyötä yrityksen näkökulmasta.

Nykyisessä roolissani Luonnonvarakeskuksessa vastaan tuotantojärjestelmistä sekä innovaatiotoiminnan kehittämisestä. Meillä tutkimuksen vaikuttavuus on vahvasti sidoksissa elinkeinoihin ja luonnonvarojen kestävään käyttöön.”

Mikä sai sinut lähtemään mukaan Vaikuttavuussäätiön hallitustyöhön?

“Tutkimus-yritysyhteistyö on ollut minulle koko urani aikana keskeinen teema. Suomessa yhteistyötä tehdään paljon, mutta syvällinen vuoropuhelu tutkijoiden ja yritysten välillä voisi olla vahvempaa.

Olen itse nähnyt esimerkiksi eurooppalaisessa yhteistyössä, miten tutkijat liikkuvat luontevasti yliopistojen ja yritysten välillä ja rakentavat vahvoja verkostoja. Suomessa tätä edelleen vähän varotaan.

Siksi pidän Vaikuttavuussäätiön mallia erittäin kiinnostavana. Se luo tilaa tutkijoiden ja yritysten aidolle yhteistyölle ja auttaa ymmärtämään paremmin toistensa toimintatapoja.”

Miten näet Vaikuttavuussäätiön roolin suomalaisessa tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä?

“Pidän säätiön roolia aika uniikkina suomalaisessa rahoituskentässä. Se tuo uudenlaisen näkökulman siihen, miten tutkimusta ja yritysyhteistyötä voidaan tukea.

Monet rahoitusinstrumentit kohdistuvat joko yksittäisen tutkijan tutkimukseen tai suuriin konsortiohankkeisiin. Vaikuttavuussäätiön malli puolestaan luo mahdollisuuden syventää tutkijan ja yrityksen välistä yhteistyötä.

Tällainen kokemus voi olla tutkijalle erittäin arvokas. Itse opin valtavasti yritysmaailmasta Valiossa työskennellessäni, ja se on vaikuttanut siihen, miten ajattelen tutkimuksen ja innovaatioiden kehittämistä.”

Missä Vaikuttavuussäätiö voi mielestäsi tuottaa suurinta lisäarvoa tulevina vuosina?

“Ensinnäkin säätiön tunnettuuden kasvattamisessa. Kun yhä useammat tutkijat ja yritykset löytävät säätiön toiminnan, myös vaikuttavuus kasvaa.

Lisäksi pidän kiinnostavana sitä, että säätiö on avannut tutkimus–yritysyhteistyötä myös yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Teknologian ja luonnontieteiden aloilla tällainen yhteistyö on jo luontevaa, mutta yhteiskunnallisissa teemoissa tämä on vielä melko uutta.

Siinä voi syntyä aivan uudenlaisia innovaatioita ja toimintamalleja.”

Miten tutkimuksen vaikuttavuus näkyy vihreässä siirtymässä?

“Luonnonvarakeskuksessa vihreä siirtymä on oikeastaan sisäänrakennettu kaikkeen tutkimukseen, mitä teemme. Se toimii monella tavalla tutkimuksen moottorina.

Tutkimuksen kautta pystymme tuomaan elinkeinoille työkaluja ja ratkaisuja, joiden avulla luonnonvaroja voidaan käyttää kestävästi ja fossiilisista ratkaisuista voidaan irrottautua.

Samalla vihreä siirtymä nostaa esiin vaikeita valintoja. Esimerkiksi biopohjaisia ratkaisuja ei voida käyttää rajattomasti, joten on tärkeää miettiä tarkkaan, missä niiden käyttö tuottaa suurimman hyödyn.

Tutkimuksen rooli on tuoda tähän keskusteluun tietoa ja auttaa löytämään ratkaisuja, jotka vievät siirtymää eteenpäin.”

Kun katsot omaa hallituskauttasi eteenpäin, mitä toivot, että Vaikuttavuussäätiössä on konkreettisesti kehittynyt kauden päättyessä? Mitä odotat itse eniten tältä roolilta?

“Olen jo ensimmäisissä kokouksissa nauttinut valtavasti hallituksen monialaisuudesta. Keskusteluissa nousee jatkuvasti esiin näkökulmia, joita ei olisi itse tullut ajatelleeksi.

Toivon, että säätiöstä tulee entistä tunnetumpi toimija ja että se pystyy tuomaan uusia työkaluja tutkimus-yritysyhteistyön vahvistamiseen.

Jos voimme edistää myönteistä ja rakentavaa yhteistyötä tutkijoiden ja yritysten välillä, sillä on suuri merkitys tutkimuksen vaikuttavuudelle.”

Ismo Kauppinen on yrittäjä ja fyysikko, jonka ura on kulkenut tutkimuslaboratoriosta kansainväliseen teknologialiiketoimintaan. Gasera Oy:n toimitusjohtajana hän on nähnyt läheltä, kuinka pitkä ja vaativa polku tutkimusinnovaatiosta on kaupalliseksi tuotteeksi, ja miksi tutkimuksen ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä tarvitaan jo varhaisessa vaiheessa.

Kuka olet ja millainen polku on tuonut sinut nykyiseen rooliisi?

“Olen koulutukseltani fyysikko. Nuorena mietin myös uraa musiikin parissa, mutta päädyin opiskelemaan fysiikkaa. Opiskeluaikana onnistuin yhdistämään nämä kaksi: tein graduni audio­signaalien mallintamisesta ja kehittelin menetelmän, jolla esimerkiksi naarmuuntuneen LP-levyn äänen pystyi matemaattisesti korjaamaan.

Siitä syntyi väitöskirja, patentteja ja lopulta teknologian lisensointi kansainväliselle yritykselle. Siinä kohtaa huomasin, että minua kiehtoi erityisesti teknologian kaupallistaminen – se, miten tutkimustulos viedään käytäntöön.

Perustin isäni kanssa yrityksen suojaamaan ja lisensoimaan keksintöjä, ja siitä polku jatkui Gasera Oy:hyn. Yritys sai alkunsa yliopistotutkimuksesta ja on kasvanut yli kahdenkymmenen vuoden aikana kansainväliseksi teknologiayhtiöksi, joka kehittää ja valmistaa kaasuanalysaattoreita ympäristön ja teollisuuden tarpeisiin.”

Mikä sai sinut lähtemään mukaan Vaikuttavuussäätiön hallitustyöhön?

“Taustani vuoksi ajattelen asioita usein tutkimuksesta elinkeinoelämään päin. Olen itse elänyt läpi sen polun, jossa tutkimuksesta syntynyt innovaatio pyritään viemään yhteiskunnalliseen käyttöön.

Vaikuttavuussäätiön toiminta resonoi minussa juuri tästä syystä. Säätiö lähtee tutkimuksen laadusta ja tavoitteista ja pyrkii rakentamaan siltaa kohti vaikuttavuutta. Se ei ole pelkästään rahoittamista, vaan myös vaikuttavuuden systemaattista pohtimista ja mittaamista. Tämä on minulle henkilökohtaisesti kiehtova näkökulma – haluan ymmärtää entistä paremmin, miten tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta voidaan arvioida ja vahvistaa.”

Miten näet Vaikuttavuussäätiön roolin suomalaisessa tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä, erityisesti teknologia- ja kasvuyritysten näkökulmasta?

“Näen säätiön roolin pitkän aikavälin ekosysteemin kehittäjänä. Suomessa tehdään paljon korkeatasoista tutkimusta, mutta erityisesti varhaisessa vaiheessa ei ole riittävästi rahoitusinstrumentteja, jotka mahdollistaisivat tiiviin yhteistyön yritysten kanssa.

Yksityinen raha ei yleensä hakeudu aivan alkuvaiheen tutkimukseen, koska riskit ovat suuria ja takaisinmaksuaika epävarma. Vaikuttavuussäätiö paikkaa tätä aukkoa ja tuo tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteen jo varhaisessa vaiheessa.

Tutkimuslähtöisessä yrittäjyydessä syntyy usein ensin teknologia ja vasta sen jälkeen etsitään sille sovelluksia. Se on haastavampi tie kuin markkinalähtöinen kehittäminen, mutta samalla se voi synnyttää täysin uusia markkinoita. Siksi varhainen dialogi tutkimuksen ja yritysten välillä on kriittistä. Kun molemmat osapuolet ovat mukana jo alussa, innovaatioiden tie käytäntöön lyhenee.

Vaikuttavuussäätiö voi tukea tätä paitsi rahoitusinstrumenteilla myös rakentamalla kulttuuria, jossa yhteistyö nähdään luonnollisena osana tutkimusta.”

Missä Vaikuttavuussäätiö voi mielestäsi tuottaa suurinta lisäarvoa tulevina vuosina?

“Yksi tärkeä rooli on toimia suunnannäyttäjänä koko rahoitusjärjestelmälle. Säätiö on syntynyt paikkaamaan rahoituksen aukkoja, mutta parhaimmillaan sen kehittämät mallit voivat levitä laajemmin.

Pidän myös tärkeänä sitä, että säätiö on avannut tutkimus–yritysyhteistyötä muillekin kuin teknisille tieteenaloille. Deep tech -kentällä yhteistyö on luontevampaa, mutta esimerkiksi ihmistieteissä tämä ajattelu on vielä uutta. Säätiö voi toimia avaajana ja rohkaisijana myös näillä aloilla.”

Kun katsot omaa hallituskauttasi eteenpäin, mitä toivot, että Vaikuttavuussäätiössä on konkreettisesti kehittynyt kauden päättyessä? Mitä odotat itse eniten tältä roolilta?

“Toivon, että pystymme kehittämään uusia rahoitusinstrumentteja ja vahvistamaan säätiön vaikuttavuutta entisestään. On hienoa, että säätiö ei tyydy yhteen malliin, vaan haluaa jatkuvasti kokeilla ja kehittää uutta.

Henkilökohtaisesti minua kiinnostaa erityisesti varallisuustoimikunnan työ ja se, miten säätiön pääomaa voidaan hoitaa niin, että toiminta skaalautuu ja vaikutus kasvaa. Lisäksi odotan strategisia keskusteluja hallituksen sisällä. Tässä kokoonpanossa on paljon osaamista ja kokemusta.

Olen itse nähnyt, kuinka pitkä matka tutkimusinnovaatiosta on todelliseen yhteiskunnalliseen vaikutukseen. Siksi pidän tätä aihepiiriä sydäntä lähellä. Jos voin omalta osaltani edistää sitä, että hyvät tutkimusideat löytävät tiensä käytäntöön, koen hallitustyön merkitykselliseksi.”

Jouko Lampinen on Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun dekaani ja tekoälytutkija. Vaikuttavuussäätiön hallituksessa hän tuo esiin pitkäjänteisen perustutkimuksen merkitystä ja pohtii, miten tutkimuksen vaikuttavuus rakentuu ajan myötä yliopistojen ja elinkeinoelämän vuorovaikutuksessa.

Kuka olet ja millainen polku on tuonut sinut nykyiseen rooliisi?

“Olen Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun dekaani ja olen työskennellyt pitkään yliopistoyhteisön johtamis- ja kehittämistehtävissä. Oma tutkimusalani on tekoäly ja erityisesti neuroverkkoihin ja Bayesilaisiin menetelmiin perustuva mallinnus ja päättely.

Tein väitöskirjani jo 1980-luvun lopulla aikana, jolloin neuroverkkoihin kohdistui ensimmäinen suuri innostus. Silloin moni asia, kuten data ja laskentateho, ei vielä mahdollistanut nykyistä kehitystä. On ollut kiinnostavaa seurata, miten ala on kehittynyt ja miten pitkäjänteinen perustutkimus on lopulta mahdollistanut nykyiset läpimurrot.”

Mikä sai sinut lähtemään mukaan Vaikuttavuussäätiön hallitustyöhön?

“Pidän vaikuttavuutta yliopiston ja tieteen ydinkysymyksenä. Tieteen merkitys syntyy usein yliopiston ulkopuolella, esimerkiksi opiskelijoiden kautta, tiedeyhteisössä ja elinkeinoelämässä.

Aalto-yliopisto perustettiin vahvistamaan Suomen innovaatiojärjestelmää, ja tutkimuksen vaikuttavuus on meille keskeinen tavoite. Vaikuttavuussäätiön ajatus tutkimuslähtöisen yhteistyön edistämisestä sopii tähän hyvin. Säätiö toimii samassa hengessä ja etsii keinoja siihen, miten tutkimuksen tuloksia voidaan saada käyttöön tavalla, joka vahvistaa osaamista ja kilpailukykyä.”

Miten näet Vaikuttavuussäätiön roolin suomalaisessa tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä?

“TKI-panostukset ovat Suomessa kasvussa, ja rahoitusinstrumentteja on enemmän kuin aiemmin. Tällaisessa tilanteessa pienen ja ketterän toimijan rooli korostuu.

Vaikuttavuussäätiöllä on mahdollisuus tunnistaa ne kohdat, joissa yhteistyö ei vielä toimi sujuvasti, ja reagoida nopeasti tilanteisiin, joissa osaamisen siirto tai tutkimustulosten hyödyntäminen kohtaa haasteita.

Säätiön ei tarvitse toimia päällekkäin suurten rahoittajien kanssa, vaan löytää ne kohdat, joihin muut instrumentit eivät yllä. Esimerkiksi tutkijoiden siirtyminen työelämään tai kansainvälisten huippuosaajien integroituminen Suomeen ovat teemoja, joissa ketterällä toimijalla voi olla merkittävä rooli.”

Missä Vaikuttavuussäätiö voi mielestäsi tuottaa suurinta lisäarvoa tulevina vuosina?

“Lisäarvo syntyy erityisesti siellä, missä vaikutusketjut ovat pitkiä ja tulokset näkyvät viiveellä. Perustutkimuksen kohdalla tämä on tyypillistä: hyödyt eivät ole heti nähtävissä, mutta pitkällä aikavälillä vaikutukset voivat olla merkittäviä.

Kansainväliset esimerkit osoittavat, että vahva perustutkimus luo ympärilleen elinvoimaisen yritysekosysteemin. Oxfordin, Cambridgen ja Münchenin kaltaisissa ympäristöissä korkea tutkimuksen taso on ollut keskeinen tekijä yritystoiminnan kehittymisessä.

Suomessa esimerkiksi avaruus- ja kvanttiteknologian kehitys on vahvasti yliopistolähtöistä. Näillä aloilla pitkäjänteinen tutkimus ja sen kytkeytyminen elinkeinoelämään ovat keskeisiä edellytyksiä uusien innovaatioiden syntymiselle. Vaikuttavuussäätiö voi tällaisissa tilanteissa ketteränä toimijana tunnistaa yhteistyön kitkapisteitä ja tukea niiden ratkaisemista.”

Tutkimuksella on arvo myös itsessään. Miten näet perustutkimuksen ja vaikuttavuuden suhteen?

“Perustutkimuksen merkitystä ei useinkaan voida arvioida lyhyellä aikavälillä. Historiassa on lukuisia esimerkkejä matematiikan ja teoreettisen tutkimuksen tuloksista, joiden sovellukset ovat löytyneet vasta vuosikymmenten tai jopa vuosisatojen kuluttua.

Siksi meidän on ylläpidettävä korkeatasoista perustutkimusta, vaikka sen hyödyt eivät olisi heti nähtävissä. Olipa kyse itseisarvosta tai pitkän aikavälin hyödystä, vahva perustutkimus on kestävän vaikuttavuuden edellytys.”

Kun katsot omaa hallituskauttasi eteenpäin, mitä toivot, että Vaikuttavuussäätiössä on konkreettisesti kehittynyt kauden päättyessä? Mitä odotat itse eniten tältä roolilta?

“Toivon, että säätiö pystyy hyödyntämään ketteryyttään täysimääräisesti. Jos teemme vuodesta toiseen samaa, emme ole käyttäneet tätä vahvuutta.

Näen hallitustyön näköalapaikkana tutkimuksen ja yrityskentän yhteistyöhön. Odotan, että voin osaltani edistää yhteistyötä ja sen edellytyksiä niin, että tutkimus ja osaaminen siirtyvät entistä sujuvammin käytäntöön.”

Filosofian tohtori Manja Ahola on tehnyt yli 25 vuoden uran lääketeollisuuden tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä. Bayerilla työskentelevä biokemisti tuo Vaikuttavuussäätiön hallitukseen vahvaa yritysnäkökulmaa sekä syvällistä ymmärrystä terveys- ja lääkekehityksestä ja tutkimuslähtöisestä yhteistyöstä.

Kuka olet ja millainen polku on tuonut sinut nykyiseen rooliisi?

“Olen koulutukseltani biokemisti ja väitellyt Turun yliopistossa lääkeannosteluun ja biomateriaaleihin liittyvästä aiheesta. Olen työskennellyt Bayerilla yli 25 vuotta, pääosin tutkimus- ja tuotekehityksen parissa. Urani keskiössä on ollut naisten terveys, ja olen ollut mukana kehittämässä muun muassa pitkävaikutteisia ehkäisyvalmisteita, jotka ovat nyt tuotannossa ja käytössä eri puolilla maailmaa.

Viime vuosina työni on painottunut enemmän johtamiseen ja tuotannon tukemiseen, mutta tutkimuslähtöinen ajattelu ja kehitystyö ovat edelleen vahvasti mukana. Minua on motivoinut se, että työni vaikutukset ovat konkreettisia, ja parhaimmillaan näkyvät naisten hyvinvoinnissa myös globaalisti.”

Mikä sai sinut lähtemään mukaan Vaikuttavuussäätiön hallitustyöhön?

“Vaikuttavuussäätiön tehtävä resonoi minussa vahvasti. Tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän tuominen lähemmäs toisiaan on äärimmäisen tärkeää, ja säätiö tekee tässä arvokasta työtä. Olen nähnyt omassa työssäni, miten paljon lisäarvoa syntyy, kun tutkijat ja yritykset ymmärtävät paremmin toistensa toimintatapoja ja tarpeita.

Pidän tärkeänä myös sitä, että tutkijat pääsevät näkemään, millaista kehitystyö yrityksissä on, ja toisaalta yritykset saavat suoran kosketuksen huippututkimukseen. Tämä vuorovaikutus hyödyttää molempia ja luo pohjaa vaikuttaville innovaatioille.”

Miten näet Vaikuttavuussäätiön roolin suomalaisessa tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä?

“Näen säätiön roolin hyvin merkittävänä. Vaikuttavuussäätiö mahdollistaa tutkimuslähtöisen yritysyhteistyön tavalla, joka madaltaa kynnystä lähteä mukaan myös rohkeampiin ja epävarmempiin avauksiin. Kaikkia tutkimusideoita ei olisi mahdollista toteuttaa, jos yritysten pitäisi rahoittaa ne yksin. 

Yrityksen näkökulmasta on arvokasta, että tutkimusaihe voidaan määritellä yhdessä tutkimuskumppanin kanssa molempia kiinnostavaksi. Lisäksi se, että tutkija työskentelee osan ajasta yrityksessä, tekee yhteistyöstä aidosti tiivistä ja vaikuttavaa. Tutkija oppii yritysmaailman toimintatapoja ja tuo samalla mukanaan tutkimuksellista ajattelua.”

Missä Vaikuttavuussäätiö voi mielestäsi tuottaa suurinta lisäarvoa tulevina vuosina?

“Terveys- ja lääkekehitys on selkeä alue, jossa Suomella on paljon osaamista ja potentiaalia. Myös vihreään siirtymään ja ilmastonmuutokseen liittyvät teemat ovat erittäin tärkeitä. Lisäksi haluan nostaa esiin ihmistieteet.

Yrityksissä kamppaillaan jatkuvasti esimerkiksi organisaatioiden hyvinvoinnin, yhteistyön ja muutoskyvyn kanssa. Näihin kysymyksiin tutkimuksella – myös ihmistieteellisellä tutkimuksella – on paljon annettavaa, ja on hienoa, että säätiö tunnistaa tämän.

Yksi minulle henkilökohtaisesti tärkeä teema on naisten terveyden tutkimus. Globaalisti siihen investoidaan edelleen liian vähän, vaikka vaikutukset naisten, perheiden ja koko yhteiskunnan hyvinvointiin ovat merkittäviä.”

Kun katsot omaa hallituskauttasi eteenpäin, mitä toivot, että Vaikuttavuussäätiössä on konkreettisesti kehittynyt kauden päättyessä? Mitä odotat itse eniten tältä roolilta?

“Toivon, että hallituskauteni aikana syntyy uusia, aidosti vaikuttavia yhteistyöhankkeita, joilla on pitkäkestoista merkitystä suomalaiselle     yhteiskunnalle. Vaikutukset eivät aina näy heti, mutta niiden arvo rakentuu ajan myötä.

Itse odotan hallitustyöltä myös oppimista ja mahdollisuutta käydä syvällisiä keskusteluja eri alojen asiantuntijoiden kanssa. On innostavaa päästä tuomaan omaa taustaani terveys- ja lääkekehityksen parista osaksi säätiön työtä ja olla mukana kehittämässä tutkimuslähtöistä yhteistyötä entistä vaikuttavammaksi.”