Tandem Industry Academia (TIA) Seed 2025
Apulaisprofessori Merve Atasoyn hanke pyrkii muuttamaan jätevedenpuhdistamot kulueristä aarreaitoiksi
Hankkeen nimi:
Integrated Bioprocess for Producing Value‑Added Building Blocks from Wastewater (Intrecovery)
Myönnetty rahoitus:
201 462 €
Hakija:
Itä-Suomen yliopisto
Yrityskumppani:
Biopallo Systems Oy ja NPHarvest
“Sen sijaan, että kohtelisimme jätevettä jätteenä, kohtelemme sitä resurssina, joka voi tarjota biopohjaisia kemikaaleja ja auttaa vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä. Yhteistyömme suomalaisen teollisuuden kanssa varmistaa, että teknologia on suunniteltu alusta alkaen käytännölliseksi, skaalautuvaksi ja räätälöidyksi todellisiin teollisiin tarpeisiin.”
Apulaisprofessori Merve Atasoy, hankkeen vastuullinen tutkija
Suomessa käsitellään vuosittain yli 500 miljoonaa kuutiometriä jätevettä. Jätevesien puhdistus kuluttaa valtavasti energiaa, ja prosessissa häviää arvokasta hiiltä ja typpeä. Itä-Suomen yliopiston Intrecovery-hankkeessa kehitetään bioteknologiaa, jolla jätevedestä otetaan talteen hiiltä ja typpeä ja jalostetaan ne korkean lisäarvon biopohjaisiksi kemikaaleiksi.
Hankkeen kaltaista tekniikkaa ei ole kokeiltu jätevesien käsittelyssä aiemmin. Onnistuessaan hanke voi muuttaa sen, miten jätevedenpuhdistamot toimivat – kulueristä tuleekin resurssien aarreaittoja. Yhteiskunnan tasolla hanke vähentää päästöjä ja riippuvuutta fossiilipohjaisista aineista sekä vauhdittaa Suomen siirtymää kohti kiertotaloutta.
Professori Ertugrul Basarin hankkeen myötä Suomesta voi tulla kvanttiavusteisen 6G-tutkimuksen kärkimaa
Hankkeen nimi:
Rydberg Atomic Quantum Receivers for Energy-Efficient and Secure 6G Communications
Myönnetty rahoitus:
232 595 €
Hakija:
Tampereen yliopisto
Yrityskumppani:
Nokia Solutions and Networks Oy ja IQM Finland Oy
“Haimme TIA Seed -rahoitusta, koska se tukee ainutlaatuisella tavalla vaikuttavaa varhaisen vaiheen tutkimusta, jollaista projektimme pyrkii tuottamaan.”
Professori Ertugrul Basar, hankkeen vastuullinen tutkija.
Miten rakentaa nykyistä tehokkaampia viestintäjärjestelmiä, jotka ovat samaan aikaan energiatehokkaita, turvallisia ja toimintavarmoja ruuhkaisessa viestintäympäristössä? Tähän ongelmaan paneudutaan Tampereen yliopiston tutkimushankkeessa, jossa edistyksellinen atomifysiikan tutkimus kohtaa langattoman viestinnän.
Hankkeessa kehitetään täysin uudenlaista langatonta viestintäteknologiaa, jossa vastaanottimina käytetään erityisen tarkkoja kvanttipohjaisia vastaanottimia perinteisten metallisten antennien sijasta. Hankkeen tulokset mahdollistavat energiatehokkaammat ja turvallisemmat 6G-verkot maailmanlaajuisesti. Hankkeen myötä Suomi voi asemoitua globaaliksi johtajaksi kvanttiavusteisessa 6G-tutkimuksessa.
Apulaisprofessori Dominik Baumann kehittää koneoppimisen menetelmiä, jotka parantavat autonomisten koneiden suorituskykyä ja työturvallisuutta hankalissa sääoloissa
Hankkeen nimi:
Safe, efficient, and robust learning for mobile machines
Myönnetty rahoitus:
199 864 €
Hakija:
Aalto-yliopisto
Yrityskumppani:
Konecranes ja Ponsse
“TIA Seed -rahoitus sopii täydellisesti siihen, mitä yritän saavuttaa. Haluan tuoda yliopistotutkimuksen ja suomalaisen teollisuuden yhteen ratkaisemaan oikeita ongelmia.”
Apulaisprofessori Dominik Baumann, hankkeen vastuullinen tutkija.
Autonomisesti toimivat työkoneet – esimerkiksi metsäkoneet ja satamien nostokurjet – ovat ongelmissa vaikeissa sääoloissa, kuten lumimyrskyssä tai sankassa sumussa. Lumi, sumu ja sade häiritsevät laitteiden optisia antureita, jolloin koneet tarvitsevat ihmisen ohjausta. Manuaalinen työskentely hankalissa sääolosuhteissa on usein vaarallista ja aina epämukavaa työntekijöille – joten juuri silloin koneiden autonominen toiminta olisi arvokkainta. Aalto-yliopiston hankkeessa rakennetaan ensimmäistä lähestymistapaa, joka voi taata turvallisuuden, kun työkoneita koulutetaan ja käytetään vaikeissa ja ennalta-arvaamattomissa olosuhteissa.
Hankkeessa kehitetään matemaattisia menetelmiä, joilla monimutkaisetkin koneet voidaan kouluttaa turvallisesti. Näin niiden tutkapohjainen autonomia toimii tehokkaasti ja työturvallisuuden mukaisesti vaikeissakin sääoloissa. Hankkeen tuloksista hyötyvät esimerkiksi kaivos-, rakennus- ja logistiikkateollisuus. Onnistuessaan hanke luo suomalaisille konevalmistajille kilpailuedun – jos teknologia toimii Suomen oloissa, se toimii kaikkialla maailmassa.
