Blogi

Lähes kaikkien uusien innovaatioiden taustalla on huippututkimusta. Mutta millä tavalla tutkijat ja akateeminen maailma hyötyvät yritysten kanssa toteutetusta tutkimuksesta? Keräsimme tutkijoiden näkemyksiä siitä, mitä hyötyä he ovat saaneet akatemian ulkopuolelle astumisesta. 

“Pohjoisten ympäristöjen päästöjä on tutkittu vähän, vaikka ilmasto on meillä hyvin ainutlaatuinen. Tämän hankkeen avulla pystymme osoittamaan, miten lyhyt kasvukausi ja maan pinnan jäätyminen ja sulaminen vaikuttavat päästöihin. Tällaista tietoa ei ole olemassa missään tällä hetkellä.” Näin kertoo maataloustieteiden professori Mari Pihlatie Helsingin yliopistosta.

Pihlatie työskentelee Helsingin yliopiston ja Valion yhteishankkeessa, joka tuottaa täysin uutta tietoa maidontuotannon dityppioksidipäästöistä säännöllisten mittausten avulla.

Maidontuotannon hiilijalanjäljen ymmärtäminen ja leikkaaminen edellyttää tarkkaa ymmärrystä tuotannon todellisista kasvihuonekaasupäästöistä. Siksi Helsingin yliopiston ja Valion yhteistyöhankkeessa on kiinnittetty huomio dityppioksidiin. Sen rooli on maidontuotannon päästöissä merkittävä, mutta tutkimus on jäänyt hiilidioksidipäästöjen varjoon.

Yliopiston ja yrityksen välinen yhteistyö mahdollistaa sen, että mittauksia voidaan tehdä Helsingin yliopiston Viikin kampuksen yhteydessä olevalla SMEAR-Agri-mittausasemalla ja Valion nurmitiloilla ympäri Suomen. Hankkeen akateemisena tavoitteena on päästä kertomaan tuloksista alan parhaisiin julkaisuihin.

Mitä tarkoittaa tutkimuslähtöinen yritysyhteistyö?

Yritysten ja tutkimuksen välinen yhteistyö on tavallista mutta usein lähtöisin yritysten tarpeista, osoittaa Vaikuttavuussäätiön vuonna 2021 tekemä selvitys. Yrityslähtöisyys tarkoittaa, että tutkimuskysymykset suunnitellaan tyypillisesti yrityksen tarpeista käsin ja tutkimuksen tulokset jäävät ainoastaan yrityskumppanin käyttöön. Avointa tiedonsiirtoa yrityksen ja yhteiskunnan välillä ei tällöin tapahdu.

Vaikuttavuusäätiön vuonna 2019 lanseeraama Tandem Industry Academia (TIA) -rahoitus pyrkii toisenlaiseen asetelmaan.

“Valtiollinen rahoittaja on ohjannut tutkimusyhteistyön painopistettä Suomessa vahvasti markkinalähtöiseen yhteistyöhön, mutta me haluamme tukea uutta luovan tutkimuksen ja sen tekijöiden omista lähtökohdista käynnistyvää yhteistyötä yritysten kanssa”, sanoo Vaikuttavuussäätiön hallituksen puheenjohtaja Lauri Oksanen.

Pihlatien johtama hanke on saanut yli 200 000 euron suuruisen TIA-rahoituksen. Rahoituksen tarkoituksena on tukea akateemisen maailman ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä tutkimuksen lähtökohdista.

Rahoituksen ehdot on rakennettu niin, että yhteistyön tulokset jäävät akateemisen yhteisön, ja sitä kautta yhteiskunnan, käyttöön. Tutkimustulokset ovat avoimia myös muille kuin kumppaniyritykselle ja näin tutkimusta voidaan jatkaa myös jonkin toisen tahon toimesta hankkeen päätyttyä.

TIA-rahoitusta on tähän asti saanut yhteensä 36 hanketta. Hakijat perustelevat yritysyhteistyön merkitystä esimerkiksi mahdollisuutena jalostaa tutkimusideoita, yhdistää eri tieteenaloja ja tavoitella yhteistä maalia tasavertaisesti: 

“Tämä rahoitus mahdollistaa yliopiston ja yritysten yhteistyön tähän sitoutuvan henkilön kautta. Siksi se on ideaalinen tapa saattaa yliopistossa tehtyjä tuloksia yritysten tuotteisiin.”

– Mikko Möttönen, professori, Aalto-yliopisto & VTT

”Tässä rahoitusmuodossa saimme hienosti yhdistettyä yrityksen ja tutkimuksen intressit. Rahoitusmuoto sopii erittäin hyvin tukemaan hankeajatustamme. Projektista, sen tuloksista ja tuotteista tulevat hyötymään kumppaniyritys, tutkimusmaailma ja koko yhteiskunta.”

– Mika Komppula, johtava tutkija, Ilmatieteen laitos

“Yritykselle ei riitä, että teknologia toimii teoriassa. Sen pitää toimia myös käytännössä. Saan jokaisesta kehittämästäni versiosta palautetta, ja voin muokata teknologiaa sen pohjalta. Tällaista työtä ei tulisi tehtyä ilman yritystä, jolla on tarve saada teknologia käyttöön.”

– Tommi Jauhiainen, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto

Miten rakennat tutkimuslähtöisen yritysyhteistyöhankkeen? Kolme vinkkiä 

1. Kun viestit tutkimusaiheestasi potentiaaliselle yrityskumppanille, asetu vastapuolen saappaisiin. Mikä on heille kiinnostavaa ja hyödyllistä tutkimuksessasi? Millaisia mahdollisuuksia teillä voisi yhdessä olla? 
2. Määrittele yhteistyölle selkeät tavoitteet sekä yrityksen että akatemian lähtökohdista: millaista hyötyä molemmat osapuolet saavat? Määrittelyssä auttaa selkeä tutkimuskysymys. Tutkimusaihe kannattaa olla myös riittävän rajattu, jotta se on toteutuskelpoinen kaksivuotisen hankekauden aikana.
3. Sopikaa yrityksen kanssa hyvissä ajoin käytännön asioista, kuten tiimin sisäisestä viestinnästä ja työn etenemisen seurannasta. Keskustelkaa myös mahdollisista riskeistä avoimesti.

Tule kuulemaan lisää vinkkejä hyvän yritysyhteistyöhankkeen suunnitteluun TIA-hakuinfoon 1.3.2023 klo 9:30. Lisätietoja ja ilmoittautuminen.

Tandem Industry Academia Postdoc (TIA Postdoc) -haku on auki 1.3.–16.4.2023. Lue lisää hausta täältä ja tutustu huolellisesti hakuohjeisiin ennen hakemuksen jättämistä.

Onko sinulla kysymyksiä liittyen hakemuksen laatimiseen tai arviointiin? Vaikuttavuussäätiön asiantuntijat vastaavat hakijoiden kysymyksiin henkilökohtaisissa etätapaamisissa.

Varaa itsellesi 30 minuutin sparraustapaaminen säätiön asiantuntijoiden kanssa käyttämällä tätä linkkiä.

Huom. aikoja on jaossa rajoitettu määrä. Jos et löydä sopivaa aikaa tai kaikki ajat ovat täyttyneet voit myös lähettää meille sähköpostia tai olla yhteydessä puhelimitse. Katso säätiön yhteystiedot täältä.

Vaikuttavuussäätiön Tandem Industry Academia Postdoc (TIA Postdoc) -haun 4. kierros  aukeaa maaliskuussa 2023. Hakuaika on 1.3.–16.4. Hakemus jätetään säätiölle apurahajärjestelmän kautta 16.4. Klo 23:59 mennessä. Hakemuksen yritysosapuoli jättää oman hakemuksensa viimeistään 7 vrk haun sulkeuduttua.

Tutustu hakukuulutukseen sekä päivitettyihin hakuohjeisiin huolellisesti jo etukäteen. Hakulomakkeeseen pääsee kirjautumaan 1.3. alkaen.

Järjestämme hakuinfon 1.3. klo 9:30. Ilmoittaudu mukaan etätilaisuuteen täällä. Saat linkin sähköpostiisi ennen tilaisuuden alkua. Tilaisuudessa on mahdollista esittää kysymyksiä säätiölle hakuun liittyen. Tilaisuuden tiedotusosio on myös katsottavissa jälkikäteen.

Tällä hetkellä käynnissä ja tai käynnistymässä on yhteensä 30 yliopiston, korkeakoulun tai tutkimuslaitoksen ja yrityksen yhteistä huippututkimushanketta säätiön rahoittamana TIA-instrumentin kautta. Hankkeissa post doc -tutkija työskentelee puolet projektin kestosta akateemisen kumppanin ja puolet yrityskumppanin kanssa tiiviissä yhteistyössä.

Pienten ja keskisuurten yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) vahvistaminen on keskeisessä asemassa Suomen pyrkiessä edistämään talouden tuottavuutta ja kestävyyttä. Tutkimusyhteistyön nykytilasta sekä tavoista lisätä sen vaikuttavuutta keskusteltiin täydessä Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa 13.12.2022.

Keskustelutilaisuuden järjestivät ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene, Business Finland, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI, Suomen Yrittäjät ja Vaikuttavuussäätiö.

Tilaisuudessa kuultiin korkeakoulujen, yritysten ja rahoittajien edustajia sekä kansanedustajien ja parlamentaarisen TKI-työryhmän jäsenten puheenvuoroja. Tilaisuuden koollekutsujana oli parlamentaarisen TKI-työryhmän jäsen, kansanedustaja Mari-Leena Talvitie.

Korkeakoulujen puheenvuoroissa käsiteltiin TKI-rahoituksen nykytilaa ja yhteistyötä pk-yritysten kanssa. LUT-yliopiston vararehtori Jari Hämäläinen nosti UNIFI ry:n puheenvuorossa esille yritysten merkityksen myös huipputason tieteen tekemisessä. Lisäksi hän muistutti, että osaava ja koulutettu työvoima on yritysten menestyksen kannalta keskeistä.

Rahoittajat nostivat omissa puheenvuoroissaan esiin esimerkkejä siitä, millä tavalla yhteistyötä on pyritty vauhdittamaan mm. kartoittamalla pk-yritysten tarpeita ja tukemalla tutkimuslähtöisiä hankkeita, sekä toisaalta tukemalla ekosysteemien syntymistä ja sitouttamalla isoja veturiyrityksiä yhteistyöhön.

Tilaisuudessa kuultiin myös kiinnostavat puheenvuorot kahdelta tutkimusta hyödyntävältä yritykseltä. High Metal Oy:n toimitusjohtaja Petri Kalliokoski valotti, miten kotimainen metallialan yritys tekee tutkimusyhteistyötä monella eri rintamalla, myös kansainvälisesti. Start-up-yritys Askel Healthcare Oy:n toimitusjohtaja Virpi Muhonen kertoi omakohtaisten kokemusten kautta, millainen on akateemisen tutkijan matka start-up-yrittäjäksi ja mitä se vaatii.

Tilaisuuden lopussa kansanedustajat pitivät lyhyet kommenttipuheenvuorot ja kertoivat, miten TKI-rahoituslain valmistelu etenee.

Katso koko keskustelutilaisuuden tallenne ja puheenvuorot täältä.

Vaikuttavuussäätiö avasi uuden Tandem Industry Academia Professor (TIA Professor) -haun syksyllä 2022, ja nyt päätökset rahoituksen saajista on tehty. Nämä kuusi professoria saavat TIA-rahoitusta yhdeksi vuodeksi yrityksen kanssa toteutettavaa tutkimusta varten. 

TIA-rahoitus tarjoaa professoreille mahdollisuuden keskittyä omaan tutkimukseen ja hyödyntää yritysten käytännön tuntemusta. Kun maailmanluokan tutkimusosaaminen ja teollisuuden käytännön ymmärrys yhdistyvät, on mahdollista luoda laajasti sovellettavaa tietoa molempien osapuolten tarpeisiin. 

Vaikuttavuussäätiön hallitus valitsi nyt pilotoitavan rahoituksen saajiksi seuraavat kuusi professoria:

Bioteknologian professori Tero Soukka, Turun yliopisto
Kemian professori Ulla Lassi, Oulun yliopisto
Teollisuusfarmasian professori Anne Juppo, Helsingin yliopisto
Mikro- ja nanoelektroniikan professori Hele Savin, Aalto-yliopisto
Farmaseuttisen kemian ja teknologian professori Clare Strachan, Helsingin yliopisto
Tutkimusprofessori Jari Hyväluoma, Luonnonvarakeskus
Lue lisää rahoitettavista hankkeista täältä. 

”Yrityksistä siirtyy tutkimusmaailmaan työelämäprofessoreita, mutta toiseen suuntaan liikkuvuutta tukevaa mallia ei ole vielä olemassa. Sidosryhmien kanssa käymämme keskustelut ja toteuttamamme kysely antoivat vahvaa tukea sille, että tarvitaan tällaista rahoitusta, joka antaa akateemisen maailman professorille mahdollisuuden tiivistää yhteistyötä elinkeinoelämän suuntaan”, sanoo rahoitusmallia kehittäneen valmisteluryhmän ja Vaikuttavuussäätiön hallituksen jäsen Leena Otsomaa.

Mikro- ja nanoelektroniikan professori Hele Savin Aalto-yliopistosta näkee yrityksen roolin välttämättömyytenä oman alansa kehityksessä.

“Haluan keskittyä ratkaisemaan isoja yhteiskunnallisia haasteita nopealla aikataululla. Se onnistuu parhaiten tekemällä tiivistä yhteistyöllä ison puolijohdeyrityksen kanssa, sillä heiltä löytyy parhaiten tietämystä ja näkemystä alan tämän hetken pullonkauloista. Ilman yrityksen läsnäoloa minun olisi vaikea tietää, miten projektissa kehittämäni laitteisto voisi parhaiten palvella puolijohdealaa, joka tällä hetkellä kamppailee maailmanlaajuisen sirupulan kanssa”, Savin kertoo. 

TIA-professori viettää yhtä vuotta vastaavan ajan yrityksen tarjoamissa tiloissa rahoituksen aikana. Rahoitus voi jakaantua korkeintaan kolmen vuoden ajanjaksolle. Rahoituksen tarkoituksena on tukea elinkeinoelämän ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä ja tarjota professorille ensikäden tietoa elinkeinoelämän kannalta relevanteista tutkimusongelmista. Projekti voi koostua yhteisestä esikilpailullisesta tutkimuksesta ja muusta sitä tukevasta toiminnasta.

Nyt rahoitettavat professuurit keskittyvät hankkeisiin, joissa tutkitaan esimerkiksi litiumakkuja korvaavia akkukemikaaleja, lääkevalmisteiden pintarakenteita, metsäteollisuuden sivuvirroista tuotettujen maanparannuskuitujen käyttöä sekä proteiinilääkinnän mahdollisuuksia.

Farmaseuttisen kemian ja teknologian professori Clare Strachan Helsingin yliopistolta näkee yritysprofessuurin mahdollisuutena lisätä ymmärrystä teollisuuden tarpeista. “Vaikka tutkimukseni on lähellä lääketeollisuuden tarpeita, en ole koskaan työskennellyt teollisuuden puolella. Odotan, että Orion Pharmalla viettämäni aika rikastuttaa paitsi tutkimustani myös opetustani sekä muodostaa uudenlaisia yritys-tutkimusyhteyksiä tulevaa tutkimusta varten.” 

Moni professoreista näkee yhteistyöhankkeiden tuovan lisäarvoa yliopistojen tarjoamaan opetukseen ja koulutukseen. “Työelämäyhteistyön vahvistaminen auttaa toivottavasti tulevaisuudessa huomioimaan yritysten tarpeita entistä paremmin koulutuksen sisällön kehittämisessä”, sanoo Turun yliopiston bioteknologian professori Tero Soukka. 

Vaikuttavuussäätiön rahoituksen saajien juhlassa 19.9.2022 juhlittiin uusia Tandem Industry Academia (TIA) -rahoituksen saajia. Tilaisuudessa järjestetyssä keskustelussa pohdittiin TIA-rahoitusta saaneiden kesken, mitä oppeja yritysten ja tutkimuksen välisestä yhteistyöstä on kertynyt.

On selvää, että maailma on yhä monimutkaisempi. Yritykset ja tutkijat etsivät keinoja selviytyä ilmastonmuutoksen aiheuttamista haasteista ja niiden lieveilmiöistä, ja ratkaisujen olisi hyvä olla valmiina mieluiten eilen. Enää ei ole varaa työskennellä siiloissa, sillä se on liian hidasta. Tästä ovat yhtä mieltä ainakin postdoc-tutkija Mattia Rossi, professori Mikko Möttönen sekä Valion ilmastoratkaisujen johtaja Juha Nousiainen. 

“Valio on aina ollut teknologiavetoinen yritys. Olemme luoneet ratkaisuja yrityksen sisällä, niin sanotusti inside-out. Nykymaailman haasteet kuitenkin edellyttävät, että työskentelemme ennemmin outside-in eli otamme akateemisen tutkimuksen osaksi kehitystyötämme”, toteaa Nousiainen. Valion ilmastoratkaisujen yksikkö tekee paraikaa yhteistyötä Helsingin yliopiston kanssa, ja tutkii tapoja vähentää maidontuotannon kasvihuonepäästöjä. Nousiaisen mukaan yhteistyö ja ulkoa sisäänpäin suuntautuva ajattelu ovat välttämättömyyksiä eivätkä vain kivoja lisiä omalle tutkimustoiminnalle.

Mattia Rossi näkee, että yhteistyö motivoi myös tutkijaa, sillä tutkimuksen arvo mitataan siinä, miten sitä voi käyttää. “Kun tutkimus optimoidaan palvelemaan teollisuuden tarpeita, maksimoidaan samalla sen hyöty.” Rossi halusi tohtorityönsä jälkeen hakeutua nimenomaan sellaiseen projektiin, jossa on mukana yrityskumppani. Nyt Tampereen yliopistolla työskentelevä Rossi kehittää sähkönkulutuksen tehokkuutta yhteistyössä Danfoss Drivesin kanssa. 

Aalto-yliopiston kvanttiteknologian professori Mikko Möttönen on Rossin kanssa samoilla linjoilla siitä, että tutkimuksen vaikuttavuus kasvaa yritysyhteistyön myötä. Hän kuitenkin kysyy, riittääkö nykyinen kehitystahti. “Ilmastonmuutos ei odota tapahtumistaan. Meidän täytyy toimia nopeasti, jos haluamme taata elinkelpoisen ympäristön lapsenlapsillemme.” Möttönen työskentelee johtavana tutkijana Aalto-yliopiston ja Blueforsin yhteistyöhankkeessa. 

Minkälaiset keinot sitten tekevät yhteistyöstä tehokasta? Möttösen mukaan tarvitaan sopivasti realismia – sen hyväksymistä, että ensimmäinen tutkimusidea ei välttämättä mene maaliin vaan tavoitteita ja odotuksia pitää tarkentaa matkan varrella. Hän peräänkuuluttaa myös projektinhallintaa ja aktiivisuutta. “Tutkijat ja yritysten edustajat ovat kiireisiä ihmisiä. Pitää tavata ja sopia, mitä tehdään tai muuten ei tapahdu mitään.” 

Rossi ja Nousiainen ovat Möttösen kanssa samoilla linjoilla ja korostavat tiimin sisäisen viestinnän merkitystä. Molempien osapuolten pitää yrittää päästä kiinni toistensa ajatusmaailmaan. ”Ei ole mitään syytä sille, ettei näkisi vaivaa asioiden ymmärrettäväksi tekemiseen”, Rossi sanoo. Nousiainen nostaa esiin myös yrityksen sisäisen viestinnän ja tarpeen perustella yhteistyön merkitystä ylöspäin. Ei riitä, että tutkimusosastot vakuuttuvat akateemisen yhteistyön välttämättömyydestä vaan myös ylin johto pitää saada ymmärtämään, miksi ulkoa sisäänpäin tehtävä tutkimus- ja kehitystyö on tärkeää.