vaikuttavuussaatio

Suomessa on tilausta tutkimuslähtöiselle yritysyhteistyölle, kertoo Vaikuttavuussäätiön keväällä 2021 julkaistu selvitys. Kysyimme säätiön rahoittamien yhteistyöhankkeiden edustajilta, mitkä ovat tutkimus–yritys-yhteistyön edellytykset ja haasteet, ja minkälainen rahoitus palvelee yhteistyötä parhaiten. 

Suurin osa yhteiskuntaa kehittävistä innovaatioista pohjautuu uuteen tietoon tai vanhan tiedon soveltamiseen. Tieto tuottaa uutta liiketoimintaa ja parhaimmillaan liiketoiminta tuottaa euroja tiedon tuottamiseen. Tällaista vuorovaikutusta kuvataan Vaikuttavuussäätiössä niin sanotulla vaikuttavuuspyörän käsitteellä: pyörä pyörii, kun yritystoiminta ruokkii tutkimustoimintaa ja toisinpäin. Suomalaisessa yritys-tutkimus-yhteistyössä on kuitenkin vielä merkittäviä puutteita, osoittaa Vaikuttavussäätiön vuonna 2021 teettämä selvitys Tutkimus–yritys-yhteistyön vaikuttavuudesta, tuloksellisuudesta ja rahoituksesta.

“Suomalaisen tutkimuksen ja yritysten välisen yhteistyön painopiste on viimeisen kymmenen vuoden aikana siirtynyt vahvasti niin sanottuun markkinalähtöiseen yhteistyöhön, kun taas tutkimuslähtöinen yhteistyö on jäänyt vähemmälle”, toteaa Vaikuttavuussäätiön hallituksen puheenjohtaja Lauri Oksanen. 

Säätiön omien selvitysten perusteella vuonna 2019 markkinalähtöistä eli yritysten käynnistämää tutkimusyhteistyötä rahoitettiin noin 130 miljoonalla eurolla, ja rahoituksen jakajana oli Business Finland. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten alulle panemaa tutkimuslähtöistä yhteistyötä taas rahoitettiin ulkopuolisen rahoituksen kautta vain kahdella miljoonalla eurolla, ja tällaista rahoitusta tarjosi ainoastaan Vaikuttavuussäätiö. “Olemme tunnistaneet selkeän aukon tutkimuksen ja yritysten välisessä yhteistyössä ja se pitää kuroa umpeen”, Oksanen toteaa. Samalla alueella tienraivaajana on ollut lisäksi säätiöiden yhteinen Post Docs in Companies eli PoDoCo-rahoitus, joka tarjoaa tohtoreille mahdollisuuden työskennellä yritysten kannalta kiinnostavien tutkimusongelmien parissa.

Vaikuttavuusäätiön Tandem Industry Academia -rahoitusta saa tällä hetkellä 22 hanketta, joissa yliopistojen tai tutkimuslaitosten tutkimusryhmät ja yritykset muodostavat tiimejä molempia osapuolia palvelevan tutkimuskysymyksen ympärille. Rahoitus kohdistuu perus- tai soveltavaan tutkimukseen ennen kaupallistamisvaihetta. Sen pyrkimyksenä on tukea hankkeita, joiden vaikuttavuus on yhtä yritystä tai tutkimusryhmää suurempi, ja siten kehittää koko tutkimusalaa. Tutkimuksen tulokset saatetaan julki myös muiden yritysten käyttöön ja immateriaalioikeudet jäävät tutkimusorganisaatiolle. Pyrkimyksenä ei siis ole kaupallistaa yhtä tutkimusideaa vaan tehdä tutkimusta, jonka tulokset skaalautuvat koko alan käyttöön ja edistävät sekä tiedettä että liiketoimintaa. 

Tutkimuslähtöinen yhteistyö on uniikki mahdollisuus myös yrityksille

Suomalainen puettavan teknologian yritys Polar Electro on rakennettu vahvan tutkimusosaamisen varaan. Professori Seppo Säynäjäkangas tutki 1970-luvulla langattomia tiedonsiirtomenetelmiä ja biomittausta ja päätyi lopulta kaupallistamaan löydöksensä. Ensimmäiset tuotteet lanseerattiin 1980-luvun alussa ja nykyisin yrityksellä on tutkimusosasto, jossa työskentelee noin 30 tutkijaa. “Tyypillisestihän yritysten R&D-osastot ovat ensisijaisesti keskittyneitä tuotekehitykseen ja varsinaisen tutkimuksen osuus on hyvin pieni. Meilläkin tutkimustoiminta on alisteinen kehitykselle, mutta se on silti iso verrattuna moniin yrityksiin”, kertoo Polarin tutkimusosaston johtaja Jyrki Schroderus. 

Oma kunnianhimoinenkaan tutkimustoiminta ei kuitenkaan Schroderuksen mielestä poista tarvetta yliopistojen kanssa tehtävälle tutkimusyhteistyölle. Siinä missä yrityksen oma toiminta on aina hyvin liiketoimintalähtöistä ja tähtää tuotteistukseen, yliopistojen kanssa tehtävät hankkeet mahdollistavat pitkäjänteisen pohjatyön ja perustutkimuksen. “Ei meillä ole mahdollisuutta irrottaa tutkimustiimiä viideksi vuodeksi tutkimaan yhtä asiaa, joka saattaa onnistua tai epäonnistua. Yrityksen sisällä tehdyn tutkimuksen on oltava tuloksellisempaa ja riskittömämpää”, Schroderus toteaa. 

Juuri nyt Polarilla on käynnissä kaksi Oulun yliopiston kanssa tehtävää, Vaikuttavuussäätiön rahoittamaa yhteistyöhanketta. Hankkeissa selvitetään esimerkiksi, miten älykello voisi mitata ihmisen hiestä erilaisia terveystietoja, kuten verensokeria. 

“Tässä rahoituksessa hyvää on se, että vaikka tutkimustulokset ovat avoimia kaikille, tutkimuskysymys on rakennettu meidän liiketoimintamme pohjalta. Siksi tulokset aidosti hyödyttävät meitä eivätkä jää liian yleiselle tasolle”, Schroderus sanoo.

Tutkimus hyötyy siitä, että joku hyödyntää sitä aitoon tarpeeseen

Tutkijalle yritysyhteistyö tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden palautteen keräämiseen ja uusien tutkimuskysymysten löytämiseen. Tutkijatohtori Tommi Jauhiainen Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden osastolta työskentelee post doc -tutkijana yhteistyöhankkeessa, jossa kehitetään kielentunnistusmenetelmiä kieliteknologiaan keskittyneen Lingsoftin tarpeisiin. Hän on aloittanut tutkijanuransa alunperinkin yritysyhteistyöllä ja pitää yliopistolähtöistä tutkimusyhteistyötä mieluisana tapana tehdä tutkimusta. Ratkaisevaa hänelle on, että yhteistyössä syntyvät tulokset ja immateriaalioikeudet jäävät yliopistolle ja ovat vapaasti käytettävissä myös muihin projekteihin. “En tekisi yhteistyötä, jos näin ei olisi.” 

Jauhiainen on kehittänyt kielentunnistusmenetelmiä jo yli kymmenen vuotta. Yritysyhteistyö tuo tutkimukseen konkretiaa, jota akateemisessa maailmassa on muuten vaikea saada. “Yritykselle ei riitä, että teknologia toimii teoriassa. Sen pitää toimia myös käytännössä. Saan jokaisesta kehittämästäni versiosta palautetta, ja voin muokata teknologiaa sen pohjalta. Tällaista työtä ei tulisi tehtyä ilman yritystä, jolla on tarve saada teknologia käyttöön.” 

Jauhiainen kokee, että yhteistyössä on kyse tutkimuksen vaikuttavuudesta. Kun yrityksen kanssa luodaan jotain sellaista, mikä toimii, ja tulokset saatetaan avoimesti myös muiden käyttöön, voidaan vaikuttaa merkittävällä tavalla koko tutkimusalaan. “Sovellusten tekeminen nopeutuu, kun pohjatyö on hyvin tehty”, Jauhiainen toteaa. Jos kielentunnistuksen kaltaiset teknologiat jäisivät pelkästään yritysten kehitettäviksi, tutkimus ei menisi eteenpäin, sillä yritykset harvoin antavat kehitystyötään muiden käyttöön. Siksikin on Jauhiaisen mielestä tärkeää, että yhteistyö on rakennettu tutkimuksen ehdoilla. 

Yritysten ja yliopistojen välinen yhteistyö on Suomessa yhä vähäistä 

Vaikuttavuussäätiön tilaama selvitys tutkimus–yritys-yhteistyöstä osoittaa, että yritysten ja tutkimuksen välinen yhteistyö on vähentynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana. Suomalaiset yliopistot saavat yhä vähemmän rahoitusta yrityksiltä ja vähemmän kuin EU- ja OECD-maissa keskimäärin. Yhteistyö ei siis voi nojata pelkästään elinkeinoelämän puolelta tuleviin aloitteisiin. “Yksinomaan raha ei tule ratkaisemaan tilannetta vaan tarvitsemme myös konkreettisia rahoitusmekanismeja, jotka rohkaisevat pitkäaikaiseen yhteistyöhön”, sanoo Lauri Oksanen. Vaikuttavuussäätiö kehittää paraikaa nykyisen Tandem Industry Academia -rahoituksensa rinnalle myös uutta rahoitusmallia. “Kuuntelemme kehitystyössä signaaleja kentältä ja pyrimme luomaan rahoitusmuodon, joka vie tieteen vaikuttavuutta taas askeleen eteenpäin.”

Säätiö on huomannut, että etenkin pk-yritysten ja yliopistojen välistä yhteistyötä tulisi rohkaista. Se onkin käynnistänyt selvitystyön tutkimustiedon hyödyntämisestä pk-yrityskentässä. Tämän selvityksen tuloksista kuullaan lisää vuoden 2022 aikana. 

Polarin Jyrki Schroderus uskoo, että yhteistyö on helpompaa niille yrityksille, joilla on valmiiksi verkostoja akatemian puolella. “Jos ei ole ymmärrystä vastapuolesta, on vaikeaa edes keksiä, millaista yhteistyötä olisi mahdollista tehdä. Henkilökohtaiset kontaktit madaltavat kynnystä ottaa yhteyttä”, hän toteaa. Heidän yhteistyönsä Oulun yliopiston kanssa oli helppo käynnistää, koska piirit Oulussa ovat pienet ja tutkijat olivat entuudestaan tuttuja. Schroderus uskoo, että yhteistyötä on helpottanut myös se, että hän itse on väitellyt tohtoriksi ja tuntee akateemisen ajattelutavan. 

Sama “akateeminen lukutaito” korostuu myös Tommi Jauhiaisen kokemuksissa onnistuneesta yritysyhteistyöstä. Hänen yhteistyöyrityksensä Lingsoftin perustajat ovat akateemisesti meritoituneita, kuten myös Jauhiaisen kontaktihenkilöt yrityksessä. Vastavuoroisesti Jauhiainen painottaa myös tutkijan kiinnostusta yrityksen tarpeisiin. “Liiketoimintaan ei tarvitse puuttua, mutta yhteistyön onnistumista auttaa, jos yrittää ymmärtää mahdollisimman tarkasti, mihin yritys tutkimustuloksia käyttää.”

Vaikuttavuussäätiö on livenä Zoom-alustalla maanantaisin 7.3.–21.3.2022, klo 11–12:00. Q&A-sessiossa vastaamme hakijoiden TIA 2022 -hakuun liittyviin kysymyksiin. Voit lähettää kysymyksiä etukäteen lomakkeen kautta täältä. Mukana tapaamisessa on Vaikuttavuussäätiön toimitusjohtaja Petro Poutanen.

Tule mukaan! Linkki Zoom-tapaamisiin. Maanantaisin 7.3.–21.3.2022, klo 11–12:00.

Vaikuttavuussäätiön hallituksessa aloitti vuoden 2022 alusta uutena hallituksen jäsenenä Jyväskylän yliopiston rehtori, professori Keijo Hämäläinen. Hämäläinen on toiminut mm. Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifin ry:n hallituksen puheenjohtajana ja istuu tällä hetkellä Suomen Kulttuurirahaston ja Sitran hallituksissa.

Keijo Hämäläinen on toiminut useissa luottamustehtävissä akateemisessa maailmassa ja sen ulkopuolella. Hän on ollut Jyväskylän yliopiston rehtori vuodesta 2017 alkaen, jota ennen hän oli Helsingin yliopiston vararehtorina. Hämäläinen on taustaltaan kansainvälistä tutkimusta tehnyt fyysikko ja myös palkittu opettaja. Mikä on rehtorin suhde tieteen tekoon?

”Olen sekä taustaltani että ajattelultani tutkija ja tiede on aina ollut intohimoni. Rehtori on akateeminen johtaja, jonka pitää ihan käytännössä myös ymmärtää, miten tutkimusta tehdään. Tiede ja tutkimus on yliopistossa kaiken perusta”, Hämäläinen sanoo.

Vaikuttavuussäätiö on vuonna 2019 Suomen valtion perustama säätiö, jonka tehtävänä on huippututkimuksen vaikuttavuuden lisääminen ja tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteyksien vahvistaminen. Mitä Hämäläinen ajattelee tieteen vaikuttavuudesta?

”Tieteen pitää sallia kehittyä omien lainalaisuuksiensa puitteissa, mutta ei myöskään pidä nähdä vaikuttavuutta esteenä. Tieteen näkökulmasta tutkimuksen edistyminen on tärkeintä vaikuttavuutta, tulokset ovat sitten ne, jotka vaikuttavat ulospäin, muuhun yhteiskuntaan. Tänä päivänä meillä on niin tärkeitä ongelmia ratkottavana maailmassa, että mielestäni jo tieteen moraaliin kuuluu tarttua näihin kysymyksiin ja tuottaa vaikuttavuutta. Lisäksi ne sisältävät poikkeuksetta myös tieteen näkökulmasta haasteellisia kysymyksenasetteluita”, Hämäläinen sanoo.

Vaikuttavuussäätiön vuonna 2021 teettämän selvityksen mukaan tiedemaailman ja elinkeinoelämän välinen yhteistyö on heikentynyt Suomessa 2010-luvulla. Nyt uutta suuntaa ollaan hakemassa monilla tärkeillä toimenpiteillä, joita linjataan mm. osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden ministerityöryhmän hyväksymässä kansallisessa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tiekartassa. Miten rehtori näkee yliopistojen ja elinkeinoelämän välisen yhteistyön tilan Suomessa?

”Koen että suomalainen elinkeinoelämä arvostaa yliopistojemme toimintaa ja tutkimusta sekä tiedostaa laajasti perustutkimuksen merkityksen. Mitä korkeammalle mennään elinkeinoelämän huipulle, sitä paremmin tieteen ja elinkeinoelämän erilaiset mutta toisiaan tukevat roolit tiedostetaan innovaatioiden tuottamisessa. Vuoropuhelua on kuitenkin aina mahdollista parantaa mm. oppimalla enemmän siitä, mitä kummassakin maailmassa tehdään ja mikä on tärkeää”, Hämäläinen sanoo.

”Toiset tutkimuskysymykset ovat elinkeinoelämälle relevantimpia kuin akateemiselle maailmalle, ja niihin vastaamalla on mahdollista saavuttaa yrityksen kannalta nopeaa vaikuttavuutta. Toiset kysymykset puolestaan ovat sellaisia, että ne vaativat pidempää aikaikkunaa, jotta tieteen kehittymisen kannalta aukeaisi relevantteja tutkimuspolkuja. Aina mittakaavat eivät kohtaa”, Hämäläinen jatkaa.

Vaikuttavuussäätiön tehtävänä on tukea vuoropuhelua ja edistää vaikuttavuutta. Hämäläisellä on selkeä näkemys siihen, mistä tuntuvaa vaikuttavuutta syntyy.

”Kaiken ytimessä ovat osaavat ihmiset. Meidän tulee saada parhaat kyvyt työskentelemään niin huippututkimuksen kuin sen soveltamisenkin parissa. Silloin kun vaikuttavuutta voidaan saada aikaan, pitää olla keinoja edistää sitä. Elinkeinoelämän kanssa tehtävä tutkimus ei ole mikään toiseksi tuleva vaihtoehto,” Hämäläinen sanoo.

Vaikuttavuussäätiön hallituksessa vapautui yhden jäsenen paikka, kun erovuorossa ollut Tampereen yliopiston entinen vararehtori Juha Teperi ei hakenut jatkokautta säätiön hallituksessa. Vaikuttavuussäätiön hallitus pyysi ehdotuksia uudeksi jäseneksi Suomen yliopistojen rehtorien neuvostolta Unifilta. Unifi on yksi säätiön perustamisvaiheen taustayhteisöistä. Säätiön hallitus nimitti Hämäläisen tehtäväänsä 13.12.2021, ja Hämäläinen aloitti ensimmäisen 3-vuotiskautensa 1.1.2022. Säätiön sääntöjen mukaan hallituksen jäsen voi olla tehtävässään korkeintaan kaksi kautta peräkkäin.

Vuoden lähestyessä loppuaan on mukavaa ajatella menneen vuoden tapahtumia ja luoda samalla katse tulevaan.

Vuoden 2021 keväällä avasimme toisen kierroksen Tandem Industry Academia -hakua. Saimme jälleen runsaasti laadukkaita hakemuksia huippututkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä tukeviin ja tutkimuksen vaikuttavuutta edistäviin hankkeisiin. Rahoitimme 11 uutta yhteistutkimushanketta. Lokakuussa 2021 Vaikuttavuussäätiön hallitus päätti kolmannesta hakukierroksesta, joka aukeaa ensi keväänä 2022.

Keväällä 2021 julkaisimme myös Vaikuttavuussäätiön ensimmäisen selvityksen, joka käsitteli tutkimus-yritysyhteistyön tilaa ja rahoitusta Suomessa. Selvitys käynnisti keväällä vilkkaan keskustelun, joka on jatkunut pitkin syksyä. Loppuvuodesta parlamentaarinen tutkimus-, kehitys ja innovaatiotyöryhmä jätti esityksensä rahoituksen nostamisesta rahoituslain avulla. Samaan aikaan on päivitetty hallituskauden alussa laadittua ja keväällä 2020 julkaistua TKI-tiekarttaa, jonka avulla pyritään esimerkiksi luomaan houkutteleva ympäristö ja kannusteet pitkäjänteiseen yhteistyöhön tutkimuksen, elinkeinoelämän ja TKI-toimijoiden välillä. Nämä ovat tärkeitä toimenpiteitä, kun kansainvälinen kilpailu tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa kiristyy.

Vuoden 2021 aikana säätiön hallitus myös vahvisti tulevan kauden 2022–2024 strategian. Strategian ytimessä on Vaikuttavuussäätiön missio: Suomen osaamisen uudistaminen tukemalla huippututkimusta ja kehittämällä vaikuttavuutta lisääviä yhteistyön tapoja tutkimuksen ja elinkeinoelämän välille.

Säätiö ei siis ole aivan perinteinen tutkimusrahoittaja, vaan luonteeltaan uutta rohkeasti kokeileva. Iso laiva kääntyy hitaasti, mutta säätiö voi liikkua ketterästi – analysoiden, kehittäen ja kokeillen. Jatkamme innovaatiojärjestelmän rahoitusaukkojen ja ongelmakohtien paikantamista pyrkimyksenä tuottaa uusia ratkaisuja mm. rahoituskokeilujen avulla. Tähän kehittämistyöhön aiomme vuonna 2022 osallistaa myös sidosryhmät mukaan.

Ensi vuodeksi olemme suunnitelleet myös jatkoa selvitystoiminnalle – nyt hieman uudesta kulmasta. Vuoden 2022 alussa saamme lisäksi uutta vahvistusta Vaikuttavuussäätiön hallitukseen – mutta näistä lisää hieman tuonnempana!

Nyt lämmin kiitos kuluneesta vuodesta ja yhteistyöstä. Tästä on hyvä jatkaa!

Rentouttavaa joulun aikaa ja onnellista uutta vuotta.

Säätiön puolesta,
Petro Poutanen, Toimitusjohtaja

Vaikuttavuussäätiön hallitus päätti kokouksessaan 21.10.2021, että säätiö avaa kolmannen kierroksen hyvän vastaanoton saanutta Tandem Industry Academia –rahoitushakua. Haku keräsi ensimmäisellä kierroksella vuonna 2020 yhteensä 92 hakemusta ja toisella kierroksella vuonna 2021 hakemuksia vastaanotettiin 80 kpl. Kumpanakin vuonna säätiö myönsi rahoituksen 11 hankkeelle, 2 miljoonaa euroa kumpanakin vuonna.

Tällä hetkellä käynnissä ja tai käynnistymässä on yhteensä 22 yliopiston, korkeakoulun tai tutkimuslaitoksen ja yrityksen yhteistä huippututkimushanketta säätiön rahoittamana. Hankkeissa post doc -tutkija työskentelee puolet projektin kestosta akateemisen kumppanin ja puolet yrityskumppanin tiloissa.

Seuraava, kolmas hakukierros avataan keväällä 2022. Hausta tiedotetaan säätiön uutiskirjeen kautta sekä sosiaalisen median kanavissa. Tilaa säätiön uutiskirje liittymällä meidän postituslistalle verkkosivujen etusivun alalaidassa olevan lomakkeen avulla, niin saat uusimmat tiedot esimerkiksi säätiön avautuvista rahoitushauista.

Infrapuna-antureilla on useita merkittäviä sovellusalueita esimerkiksi lääketieteellisessä kuvantamisessa, tietoliikenteessä, robottiautoissa ja pimeänäkemisessä. Vaikuttavuussäätiön vuonna 2020 rahoittamassa kaksivuotisessa projektissa Superior infrared sensors Aalto-yliopiston tutkijat ja yrityskumppani ElFys Oy kehittävät yhdessä uudentyyppistä, erittäin herkkää infrapuna-anturia.

Projektissa yhdistyy Aalto-yliopiston tutkijoiden nanomateriaaleja, kuten musta piitä ja sen ominaisuuksia, koskeva tuntemus ja yrityskumppanin osaaminen komponenttien valmistuksessa ja tuotannossa. Huippuosaajien yhteistyö on tehokas keino saavuttaa haastava tavoite, mutta onnistuminen riippuu myös siitä, miten hyvin yhteistyö kumppaneiden välillä toimii.

Projektin vastuullinen tutkija, professori (Associate Professor) Hele Savin ja projektissa työskentelevä post doc -tutkija Toni Pasanen Aalto-yliopiston Elektroniikan ja nanotekniikan laitokselta sekä projektista ElFys Oy:llä vastaava ohjaaja Antti Haarahiltunen antavat vinkkinsä onnistuneeseen yhteistyöhön Tandem Industry Academia -yhteistyöhankkeessa.

• 

• 

• 

Oikeanlaiset ihmiset ratkaisevat

Tandem Industry Academia (TIA) -projektit tarjoavat ainutlaatuisen lähtökohdan yhteiseen tekemiseen akateemisen maailman ja yritysten välillä. Keskeisellä sijalla ovat ihmisten osaamisen jakamisen pitkäaikaiset vaikutukset.

“Näkisin paljon vaivaa sen eteen, että projektia varten löytyy sopivat tekijät. Post doc -tutkijan rooli on keskeinen ja se eroaa huomattavasti siitä, mitä esimerkiksi puhtaasti akateemisissa projekteissa tehdään. On keskeistä, että post doc on motivoitunut sekä tutkimusaiheesta että työskentelystä teollisessa ympäristössä”, professori Hele Savin Aalto-yliopistosta sanoo.

TIA-projekteihin nimetään vastuullisen tutkijan ja post doc -tutkija lisäksi myös yrityskumppanin organisaatiosta ohjaaja, joka on projektin vastuuhenkilö yrityksen puolella.

“Yrityksen ohjaajalla pitää olla halua ja aikaa työskennellä aiheen parissa, mutta myös kiinnostusta akateemisen tutkimuksen tekemiseen, koska yhteistyö yliopiston kanssa on tiivistä ja eroaa siinä mielessä yrityksen sisäisistä tuotekehitysprojekteista”, sanoo post doc -tutkija Toni Pasanen.

“Yrityksen puolelta ohjaajalla on hyvä olla kokemusta akateemisista projekteista, jotta tavoitteisiin sekä tarvittavaan omaan ajankäyttöön osaa suhtautua realistisesti”, komppaa ElFys Oy:n Antti Haarahiltunen.

Yhteistyö kannattaa, heti projektin alusta lähtien

TIA-hankkeiden suunnitelmissa edellytetään suuntaa-antavaa aikataulusta, jossa työaika jaetaan tasan yrityksessä ja yliopistossa vietetyn ajan välillä.

“Olimme suunnitelleet, että Toni työskentelee ensimmäisen vuoden yliopistossa ja toisen yrityksessä, mutta se ei osoittautunut parhaaksi malliksi”, Savin sanoo.

“Tajusimme aika pian, että on paljon hyödyllisempää, jos yrityksen osaamista ja laitteistoa päästäisiin hyödyntämään jo alkumetreillä. Siksi olenkin työskennellyt jo yllättävän paljon yrityksen kanssa heti projektin alkumetreiltä”, sanoo Pasanen.

“Sanoisin, että ei kannata lyödä aikataulua turhan tarkkaan lukkoon. Myös tutkimuksen vaihe vaikuttaa siihen, onko työskentely hyödyllisempää yliopistossa vai yrityksessä”, hän jatkaa.

Pelisäännöistä on hyvä sopia niin pian kuin mahdollista

Yhteistutkimuksessa on aina tarpeellista sopia yhteisistä pelisäännöistä, kuten mahdollisesti projektin aikana syntyvistä immateriaalioikeuksista sekä julkaisujen tekemisestä.

“Meillä on kirjallinen sopimus tehty immateriaalioikeuksista yliopiston ja yrityksen välillä”, Savin sanoo.

“On paljon käytännön asioita, kuten yhteydenpito, datan jakaminen, aikataulut sekä yrityksen laitteistojen tai muiden resurssien käyttö, joista on hyvä sopia etukäteen, mutta myös esimerkiksi siitä, mikä on yritykselle luottamuksellista tietoa ja yrityssalaisuuksia, pitää sopia ennen kuin tutkija on tehnyt kokeita ja lähettämässä tieteellistä julkaisua arvioitavaksi. Näin säästyy hankalilta tilanteilta”, Pasanen lisää.

“Yrityksen näkökulmasta julkaiseminen on mielestäni hyvä asia, kunhan sitä ennen on ainakin aloitettu riittävän laadukkaalla tavalla mahdollisesti keksinnöllisten asioiden suojausprosessi”, Haarahiltunen lisää.

Varautukaa projektin jälkeiseen aikaan

Jokainen projekti loppuu aikanaan. Ensimmäisellä ja toisella kierroksella 2020 ja 2021 rahoitetut TIA-hankkeet ovat kaksivuotisia. Vaikka post doc -tutkijan työsuhde muodostuu TIA-hankkeissa yliopistoon, on hyvä keskustella myös yrityksen näkökulmasta, mitä odotuksia yhteistyö asettaa tulevaisuudelle.

“Mielestäni on tärkeää pohtia jo etukäteen, mikä on post doc -tutkijan rooli yrityksen suhteen projektin loputtua. Onko hän samassa asemassa kuin muut työntekijät? Onko yrityksellä ehkä suunnitelmia palkata hänet?” Savin pohtii.

“Olisi hyödyllistä, että post doc pääsee osaksi tiimiä yrityskumppanin organisaatiossa, eikä työ rajoitu vain yksittäiseen kommunikointiin yrityksen ohjaajan kanssa. Näin saa paremman kuvan siitä, mitä muuta yrityksessä tehdään ja millaista siellä on työskennellä. Tämä auttaa hahmottamaan myös paremmin projektin jälkeistä aikaa”, Pasanen sanoo.

Haarahiltunen on samoilla linjoilla.

“Projektin jälkeen post doc -tutkijalla on toivottavasti positiivinen mielikuva yrityksestä ja tilanteen ollessa sopiva halukkuutta siirtyä yrityksen työntekijäksi. Tämä on todennäköisempää, jos projektin aikana on mahdollisuus tutustua yrityksen toimintaan”, sanoo Haarahiltunen.

Myös yliopiston näkökulmasta on tärkeää, että suhde kumppaniyritykseen säilyy.

“On hyvä pohtia, missä muodossa yhteistyö voisi jatkua projektin loputtua”, sanoo Savin.

“Tuskin tätä aihepiiriä kahdessa vuodessa on loppuun perattu, joten yhteistyö voi todennäköisesti jatkua”, sanoo Haarahiltunen.

Superior infrared sensors on Vaikuttavuussäätiön vuonna 2020 rahoittama kaksivuotinen Aalto-yliopiston ja ElFys Oy:n yhteinen tutkimusprojekti. Katso lisätietoja säätiön rahoittamista projekteista täältä.