Jouko Lampinen on Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun dekaani ja tekoälytutkija. Vaikuttavuussäätiön hallituksessa hän tuo esiin pitkäjänteisen perustutkimuksen merkitystä ja pohtii, miten tutkimuksen vaikuttavuus rakentuu ajan myötä yliopistojen ja elinkeinoelämän vuorovaikutuksessa.
Kuka olet ja millainen polku on tuonut sinut nykyiseen rooliisi?
“Olen Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun dekaani ja olen työskennellyt pitkään yliopistoyhteisön johtamis- ja kehittämistehtävissä. Oma tutkimusalani on tekoäly ja erityisesti neuroverkkoihin ja Bayesilaisiin menetelmiin perustuva mallinnus ja päättely.
Tein väitöskirjani jo 1980-luvun lopulla aikana, jolloin neuroverkkoihin kohdistui ensimmäinen suuri innostus. Silloin moni asia, kuten data ja laskentateho, ei vielä mahdollistanut nykyistä kehitystä. On ollut kiinnostavaa seurata, miten ala on kehittynyt ja miten pitkäjänteinen perustutkimus on lopulta mahdollistanut nykyiset läpimurrot.”
Mikä sai sinut lähtemään mukaan Vaikuttavuussäätiön hallitustyöhön?
“Pidän vaikuttavuutta yliopiston ja tieteen ydinkysymyksenä. Tieteen merkitys syntyy usein yliopiston ulkopuolella, esimerkiksi opiskelijoiden kautta, tiedeyhteisössä ja elinkeinoelämässä.
Aalto-yliopisto perustettiin vahvistamaan Suomen innovaatiojärjestelmää, ja tutkimuksen vaikuttavuus on meille keskeinen tavoite. Vaikuttavuussäätiön ajatus tutkimuslähtöisen yhteistyön edistämisestä sopii tähän hyvin. Säätiö toimii samassa hengessä ja etsii keinoja siihen, miten tutkimuksen tuloksia voidaan saada käyttöön tavalla, joka vahvistaa osaamista ja kilpailukykyä.”
Miten näet Vaikuttavuussäätiön roolin suomalaisessa tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä?
“TKI-panostukset ovat Suomessa kasvussa, ja rahoitusinstrumentteja on enemmän kuin aiemmin. Tällaisessa tilanteessa pienen ja ketterän toimijan rooli korostuu.
Vaikuttavuussäätiöllä on mahdollisuus tunnistaa ne kohdat, joissa yhteistyö ei vielä toimi sujuvasti, ja reagoida nopeasti tilanteisiin, joissa osaamisen siirto tai tutkimustulosten hyödyntäminen kohtaa haasteita.
Säätiön ei tarvitse toimia päällekkäin suurten rahoittajien kanssa, vaan löytää ne kohdat, joihin muut instrumentit eivät yllä. Esimerkiksi tutkijoiden siirtyminen työelämään tai kansainvälisten huippuosaajien integroituminen Suomeen ovat teemoja, joissa ketterällä toimijalla voi olla merkittävä rooli.”
Missä Vaikuttavuussäätiö voi mielestäsi tuottaa suurinta lisäarvoa tulevina vuosina?
“Lisäarvo syntyy erityisesti siellä, missä vaikutusketjut ovat pitkiä ja tulokset näkyvät viiveellä. Perustutkimuksen kohdalla tämä on tyypillistä: hyödyt eivät ole heti nähtävissä, mutta pitkällä aikavälillä vaikutukset voivat olla merkittäviä.
Kansainväliset esimerkit osoittavat, että vahva perustutkimus luo ympärilleen elinvoimaisen yritysekosysteemin. Oxfordin, Cambridgen ja Münchenin kaltaisissa ympäristöissä korkea tutkimuksen taso on ollut keskeinen tekijä yritystoiminnan kehittymisessä.
Suomessa esimerkiksi avaruus- ja kvanttiteknologian kehitys on vahvasti yliopistolähtöistä. Näillä aloilla pitkäjänteinen tutkimus ja sen kytkeytyminen elinkeinoelämään ovat keskeisiä edellytyksiä uusien innovaatioiden syntymiselle. Vaikuttavuussäätiö voi tällaisissa tilanteissa ketteränä toimijana tunnistaa yhteistyön kitkapisteitä ja tukea niiden ratkaisemista.”
Tutkimuksella on arvo myös itsessään. Miten näet perustutkimuksen ja vaikuttavuuden suhteen?
“Perustutkimuksen merkitystä ei useinkaan voida arvioida lyhyellä aikavälillä. Historiassa on lukuisia esimerkkejä matematiikan ja teoreettisen tutkimuksen tuloksista, joiden sovellukset ovat löytyneet vasta vuosikymmenten tai jopa vuosisatojen kuluttua.
Siksi meidän on ylläpidettävä korkeatasoista perustutkimusta, vaikka sen hyödyt eivät olisi heti nähtävissä. Olipa kyse itseisarvosta tai pitkän aikavälin hyödystä, vahva perustutkimus on kestävän vaikuttavuuden edellytys.”
Kun katsot omaa hallituskauttasi eteenpäin, mitä toivot, että Vaikuttavuussäätiössä on konkreettisesti kehittynyt kauden päättyessä? Mitä odotat itse eniten tältä roolilta?
“Toivon, että säätiö pystyy hyödyntämään ketteryyttään täysimääräisesti. Jos teemme vuodesta toiseen samaa, emme ole käyttäneet tätä vahvuutta.
Näen hallitustyön näköalapaikkana tutkimuksen ja yrityskentän yhteistyöhön. Odotan, että voin osaltani edistää yhteistyötä ja sen edellytyksiä niin, että tutkimus ja osaaminen siirtyvät entistä sujuvammin käytäntöön.”
