Tutkimuksen kuva on monipuolisempi kuin usein tehty jyrkkä jako perus- ja soveltavaan tutkimukseen antaa ymmärtää. Myös täysin uuden tieteellisen tiedon tuottaminen hyötyy käytännön ongelmien ratkomisesta.
Perinteinen 1940-luvulta (esim. Vannevar Bush) oleva käsitys esittää, että uusi tieto luodaan perustutkimuksessa ja sillä tiedolla sitten ratkotaan käytännön kysymyksiä soveltavassa tutkimuksessa, minkä jälkeen seuraa (tuote)kehitys ja lopuksi tuotanto. Tämä kuvaus sitoo tutkimuksen tavoitteet ja tuotokset yhteen prosessivaiheen kanssa. Todellisuus ei ole näin suoraviivainen ja yksinkertainen.
Tutkimuksen tavoitteet voidaan jakaa esimerkiksi sen perusteella, onko kyseessä uuden perustavanlaatuisen tiedon tuottaminen vai tiedon hyödyntäminen (ks. Donald Stokes). Näin saadaan nelikenttä (Kuva 1), jossa perinteisen yksinkertaisen jaottelun mukainen perustutkimus keskittyy ymmärryksen lisäämiseen ja soveltava tutkimus ongelmien ratkaisuun. Ensimmäisen esimerkiksi käy vaikka Niels Bohr ja jälkimmäisen Thomas Edison.
Kuva 1. Käytännön innoittama perustutkimus pyrkii tuottamaan sekä perustavanlaatuista tietoa että käyttökelpoisia tuloksia.
Nelikenttä tuo näkyviin myös uuden alueen, jota voimme kutsua suomeksi käytännön innoittamaksi perustutkimukseksi ja jolle Stokes on antanut nimen Pasteur’s quadrant. Siinä tavoitteena on sekä uuden tiedon luominen että käytännön ongelmien ratkaisu. Hyvä esimerkki on Louis Pasteur, jota pyydettiin ratkomaan viinintuotannon ongelmia, mikä johti jatkotutkimuksiin ja hänen merkittävään rooliinsa mikrobiologian perustajana. Esimerkki toiselta alalta on Claude Shannon, jonka työ Bell Laboratorioissa oli kehittää tiedonsiirron tehokkuutta, mikä johti hänet tutkimaan tehokkuuden rajoja ja luomaan informaatioteorian. Kummassakaan tapauksessa ratkaisevaa tiessä tieteen huipulle ei ollut tutkijankammioon eristäytyminen, vaan avoimuus ympäristölle sekä mahdollisuus ja resurssit seurata uusien kysymyksien avaamia polkuja ja kyky luoda täysin uutta tietoa.
Todellisuudessa rajat eivät nelikentässäkään ole ehdottomia, vaan tutkimus ja tutkijat voivat liikkua edestakaisin tutkimuksen kohteesta ja vaiheesta riippuen. Kuten Pasteur ja Shannon, yksi tapa liikkumiseen ja työn rikastamiseen on yhteistyö elinkeinoelämän kanssa. Myös Vaikuttavuussäätiön rahoittamissa projekteissa useat tutkijat ovat kertoneet, kuinka silmiä avaavaa ja uusia virikkeitä antavaa työskentely yhdessä teollisuuden kanssa on. Uusien kysymyksien lisäksi teollisuus voi myös tarjota tieteelle resursseja kuten dataa, materiaaleja tai laitteita, joihin ei muuten ole pääsyä.
On siis aika unohtaa jyrkkä kahtiajako perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen välillä ja etsiä keinoja, miten käytännön tekeminen ja tutkimus voivat palvella toistensa tavoitteita.
Lauri Oksanen, Vaikuttavuussäätiön hallituksen puheenjohtaja
Kirjoitus perustuu Vaikuttavuussäätiön 5-vuotisjuhlaseminaarissa pidettyyn esitykseen. Lue lisää säätiön vaikuttavuusarviosta täältä.
