Ismo Kauppinen on yrittäjä ja fyysikko, jonka ura on kulkenut tutkimuslaboratoriosta kansainväliseen teknologialiiketoimintaan. Gasera Oy:n toimitusjohtajana hän on nähnyt läheltä, kuinka pitkä ja vaativa polku tutkimusinnovaatiosta on kaupalliseksi tuotteeksi, ja miksi tutkimuksen ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä tarvitaan jo varhaisessa vaiheessa.
Kuka olet ja millainen polku on tuonut sinut nykyiseen rooliisi?
“Olen koulutukseltani fyysikko. Nuorena mietin myös uraa musiikin parissa, mutta päädyin opiskelemaan fysiikkaa. Opiskeluaikana onnistuin yhdistämään nämä kaksi: tein graduni audiosignaalien mallintamisesta ja kehittelin menetelmän, jolla esimerkiksi naarmuuntuneen LP-levyn äänen pystyi matemaattisesti korjaamaan.
Siitä syntyi väitöskirja, patentteja ja lopulta teknologian lisensointi kansainväliselle yritykselle. Siinä kohtaa huomasin, että minua kiehtoi erityisesti teknologian kaupallistaminen – se, miten tutkimustulos viedään käytäntöön.
Perustin isäni kanssa yrityksen suojaamaan ja lisensoimaan keksintöjä, ja siitä polku jatkui Gasera Oy:hyn. Yritys sai alkunsa yliopistotutkimuksesta ja on kasvanut yli kahdenkymmenen vuoden aikana kansainväliseksi teknologiayhtiöksi, joka kehittää ja valmistaa kaasuanalysaattoreita ympäristön ja teollisuuden tarpeisiin.”
Mikä sai sinut lähtemään mukaan Vaikuttavuussäätiön hallitustyöhön?
“Taustani vuoksi ajattelen asioita usein tutkimuksesta elinkeinoelämään päin. Olen itse elänyt läpi sen polun, jossa tutkimuksesta syntynyt innovaatio pyritään viemään yhteiskunnalliseen käyttöön.
Vaikuttavuussäätiön toiminta resonoi minussa juuri tästä syystä. Säätiö lähtee tutkimuksen laadusta ja tavoitteista ja pyrkii rakentamaan siltaa kohti vaikuttavuutta. Se ei ole pelkästään rahoittamista, vaan myös vaikuttavuuden systemaattista pohtimista ja mittaamista. Tämä on minulle henkilökohtaisesti kiehtova näkökulma – haluan ymmärtää entistä paremmin, miten tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta voidaan arvioida ja vahvistaa.”
Miten näet Vaikuttavuussäätiön roolin suomalaisessa tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä, erityisesti teknologia- ja kasvuyritysten näkökulmasta?
“Näen säätiön roolin pitkän aikavälin ekosysteemin kehittäjänä. Suomessa tehdään paljon korkeatasoista tutkimusta, mutta erityisesti varhaisessa vaiheessa ei ole riittävästi rahoitusinstrumentteja, jotka mahdollistaisivat tiiviin yhteistyön yritysten kanssa.
Yksityinen raha ei yleensä hakeudu aivan alkuvaiheen tutkimukseen, koska riskit ovat suuria ja takaisinmaksuaika epävarma. Vaikuttavuussäätiö paikkaa tätä aukkoa ja tuo tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteen jo varhaisessa vaiheessa.
Tutkimuslähtöisessä yrittäjyydessä syntyy usein ensin teknologia ja vasta sen jälkeen etsitään sille sovelluksia. Se on haastavampi tie kuin markkinalähtöinen kehittäminen, mutta samalla se voi synnyttää täysin uusia markkinoita. Siksi varhainen dialogi tutkimuksen ja yritysten välillä on kriittistä. Kun molemmat osapuolet ovat mukana jo alussa, innovaatioiden tie käytäntöön lyhenee.
Vaikuttavuussäätiö voi tukea tätä paitsi rahoitusinstrumenteilla myös rakentamalla kulttuuria, jossa yhteistyö nähdään luonnollisena osana tutkimusta.”
Missä Vaikuttavuussäätiö voi mielestäsi tuottaa suurinta lisäarvoa tulevina vuosina?
“Yksi tärkeä rooli on toimia suunnannäyttäjänä koko rahoitusjärjestelmälle. Säätiö on syntynyt paikkaamaan rahoituksen aukkoja, mutta parhaimmillaan sen kehittämät mallit voivat levitä laajemmin.
Pidän myös tärkeänä sitä, että säätiö on avannut tutkimus–yritysyhteistyötä muillekin kuin teknisille tieteenaloille. Deep tech -kentällä yhteistyö on luontevampaa, mutta esimerkiksi ihmistieteissä tämä ajattelu on vielä uutta. Säätiö voi toimia avaajana ja rohkaisijana myös näillä aloilla.”
Kun katsot omaa hallituskauttasi eteenpäin, mitä toivot, että Vaikuttavuussäätiössä on konkreettisesti kehittynyt kauden päättyessä? Mitä odotat itse eniten tältä roolilta?
“Toivon, että pystymme kehittämään uusia rahoitusinstrumentteja ja vahvistamaan säätiön vaikuttavuutta entisestään. On hienoa, että säätiö ei tyydy yhteen malliin, vaan haluaa jatkuvasti kokeilla ja kehittää uutta.
Henkilökohtaisesti minua kiinnostaa erityisesti varallisuustoimikunnan työ ja se, miten säätiön pääomaa voidaan hoitaa niin, että toiminta skaalautuu ja vaikutus kasvaa. Lisäksi odotan strategisia keskusteluja hallituksen sisällä. Tässä kokoonpanossa on paljon osaamista ja kokemusta.
Olen itse nähnyt, kuinka pitkä matka tutkimusinnovaatiosta on todelliseen yhteiskunnalliseen vaikutukseen. Siksi pidän tätä aihepiiriä sydäntä lähellä. Jos voin omalta osaltani edistää sitä, että hyvät tutkimusideat löytävät tiensä käytäntöön, koen hallitustyön merkitykselliseksi.”
