Filosofian tohtori Manja Ahola on tehnyt yli 25 vuoden uran lääketeollisuuden tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä. Bayerilla työskentelevä biokemisti tuo Vaikuttavuussäätiön hallitukseen vahvaa yritysnäkökulmaa sekä syvällistä ymmärrystä terveys- ja lääkekehityksestä ja tutkimuslähtöisestä yhteistyöstä.
Kuka olet ja millainen polku on tuonut sinut nykyiseen rooliisi?
“Olen koulutukseltani biokemisti ja väitellyt Turun yliopistossa lääkeannosteluun ja biomateriaaleihin liittyvästä aiheesta. Olen työskennellyt Bayerilla yli 25 vuotta, pääosin tutkimus- ja tuotekehityksen parissa. Urani keskiössä on ollut naisten terveys, ja olen ollut mukana kehittämässä muun muassa pitkävaikutteisia ehkäisyvalmisteita, jotka ovat nyt tuotannossa ja käytössä eri puolilla maailmaa.
Viime vuosina työni on painottunut enemmän johtamiseen ja tuotannon tukemiseen, mutta tutkimuslähtöinen ajattelu ja kehitystyö ovat edelleen vahvasti mukana. Minua on motivoinut se, että työni vaikutukset ovat konkreettisia, ja parhaimmillaan näkyvät naisten hyvinvoinnissa myös globaalisti.”
Mikä sai sinut lähtemään mukaan Vaikuttavuussäätiön hallitustyöhön?
“Vaikuttavuussäätiön tehtävä resonoi minussa vahvasti. Tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän tuominen lähemmäs toisiaan on äärimmäisen tärkeää, ja säätiö tekee tässä arvokasta työtä. Olen nähnyt omassa työssäni, miten paljon lisäarvoa syntyy, kun tutkijat ja yritykset ymmärtävät paremmin toistensa toimintatapoja ja tarpeita.
Pidän tärkeänä myös sitä, että tutkijat pääsevät näkemään, millaista kehitystyö yrityksissä on, ja toisaalta yritykset saavat suoran kosketuksen huippututkimukseen. Tämä vuorovaikutus hyödyttää molempia ja luo pohjaa vaikuttaville innovaatioille.”
Miten näet Vaikuttavuussäätiön roolin suomalaisessa tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä?
“Näen säätiön roolin hyvin merkittävänä. Vaikuttavuussäätiö mahdollistaa tutkimuslähtöisen yritysyhteistyön tavalla, joka madaltaa kynnystä lähteä mukaan myös rohkeampiin ja epävarmempiin avauksiin. Kaikkia tutkimusideoita ei olisi mahdollista toteuttaa, jos yritysten pitäisi rahoittaa ne yksin.
Yrityksen näkökulmasta on arvokasta, että tutkimusaihe voidaan määritellä yhdessä tutkimuskumppanin kanssa molempia kiinnostavaksi. Lisäksi se, että tutkija työskentelee osan ajasta yrityksessä, tekee yhteistyöstä aidosti tiivistä ja vaikuttavaa. Tutkija oppii yritysmaailman toimintatapoja ja tuo samalla mukanaan tutkimuksellista ajattelua.”
Missä Vaikuttavuussäätiö voi mielestäsi tuottaa suurinta lisäarvoa tulevina vuosina?
“Terveys- ja lääkekehitys on selkeä alue, jossa Suomella on paljon osaamista ja potentiaalia. Myös vihreään siirtymään ja ilmastonmuutokseen liittyvät teemat ovat erittäin tärkeitä. Lisäksi haluan nostaa esiin ihmistieteet.
Yrityksissä kamppaillaan jatkuvasti esimerkiksi organisaatioiden hyvinvoinnin, yhteistyön ja muutoskyvyn kanssa. Näihin kysymyksiin tutkimuksella – myös ihmistieteellisellä tutkimuksella – on paljon annettavaa, ja on hienoa, että säätiö tunnistaa tämän.
Yksi minulle henkilökohtaisesti tärkeä teema on naisten terveyden tutkimus. Globaalisti siihen investoidaan edelleen liian vähän, vaikka vaikutukset naisten, perheiden ja koko yhteiskunnan hyvinvointiin ovat merkittäviä.”
Kun katsot omaa hallituskauttasi eteenpäin, mitä toivot, että Vaikuttavuussäätiössä on konkreettisesti kehittynyt kauden päättyessä? Mitä odotat itse eniten tältä roolilta?
“Toivon, että hallituskauteni aikana syntyy uusia, aidosti vaikuttavia yhteistyöhankkeita, joilla on pitkäkestoista merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle. Vaikutukset eivät aina näy heti, mutta niiden arvo rakentuu ajan myötä.
Itse odotan hallitustyöltä myös oppimista ja mahdollisuutta käydä syvällisiä keskusteluja eri alojen asiantuntijoiden kanssa. On innostavaa päästä tuomaan omaa taustaani terveys- ja lääkekehityksen parista osaksi säätiön työtä ja olla mukana kehittämässä tutkimuslähtöistä yhteistyötä entistä vaikuttavammaksi.”
