www.vaikuttavuussaatio.fi

Vaikuttavuussäätiö vahvistaa ja tukee huippututkimuksen vaikuttavuutta ja elinkeinoelämän yhteyksiä.

vaikuttavuussaatio

Orion ja Helsingin yliopisto valjastavat tekoälyn tehostamaan lääkeaineiden tuotantoa

by

« takaisin vuosikertomukseen

Hankkeen nimi: Optimizing synthesis of pharmaceuticals by machine learning
Myönnetty rahoitus: 222 000 €
Hakija: Helsingin yliopisto (Jari Yli-Kauhaluoma)
Yrityskumppani: Orion Corporation, Orion Pharma
Yrityskumppanin ohjaaja: Toni Metsänen, senior researcher, Orion

Viimeistään koronarokote herätti monet tajuamaan, kuinka lääkekehitystä voi tehostaa, jos tutkijat ja lääkeyhtiöt tekevät tiivistä yhteistyötä. Helsingin yliopiston ja Orionin yhteishankkeessa kehitetään koneoppimiseen nojaavaa datapankkia, jonka myötä kemistit oppisivat hyödyntämään tekoälyä työnsä vauhdittajana ja lääkekehityksestä poistuisi hukkaa. 

Lääkekehitys on hidasta työtä. Lääkkeen ensimmäisestä ideasta menee vähintään 10–12 vuotta siihen, kunnes lääke saadaan kauppojen hyllylle. Hitaus johtuu monista eri tekijöistä, kuten lääketutkimuksen hitaista rahoitusmekanismeista, synteesiteknologian vaatimasta osaamisesta ja lääkkeiden hyväksynnän monimutkaisesta lupaprosessista. Orion Pharman ja Helsingin yliopiston yhteistyönä tehtävässä tutkimuksessa pyritään tehostamaan yhtä prosessin vaihetta: laboratoriossa tehtävää synteesireaktioiden tutkimusta. Apuna hyödynnetään tekoälyä ja koneoppimista.  

Jokaisen uuden lääkeaineen kehitys edellyttää jopa tuhansien uusien kemiallisten yhdisteiden valmistamista. Niistä jokainen on valmistettava erikseen uudella synteesireitillä eli joukolla kemiallisia reaktoita. Reaktioissa on kussakin omat lähtöaineet, reagenssit, katalyytit, liuottimet, lämpötilat ja tilavuudet. Kun muuttujia on paljon, myös lopputuloksia on loputtomasti. 

“Nykyisin kemiallisten reaktioiden tutkimus nojaa pitkälti kemistien ammattitaitoon ja kokemukseen”, kertoo vanhempi tutkija Toni Metsänen Orionilta. “Kemistit käyttävät tyypillisesti sellaisia synteesireittejä, jotka he tuntevat entuudestaan. Näin lopputuloksen onnistuminen on varmempaa ja työ tehokkaampaa”, hän jatkaa. Jos reaktioita ei tunne, vaihtoehtona on turvautua kirjallisuuteen ja aiemmin tehtyyn tutkimukseen. Se on toki hidasta. 

Helsingin yliopiston ja Orionin tutkimushankkeessa pyritään digitalisoimaan kemistien päässä oleva hiljainen tieto sekä aiemmin tehty tutkimus, ja luomaan niiden pohjalta rikas reaktiodatapankki, josta tietoa saisi mahdollisimman nopeasti. 

Kun reaktiodata on nopeasti saatavilla, tietyn synteesireitin optimointi nopeutuu. Tämä tarkoittaa, että myös uuden lääkeaineen kehitys tehostuu. Kemistien työaika voidaan suunnata kaikkein hyödyllisimpään työhön ja karsia ajanhukkaa prosesseista. 

Tekoäly on lääketieteen kehityksessä merkittävässä roolissa kaikissa lääkeyhtiöissä. “Tyypillisesti yritykset pyrkivät optimoimaan tietyn synteesireitin, jotta niiden on mahdollisimman helppoa ja nopeaa valmistaa tiettyä lääkeainetta tonneittain. Tässä tutkimusprojektissa katsomme tekoälyn mahdollisuuksia hieman laajemmin ja pyrimme löytämään vastauksia täysin uusiin kemiallisiin reaktioihin”, Metsänen kertoo. Tekoäly voisi siis kertoa, mitä tapahtuu kun jokin aiemmin käytetty lähtöaine korvataan uudella tai jokin muu osa synteesireitistä muuttuu.  

Metsäsen mukaan nyt käsillä oleva tutkimushanke on merkittävä, koska siihen osallistuu yliopiston puolelta kolme eri laitosta: kemia, farmasia ja tietojenkäsittelytiede. Lisäksi tiimillä on kaksi vuotta työaikaa tehdä tutkimustyötä rauhassa. Näin pitkää aikajännettä on teollisuuden puolella harvoin tarjolla. “Lisäksi voimme hyödyntää sellaista erikoisosaamista tekoälystä, jota meidän olisi hyvin vaikea kehittää yrityksen sisällä.” 

Projektiin osallistuvat professoreiden lisäksi myös post doc- tutkija ja pro gradu -opiskelija, jotka molemmat kerryttävät hankkeessa huippuosaamista, jolle tulee olemaan kova kysyntä tulevaisuudessa. “Tulevaisuuden kemistien tulee osata hyödyntää koneoppimista laboratoriossa tehtävän työn tukena”, Metsänen sanoo. 

Nyt hanke on edennyt vaiheeseen, jossa merkittävä määrä olemassaolevaa dataa on saatu ladattua ohjelmistoon ja testattua. Hankkeen perusidea toimii jo, mutta ratkaisevaa on Metsäsen mukaan nopeus. Pyrkimyksenä on saada tieto ulos ohjelmistosta sekunneissa. “Emme halua luoda erillistä ohjelmistoa vaan työkalun, joka tulisi osaksi kemistien nykyisiä työvaiheita. Lopputuloksen arvo on mitattavissa sen käytön vaivattomuudessa.” 

Tekoäly auttaa kemistiä löytämään sopivat reaktio-olosuhteet.

Tampereen yliopisto ja Danfoss kehittävät mullistavaa ratkaisua energiatehokkuuteen

by

« takaisin vuosikertomukseen

Hankkeen nimi: Optimal Control for Maximizing the Effectiveness of Power Electronic Systems (OPT4MAX)
Myönnetty rahoitus: 197 710 €
Hakija: Tampereen yliopisto (Petros Karamanakos)
Yrityskumppani: Danfoss Drives/Vacon
Post doc -tutkija: Mattia Rossi

Sähkön hinta on ollut kuluneena keväänä historiallisen korkealla. Energiatehokkuuden kehittäminen on juuri nyt ratkaisu paitsi ilmaston myös talouden kestävyyteen. Tampereen yliopisto ja Danfoss kehittävät ratkaisua, jonka avulla teollisuudessa voidaan tehdä merkittäviä energiasäästöjä. 

Energiatehokkuus on yksi nopeimpia ja edullisimpia keinoja vähentää hiilidioksidipäästöjä. Tällä hetkellä energiatehokkuus kiinnostaa yrityksiä ja kansalaisia myös puhtaasti kustannussyistä, sillä Ukrainan sodan vuoksi Venäjälle asetetut pakotteet muuttavat energian saatavuutta ja nostavat hintoja. 

Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n Net Zero by 2050 Scenario -ohjelmassa tähdätään 35 prosentin leikkauksiin energiaintensiivisyydessä vuoteen 2030 mennessä. Toisin sanoen, planeetan kasvavan väestön tulisi saada tarvitsemansa energia 35 prosenttia tehokkaammin. Muutos nojaa yhteiskuntien sähköistymiseen, käyttäytymisen muutokseen ja energiatehokkuuden parantamiseen. 

Energiatehokkuudella on eniten merkitystä teollisuudessa, sillä koneet kuluttavat paljon energiaa. Noin neljäsosa teollisuudessa käytetyistä moottoreista hyödyntää taajuusmuuttajia. Taajuusmuuttaja (VSD) on moottorinohjain, joka ohjaa sähkömoottoria muuttamalla sen tehonsyötön taajuutta ja jännitettä. Tyypillisiä esimerkkejä taajuusmuuttajia hyödyntävistä laitteista ovat esimerkiksi erilaiset tuulettimet ja pumput. Taajuusmuuttajat parantavat energiatehokkuutta jo pelkästään olemalla käytössä, koska niiden avulla säädellään moottorin energiankulutusta. 

Itse taajuusmuuttajien tehokkuutta ei kuitenkaan ole tähän mennessä optimoitu huippuunsa. Jopa puolet kaikesta kulutetusta energiasta kuluu taajuusmuuttajissa. Säästöjä on siis vielä tehtävissä energiatehokkuudessa ja kustannuksissa. Tampereen yliopiston ja Danfossin yhteistyöhankkeessa kehitetään ratkaisua taajuusmuuttajien energiahukkaan. 

“Perinteisesti taajuusmuuttajien säätömenetelmät eivät ole yhteensopivia nykypäivän teollisuuskoneiden monimutkaisiin tarpeisiin eivätkä taajuusmuuttajat siksi pysty toimimaan tehokkaasti. Kehittämämme säätömenetelmä mahdollistaa energiankulutuksen säätelyn niin, että voimme minimoida energiahävikin ja ottaa talteen kaiken energian”, kertoo Mattia Rossi, hankkessa työskentelevä post doc -tutkija Tampereen yliopistosta. 

Tiimin saamat tulokset osoittavat, että hankkeessa kehitetty, mallien ennakoivaan ohjaukseen (MPC) perustuva edistyksellinen säätömenetelmä on tehokas. Ensimmäisissä kokeissa energiakustannuksia on saatu leikattua 1–2 prosentilla. “Yhdenkin prosentin säästö on merkittävä, kun kyseessä on kilowatteja kuluttava teollisuuskone”, Rossi toteaa ja muistuttaa, että nämä ovat vasta ensimmäisiä, viitteellisiä tuloksia. Heidän kehittämänsä ratkaisun todellinen teho selviää, kun hanke etenee nyt käynnissä olevasta simulointivaiheesta todellisiin teollisuuskokeisiin. 

Mahdollisuus yhdistää laboratoriokokeita ja teollisuuslaitteita onkin Rossin mielestä tutkimus-yritys-yhteistyön parhaita puolia. “Tämä tutkimus ei olisi mahdollista ilman yrityskumppania. Yhteistyö auttaa linjaamaan tutkimusta markkinan tarpeiden kanssa. Ilman yrityskumppania emme saisi tuloksia, jotka vievät ohjelmistotyötämme eteenpäin.” 

Tutkijat saavat teollisuustestien tuloksia jo vuonna 2022, ja hanke päättyy vuoden 2023 aikana. Viimeistään silloin selviää, kuinka mittava energiatehokkuuden mullistus heidän käsissään on. Jos taajuusmuuntajien energiankulutus saadaan optimoitua, teknologiaa voidaan hyödyntää hyvin laajalti useilla eri teollisuudenaloilla. Käytännössä hankkeessa kehitetty ratkaisu voi soveltua myös energian varastointiin ja esimerkiksi akkuteknologiaan. 

Tiimin tavoitteet ovat kauaskantoisia. “Kun tämä hanke päättyy, tuloksena on toivottavasti paitsi tutkimusta myös valmis ohjelmisto-ominaisuus, jonka voisi patentoida ja mahdollisesti kaupallistaa. Sen jälkeen voimme keskittyä energiatehokkuuden kehittämiseen muilla energian osa-alueilla.”

Helsingin yliopiston ja Valion yhteistyöhanke haastaa IPCC:n arviot maidontuotannon hiilijalanjäljestä

by

« takaisin vuosikertomukseen

Hankkeen nimi: Mitigating grassland N2O emissions – towards carbon neutral milk production (MiNiMi)
Myönnetty rahoitus: 232 690 €
Hakija: Helsingin yliopisto (Mari Pihlatie)
Yrityskumppani: Valio
Päätutkija: professori Mari Pihlatie

Maidontuotannon hiilijalanjäljen ymmärtäminen ja leikkaaminen edellyttää tarkkaa ymmärrystä tuotannon todellisista kasvihuonekaasupäästöistä. Siksi Helsingin yliopisto ja Valio ovat kiinnittäneet huomionsa dityppioksidiin. Sen rooli on maidontuotannon päästöissä merkittävä, mutta tutkimus on jäänyt hiilidioksidipäästöjen varjoon. 

Ruoantuotannon hiilijalanjälki on tärkeä puheenaihe kansallisesti ja kansainvälisesti. YK:n arvion mukaan yli 30 prosenttia ihmisen aiheuttamista kasvihuonepäästöistä tulee ruoantuotannosta ja maanviljelystä. Maidontuotannolla on oma roolinsa kokonaisuudessa. Valio on jo vuosia osallistunut tutkimukseen, jossa selvitetään, millaisia päästöjä maidontuotannosta vapautuu ja mitä niille voisi tehdä. Huomio on kuitenkin pitkään ollut nimenomaan hiilidioksidipäästöissä. 

Vähemmälle huomiolle ovat jääneet dityppioksidipäästöt, joiden osuus maidon hiilijalanjäljestä on kuitenkin jopa 30 prosenttia. Helsingin yliopiston ja Valion yhteistyöhanke pureutuu nimenomaan dityppioksidiin, joka tunnetaan lyhenteellä N2O. Se on vahva kasvihuonekaasu, jota syntyy etenkin lannoitetussa maaperässä, kuten nurmilla, joita tarvitaan lehmäkarjan ruoaksi. 

“Dityppioksidipäästöt ovat ennustamattomia ja episodimaisia. Siksi niiden mallintaminen on hyvin vaikeaa. Mittaaminen edellyttää kalliita laitteita ja sen vuoksi mittauksia on tehty huomattavasti hiilidioksidipäästöjä vähemmän”, kertoo maaperä- ja ympäristötieteen  professori Mari Pihlatie, joka työskentelee vastaavana tutkijana Helsingin yliopiston ja Valion yhteistyöhankkeessa. Pihlatie on tutkinut typpioksidipäästöjä koko uransa. 

Hankkeessa tuotetaan täysin uutta tietoa dityppioksidipäästöistä säännöllisten mittausten avulla. Mittauksia tehdään Helsingin yliopiston tutkimustilan, Viikin kampuksen yhteydessä olevalla SMEAR-Agri mittausasemalla ja Valion nurmitiloilla ympäri Suomen. 

“Pohjoisten ympäristöjen päästöjä on tutkittu vähän, vaikka ilmasto on meillä hyvin ainutlaatuinen. Tämän hankkeen avulla pystymme osoittamaan, miten lyhyt kasvukausi ja maan pinnan jäätyminen ja sulaminen vaikuttavat päästöihin. Tällaista tietoa ei ole olemassa missään tällä hetkellä.”

Nykyisin arviot nurmiviljelyn dityppidioksidipäästöistä perustuvat IPCC:n päästökertoimeen, joka on luotu olemassaolevan tutkimustieton pohjalta. Koska pohjoiset alueet ovat aliedustettuina aiemmassa tutkimuksessa, on vaikea sanoa, vastaako kerroin pohjoismaisten tilojen todellisuutta. Pihlatie pyrkii kollegoineen todentamaan datan. 

Valion ja Helsingin yliopiston lisäksi hankkeeseen osallistuu maitotiloja ympäri Suomea, Ilmatieteen laitos, LUKE, Valio, Yara Suomi, Vaisala, Datasense ja Soil Scout. Eri organisaatioiden ammattitaidon hyödyntäminen tuottaa uusia ajatuksia siitä, miten dityppioksidipäästöjä voisi vähentää. Ratkaisut voivat pitää sisällään esimerkiksi uudenlaisia lannoitteita tai lannoitteiden ajoittamista päästöjen minimoinnin kannalta suotuisiin aikoihin. 

Tiimi on suunnitellut hankkeen niin, että siinä tuotettu tieto on myös kansainvälisesti merkittävää. Mittaukset tehdään laadukkailla mittalaitteilla ja dityppioksidipäästöjen lisäksi mitataan myös metaani- ja hiilidioksidipäästöt, sekä niihin vaikuttavia ympäristötekijöitä, kuten maaperän typpipitoisuuksia, maan kosteutta ja lämpötilaa. “Näin tuotamme arvokasta aineistoa dityppioksidipäästöjen mallinnukseen ja sitä kautta mahdollistamme nurmien ilmastovaikutusten arvioinnin.” 

Akateemisena tavoitteena on päästä kertomaan tuloksista parhaisiin julkaisusarjoihin. Pihlatie kuitenkin tietää, että kaksi vuotta on vasta pintaraapaisu aiheeseen, jonka tutkimista pitää jatkaa huomattavasti pidempään. Siksi suunnitelmana on hakea lisärahoitusta jo talvella 2023, kun mittausten ensimmäiset tulokset ovat valmiita. 

Tässä mitataan N2O, CH4 ja CO2 päästöjä Viikin SMEAR-Agri tutkimusaseman nurmilohkolta. Mittauksissa kammion sisäilman kaasupitoisuudet mitataan automaattisilla laser-mittalaitteilla, jotka on sijoitettu suojatun kärryn sisään. Kuvassa vasemmalta oikealle: Phillip Krauss, Pinja Rauhamäki, Lisa Leinonen.pivat reaktio-olosuhteet.

Kutsu osallistumaan Vaikuttavuussäätiön uudet rahoituskohteet -kyselyyn

by

Vaikuttavuussäätiö haluaa kuulla erilaisten sidosryhmien edustajilta ajatuksia ja tarpeita uuden rahoituspilotin suunnittelua varten. Säätiö järjesti 23.3.2022 keskustelutilaisuuden, jossa kartoitettiin uusia ideoita ja näkökulmia. Tällä kyselyllä haluamme tarjota laajemman joukon arvioitavaksi keskustelutilaisuuden tuottamia ajatuksia sekä antaa mahdollisuuden ehdottaa myös uusia ajatuksia rahoitusmalleiksi ja -kohteiksi. Vastaamalla kyselyyn voit vaikuttaa säätiön rahoituskohteisiin!

Vastaaminen kyselyyn vie noin 10 minuuttia. Pyydämme vastauksia keskiviikkoon 20.4. mennessä.

Pääset kyselyyn klikkaamalla oheista linkkiä tai kopioimalla sen selaimeesi: https://link.webropolsurveys.com/S/6882572C8368DD06

Kyselyn tuottamat ajatukset ja prioriteetit annetaan säätiön työvaliokunnan käyttöön. Työvaliokunta ehdottaa säätiön hallitukselle mahdollisimman vaikuttavia rahoitusratkaisuja. Vastaukset ja antamasi palaute on meille arvokasta ja tärkeässä asemassa uusien rahoitusratkaisujen kehitystyössä.

Mikä on Vaikuttavuussäätiö?

Suomen valtio perusti Vaikuttavuussäätiön vuonna 2019 tavoitteena vahvistaa tutkimuksen public–private-yhteyksiä ja lisätä elinkeinoelämän ja tutkimuksen välistä yhteistyötä. Säätiön perimmäisenä tarkoituksena on vauhdittaa suomalaista elinkeinoelämää huippututkimuksen avulla pyrkien vahvistamaan Suomen osaamisen ja uudistumisen perustaa pitkällä aikavälillä.

Rahoituskohteemme ovat ensisijaisesti yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa tehtävä huippututkimus, tavoitteena sen vaikuttavuuden lisääminen elinkeinoelämän kanssa tehtävän yhteistyön avulla. Vuosittain olemme myöntäneet noin 2 miljoonaa euroa yliopistoille ja tutkimuslaitoksille suunnattuna tutkimushankerahoituksena.

Säätiön strategiassa on linjattu, että Vaikuttavuussäätiö toimii tutkimusrahoitusratkaisujen rohkeana kokeilijana ja pilotoijana. Kehittämämme rahoitusratkaisut ovat keränneet jo suuren suosion, ja nyt haluamme jatkaa työtä yhteistyön esteiden tunnistamiseksi ja uusien ratkaisumallien kehittämiseksi ja kokeilemiseksi.

Lämmin kiitos vastauksestasi!

Petro Poutanen, toimitusjohtaja

Tandem Industry Academia 2022 keräsi 42 hakemusta – rahoituspäätökset julkistetaan elokuussa

by

Säätiö sai 31.3. päättyneeseen Tandem Industry Academia 2022 -rahoitushakuun 42 hakemusta. Rahoituspäätökset julkistetaan elokuun lopulla 2022.

TIA-rahoitus on säätiön kehittämä ja kohdistettu vaikuttavuudeltaan kunnianhimoisille, kilpailua edeltäville yhteistutkimushankkeille, jotka edistävät sekä huippututkimuksen että elinkeinoelämän tavoitteita.

Nyt järjestettävä hakukierros oli järjestyksessään kolmas TIA-rahoitus. Vaikuttavuussäätiön toteutti TIA haun ensi kertaa vuonna 2020. Säätiö on rahoittanut yhteensä 22 kaksivuotista hanketta vuosina 2020 ja 2021 yli 4 miljoonalla eurolla.

Säätiö on varautunut rahoittamaan hankkeita kevään 2022 haussa suunnilleen yhtä monta kuin edellisissä hauissa.

Miten onnistunut tutkimus–yritys-yhteistyö syntyy ja mihin sitä tarvitaan?

by

Tutkijatohtori Tommi Jauhiainen Helsingin yliopistosta työskentelee post doc -tutkijana yhteistyöhankkeessa kieliteknologiaan keskittyneen Lingsoftin kanssa.

Suomessa on tilausta tutkimuslähtöiselle yritysyhteistyölle, kertoo Vaikuttavuussäätiön keväällä 2021 julkaistu selvitys. Kysyimme säätiön rahoittamien yhteistyöhankkeiden edustajilta, mitkä ovat tutkimus–yritys-yhteistyön edellytykset ja haasteet, ja minkälainen rahoitus palvelee yhteistyötä parhaiten. 

Suurin osa yhteiskuntaa kehittävistä innovaatioista pohjautuu uuteen tietoon tai vanhan tiedon soveltamiseen. Tieto tuottaa uutta liiketoimintaa ja parhaimmillaan liiketoiminta tuottaa euroja tiedon tuottamiseen. Tällaista vuorovaikutusta kuvataan Vaikuttavuussäätiössä niin sanotulla vaikuttavuuspyörän käsitteellä: pyörä pyörii, kun yritystoiminta ruokkii tutkimustoimintaa ja toisinpäin. Suomalaisessa yritys-tutkimus-yhteistyössä on kuitenkin vielä merkittäviä puutteita, osoittaa Vaikuttavussäätiön vuonna 2021 teettämä selvitys Tutkimus–yritys-yhteistyön vaikuttavuudesta, tuloksellisuudesta ja rahoituksesta.

“Suomalaisen tutkimuksen ja yritysten välisen yhteistyön painopiste on viimeisen kymmenen vuoden aikana siirtynyt vahvasti niin sanottuun markkinalähtöiseen yhteistyöhön, kun taas tutkimuslähtöinen yhteistyö on jäänyt vähemmälle”, toteaa Vaikuttavuussäätiön hallituksen puheenjohtaja Lauri Oksanen. 

Säätiön omien selvitysten perusteella vuonna 2019 markkinalähtöistä eli yritysten käynnistämää tutkimusyhteistyötä rahoitettiin noin 130 miljoonalla eurolla, ja rahoituksen jakajana oli Business Finland. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten alulle panemaa tutkimuslähtöistä yhteistyötä taas rahoitettiin ulkopuolisen rahoituksen kautta vain kahdella miljoonalla eurolla, ja tällaista rahoitusta tarjosi ainoastaan Vaikuttavuussäätiö. “Olemme tunnistaneet selkeän aukon tutkimuksen ja yritysten välisessä yhteistyössä ja se pitää kuroa umpeen”, Oksanen toteaa. Samalla alueella tienraivaajana on ollut lisäksi säätiöiden yhteinen Post Docs in Companies eli PoDoCo-rahoitus, joka tarjoaa tohtoreille mahdollisuuden työskennellä yritysten kannalta kiinnostavien tutkimusongelmien parissa.

Vaikuttavuusäätiön Tandem Industry Academia -rahoitusta saa tällä hetkellä 22 hanketta, joissa yliopistojen tai tutkimuslaitosten tutkimusryhmät ja yritykset muodostavat tiimejä molempia osapuolia palvelevan tutkimuskysymyksen ympärille. Rahoitus kohdistuu perus- tai soveltavaan tutkimukseen ennen kaupallistamisvaihetta. Sen pyrkimyksenä on tukea hankkeita, joiden vaikuttavuus on yhtä yritystä tai tutkimusryhmää suurempi, ja siten kehittää koko tutkimusalaa. Tutkimuksen tulokset saatetaan julki myös muiden yritysten käyttöön ja immateriaalioikeudet jäävät tutkimusorganisaatiolle. Pyrkimyksenä ei siis ole kaupallistaa yhtä tutkimusideaa vaan tehdä tutkimusta, jonka tulokset skaalautuvat koko alan käyttöön ja edistävät sekä tiedettä että liiketoimintaa. 

Tutkimuslähtöinen yhteistyö on uniikki mahdollisuus myös yrityksille

Polar Electron tutkimusosaston johtaja Jyrki Schroderus.

Suomalainen puettavan teknologian yritys Polar Electro on rakennettu vahvan tutkimusosaamisen varaan. Professori Seppo Säynäjäkangas tutki 1970-luvulla langattomia tiedonsiirtomenetelmiä ja biomittausta ja päätyi lopulta kaupallistamaan löydöksensä. Ensimmäiset tuotteet lanseerattiin 1980-luvun alussa ja nykyisin yrityksellä on tutkimusosasto, jossa työskentelee noin 30 tutkijaa. “Tyypillisestihän yritysten R&D-osastot ovat ensisijaisesti keskittyneitä tuotekehitykseen ja varsinaisen tutkimuksen osuus on hyvin pieni. Meilläkin tutkimustoiminta on alisteinen kehitykselle, mutta se on silti iso verrattuna moniin yrityksiin”, kertoo Polarin tutkimusosaston johtaja Jyrki Schroderus. 

Oma kunnianhimoinenkaan tutkimustoiminta ei kuitenkaan Schroderuksen mielestä poista tarvetta yliopistojen kanssa tehtävälle tutkimusyhteistyölle. Siinä missä yrityksen oma toiminta on aina hyvin liiketoimintalähtöistä ja tähtää tuotteistukseen, yliopistojen kanssa tehtävät hankkeet mahdollistavat pitkäjänteisen pohjatyön ja perustutkimuksen. “Ei meillä ole mahdollisuutta irrottaa tutkimustiimiä viideksi vuodeksi tutkimaan yhtä asiaa, joka saattaa onnistua tai epäonnistua. Yrityksen sisällä tehdyn tutkimuksen on oltava tuloksellisempaa ja riskittömämpää”, Schroderus toteaa. 

Juuri nyt Polarilla on käynnissä kaksi Oulun yliopiston kanssa tehtävää, Vaikuttavuussäätiön rahoittamaa yhteistyöhanketta. Hankkeissa selvitetään esimerkiksi, miten älykello voisi mitata ihmisen hiestä erilaisia terveystietoja, kuten verensokeria. 

“Tässä rahoituksessa hyvää on se, että vaikka tutkimustulokset ovat avoimia kaikille, tutkimuskysymys on rakennettu meidän liiketoimintamme pohjalta. Siksi tulokset aidosti hyödyttävät meitä eivätkä jää liian yleiselle tasolle”, Schroderus sanoo.

Tutkimus hyötyy siitä, että joku hyödyntää sitä aitoon tarpeeseen

Tutkijalle yritysyhteistyö tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden palautteen keräämiseen ja uusien tutkimuskysymysten löytämiseen. Tutkijatohtori Tommi Jauhiainen Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden osastolta työskentelee post doc -tutkijana yhteistyöhankkeessa, jossa kehitetään kielentunnistusmenetelmiä kieliteknologiaan keskittyneen Lingsoftin tarpeisiin. Hän on aloittanut tutkijanuransa alunperinkin yritysyhteistyöllä ja pitää yliopistolähtöistä tutkimusyhteistyötä mieluisana tapana tehdä tutkimusta. Ratkaisevaa hänelle on, että yhteistyössä syntyvät tulokset ja immateriaalioikeudet jäävät yliopistolle ja ovat vapaasti käytettävissä myös muihin projekteihin. “En tekisi yhteistyötä, jos näin ei olisi.” 

Jauhiainen on kehittänyt kielentunnistusmenetelmiä jo yli kymmenen vuotta. Yritysyhteistyö tuo tutkimukseen konkretiaa, jota akateemisessa maailmassa on muuten vaikea saada. “Yritykselle ei riitä, että teknologia toimii teoriassa. Sen pitää toimia myös käytännössä. Saan jokaisesta kehittämästäni versiosta palautetta, ja voin muokata teknologiaa sen pohjalta. Tällaista työtä ei tulisi tehtyä ilman yritystä, jolla on tarve saada teknologia käyttöön.” 

Jauhiainen kokee, että yhteistyössä on kyse tutkimuksen vaikuttavuudesta. Kun yrityksen kanssa luodaan jotain sellaista, mikä toimii, ja tulokset saatetaan avoimesti myös muiden käyttöön, voidaan vaikuttaa merkittävällä tavalla koko tutkimusalaan. “Sovellusten tekeminen nopeutuu, kun pohjatyö on hyvin tehty”, Jauhiainen toteaa. Jos kielentunnistuksen kaltaiset teknologiat jäisivät pelkästään yritysten kehitettäviksi, tutkimus ei menisi eteenpäin, sillä yritykset harvoin antavat kehitystyötään muiden käyttöön. Siksikin on Jauhiaisen mielestä tärkeää, että yhteistyö on rakennettu tutkimuksen ehdoilla. 

Yritysten ja yliopistojen välinen yhteistyö on Suomessa yhä vähäistä 

Vaikuttavuussäätiön tilaama selvitys tutkimus–yritys-yhteistyöstä osoittaa, että yritysten ja tutkimuksen välinen yhteistyö on vähentynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana. Suomalaiset yliopistot saavat yhä vähemmän rahoitusta yrityksiltä ja vähemmän kuin EU- ja OECD-maissa keskimäärin. Yhteistyö ei siis voi nojata pelkästään elinkeinoelämän puolelta tuleviin aloitteisiin. “Yksinomaan raha ei tule ratkaisemaan tilannetta vaan tarvitsemme myös konkreettisia rahoitusmekanismeja, jotka rohkaisevat pitkäaikaiseen yhteistyöhön”, sanoo Lauri Oksanen. Vaikuttavuussäätiö kehittää paraikaa nykyisen Tandem Industry Academia -rahoituksensa rinnalle myös uutta rahoitusmallia. “Kuuntelemme kehitystyössä signaaleja kentältä ja pyrimme luomaan rahoitusmuodon, joka vie tieteen vaikuttavuutta taas askeleen eteenpäin.”

Säätiö on huomannut, että etenkin pk-yritysten ja yliopistojen välistä yhteistyötä tulisi rohkaista. Se onkin käynnistänyt selvitystyön tutkimustiedon hyödyntämisestä pk-yrityskentässä. Tämän selvityksen tuloksista kuullaan lisää vuoden 2022 aikana. 

Polarin Jyrki Schroderus uskoo, että yhteistyö on helpompaa niille yrityksille, joilla on valmiiksi verkostoja akatemian puolella. “Jos ei ole ymmärrystä vastapuolesta, on vaikeaa edes keksiä, millaista yhteistyötä olisi mahdollista tehdä. Henkilökohtaiset kontaktit madaltavat kynnystä ottaa yhteyttä”, hän toteaa. Heidän yhteistyönsä Oulun yliopiston kanssa oli helppo käynnistää, koska piirit Oulussa ovat pienet ja tutkijat olivat entuudestaan tuttuja. Schroderus uskoo, että yhteistyötä on helpottanut myös se, että hän itse on väitellyt tohtoriksi ja tuntee akateemisen ajattelutavan. 

Sama “akateeminen lukutaito” korostuu myös Tommi Jauhiaisen kokemuksissa onnistuneesta yritysyhteistyöstä. Hänen yhteistyöyrityksensä Lingsoftin perustajat ovat akateemisesti meritoituneita, kuten myös Jauhiaisen kontaktihenkilöt yrityksessä. Vastavuoroisesti Jauhiainen painottaa myös tutkijan kiinnostusta yrityksen tarpeisiin. “Liiketoimintaan ei tarvitse puuttua, mutta yhteistyön onnistumista auttaa, jos yrittää ymmärtää mahdollisimman tarkasti, mihin yritys tutkimustuloksia käyttää.”

Jyrki Schroderuksen vinkit onnistuneeseen tutkimus-yritys-yhteistyöhön

  1. Hyvässä yhteistyöhankkeessa ei ole hierarkiaa vaan kaikki jäsenet ovat samaa tiimiä ja tasavertaisia tiimin jäseniä. 
  2. Projektin ohjaus tehostuu, kun yrityksen päässä on nimetty yhteyshenkilö, joka huolehtii, että projekti etenee sovitusti, ja myös yrityksen tavoitteet toteutuvat. 
  3. Projektipalaverit on hyvä pitää säännöllisesti, esimerkiksi joka viikko, jotta viestintä on mahdollisimman jouhevaa tiimin sisällä.