vaikuttavuussaatio

Pienten ja keskisuurten yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) vahvistaminen on keskeisessä asemassa Suomen pyrkiessä edistämään talouden tuottavuutta ja kestävyyttä. Tutkimusyhteistyön nykytilasta sekä tavoista lisätä sen vaikuttavuutta keskusteltiin täydessä Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa 13.12.2022.

Keskustelutilaisuuden järjestivät ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene, Business Finland, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI, Suomen Yrittäjät ja Vaikuttavuussäätiö.

Tilaisuudessa kuultiin korkeakoulujen, yritysten ja rahoittajien edustajia sekä kansanedustajien ja parlamentaarisen TKI-työryhmän jäsenten puheenvuoroja. Tilaisuuden koollekutsujana oli parlamentaarisen TKI-työryhmän jäsen, kansanedustaja Mari-Leena Talvitie.

Korkeakoulujen puheenvuoroissa käsiteltiin TKI-rahoituksen nykytilaa ja yhteistyötä pk-yritysten kanssa. LUT-yliopiston vararehtori Jari Hämäläinen nosti UNIFI ry:n puheenvuorossa esille yritysten merkityksen myös huipputason tieteen tekemisessä. Lisäksi hän muistutti, että osaava ja koulutettu työvoima on yritysten menestyksen kannalta keskeistä.

Rahoittajat nostivat omissa puheenvuoroissaan esiin esimerkkejä siitä, millä tavalla yhteistyötä on pyritty vauhdittamaan mm. kartoittamalla pk-yritysten tarpeita ja tukemalla tutkimuslähtöisiä hankkeita, sekä toisaalta tukemalla ekosysteemien syntymistä ja sitouttamalla isoja veturiyrityksiä yhteistyöhön.

Tilaisuudessa kuultiin myös kiinnostavat puheenvuorot kahdelta tutkimusta hyödyntävältä yritykseltä. High Metal Oy:n toimitusjohtaja Petri Kalliokoski valotti, miten kotimainen metallialan yritys tekee tutkimusyhteistyötä monella eri rintamalla, myös kansainvälisesti. Start-up-yritys Askel Healthcare Oy:n toimitusjohtaja Virpi Muhonen kertoi omakohtaisten kokemusten kautta, millainen on akateemisen tutkijan matka start-up-yrittäjäksi ja mitä se vaatii.

Tilaisuuden lopussa kansanedustajat pitivät lyhyet kommenttipuheenvuorot ja kertoivat, miten TKI-rahoituslain valmistelu etenee.

Katso koko keskustelutilaisuuden tallenne ja puheenvuorot täältä.

Vaikuttavuussäätiö avasi uuden Tandem Industry Academia Professor (TIA Professor) -haun syksyllä 2022, ja nyt päätökset rahoituksen saajista on tehty. Nämä kuusi professoria saavat TIA-rahoitusta yhdeksi vuodeksi yrityksen kanssa toteutettavaa tutkimusta varten. 

TIA-rahoitus tarjoaa professoreille mahdollisuuden keskittyä omaan tutkimukseen ja hyödyntää yritysten käytännön tuntemusta. Kun maailmanluokan tutkimusosaaminen ja teollisuuden käytännön ymmärrys yhdistyvät, on mahdollista luoda laajasti sovellettavaa tietoa molempien osapuolten tarpeisiin. 

Vaikuttavuussäätiön hallitus valitsi nyt pilotoitavan rahoituksen saajiksi seuraavat kuusi professoria:

Bioteknologian professori Tero Soukka, Turun yliopisto
Kemian professori Ulla Lassi, Oulun yliopisto
Teollisuusfarmasian professori Anne Juppo, Helsingin yliopisto
Mikro- ja nanoelektroniikan professori Hele Savin, Aalto-yliopisto
Farmaseuttisen kemian ja teknologian professori Clare Strachan, Helsingin yliopisto
Tutkimusprofessori Jari Hyväluoma, Luonnonvarakeskus
Lue lisää rahoitettavista hankkeista täältä. 

”Yrityksistä siirtyy tutkimusmaailmaan työelämäprofessoreita, mutta toiseen suuntaan liikkuvuutta tukevaa mallia ei ole vielä olemassa. Sidosryhmien kanssa käymämme keskustelut ja toteuttamamme kysely antoivat vahvaa tukea sille, että tarvitaan tällaista rahoitusta, joka antaa akateemisen maailman professorille mahdollisuuden tiivistää yhteistyötä elinkeinoelämän suuntaan”, sanoo rahoitusmallia kehittäneen valmisteluryhmän ja Vaikuttavuussäätiön hallituksen jäsen Leena Otsomaa.

Mikro- ja nanoelektroniikan professori Hele Savin Aalto-yliopistosta näkee yrityksen roolin välttämättömyytenä oman alansa kehityksessä.

“Haluan keskittyä ratkaisemaan isoja yhteiskunnallisia haasteita nopealla aikataululla. Se onnistuu parhaiten tekemällä tiivistä yhteistyöllä ison puolijohdeyrityksen kanssa, sillä heiltä löytyy parhaiten tietämystä ja näkemystä alan tämän hetken pullonkauloista. Ilman yrityksen läsnäoloa minun olisi vaikea tietää, miten projektissa kehittämäni laitteisto voisi parhaiten palvella puolijohdealaa, joka tällä hetkellä kamppailee maailmanlaajuisen sirupulan kanssa”, Savin kertoo. 

TIA-professori viettää yhtä vuotta vastaavan ajan yrityksen tarjoamissa tiloissa rahoituksen aikana. Rahoitus voi jakaantua korkeintaan kolmen vuoden ajanjaksolle. Rahoituksen tarkoituksena on tukea elinkeinoelämän ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä ja tarjota professorille ensikäden tietoa elinkeinoelämän kannalta relevanteista tutkimusongelmista. Projekti voi koostua yhteisestä esikilpailullisesta tutkimuksesta ja muusta sitä tukevasta toiminnasta.

Nyt rahoitettavat professuurit keskittyvät hankkeisiin, joissa tutkitaan esimerkiksi litiumakkuja korvaavia akkukemikaaleja, lääkevalmisteiden pintarakenteita, metsäteollisuuden sivuvirroista tuotettujen maanparannuskuitujen käyttöä sekä proteiinilääkinnän mahdollisuuksia.

Farmaseuttisen kemian ja teknologian professori Clare Strachan Helsingin yliopistolta näkee yritysprofessuurin mahdollisuutena lisätä ymmärrystä teollisuuden tarpeista. “Vaikka tutkimukseni on lähellä lääketeollisuuden tarpeita, en ole koskaan työskennellyt teollisuuden puolella. Odotan, että Orion Pharmalla viettämäni aika rikastuttaa paitsi tutkimustani myös opetustani sekä muodostaa uudenlaisia yritys-tutkimusyhteyksiä tulevaa tutkimusta varten.” 

Moni professoreista näkee yhteistyöhankkeiden tuovan lisäarvoa yliopistojen tarjoamaan opetukseen ja koulutukseen. “Työelämäyhteistyön vahvistaminen auttaa toivottavasti tulevaisuudessa huomioimaan yritysten tarpeita entistä paremmin koulutuksen sisällön kehittämisessä”, sanoo Turun yliopiston bioteknologian professori Tero Soukka. 

Vaikuttavuussäätiön rahoituksen saajien juhlassa 19.9.2022 juhlittiin uusia Tandem Industry Academia (TIA) -rahoituksen saajia. Tilaisuudessa järjestetyssä keskustelussa pohdittiin TIA-rahoitusta saaneiden kesken, mitä oppeja yritysten ja tutkimuksen välisestä yhteistyöstä on kertynyt.

On selvää, että maailma on yhä monimutkaisempi. Yritykset ja tutkijat etsivät keinoja selviytyä ilmastonmuutoksen aiheuttamista haasteista ja niiden lieveilmiöistä, ja ratkaisujen olisi hyvä olla valmiina mieluiten eilen. Enää ei ole varaa työskennellä siiloissa, sillä se on liian hidasta. Tästä ovat yhtä mieltä ainakin postdoc-tutkija Mattia Rossi, professori Mikko Möttönen sekä Valion ilmastoratkaisujen johtaja Juha Nousiainen. 

“Valio on aina ollut teknologiavetoinen yritys. Olemme luoneet ratkaisuja yrityksen sisällä, niin sanotusti inside-out. Nykymaailman haasteet kuitenkin edellyttävät, että työskentelemme ennemmin outside-in eli otamme akateemisen tutkimuksen osaksi kehitystyötämme”, toteaa Nousiainen. Valion ilmastoratkaisujen yksikkö tekee paraikaa yhteistyötä Helsingin yliopiston kanssa, ja tutkii tapoja vähentää maidontuotannon kasvihuonepäästöjä. Nousiaisen mukaan yhteistyö ja ulkoa sisäänpäin suuntautuva ajattelu ovat välttämättömyyksiä eivätkä vain kivoja lisiä omalle tutkimustoiminnalle.

Mattia Rossi näkee, että yhteistyö motivoi myös tutkijaa, sillä tutkimuksen arvo mitataan siinä, miten sitä voi käyttää. “Kun tutkimus optimoidaan palvelemaan teollisuuden tarpeita, maksimoidaan samalla sen hyöty.” Rossi halusi tohtorityönsä jälkeen hakeutua nimenomaan sellaiseen projektiin, jossa on mukana yrityskumppani. Nyt Tampereen yliopistolla työskentelevä Rossi kehittää sähkönkulutuksen tehokkuutta yhteistyössä Danfoss Drivesin kanssa. 

Aalto-yliopiston kvanttiteknologian professori Mikko Möttönen on Rossin kanssa samoilla linjoilla siitä, että tutkimuksen vaikuttavuus kasvaa yritysyhteistyön myötä. Hän kuitenkin kysyy, riittääkö nykyinen kehitystahti. “Ilmastonmuutos ei odota tapahtumistaan. Meidän täytyy toimia nopeasti, jos haluamme taata elinkelpoisen ympäristön lapsenlapsillemme.” Möttönen työskentelee johtavana tutkijana Aalto-yliopiston ja Blueforsin yhteistyöhankkeessa. 

Minkälaiset keinot sitten tekevät yhteistyöstä tehokasta? Möttösen mukaan tarvitaan sopivasti realismia – sen hyväksymistä, että ensimmäinen tutkimusidea ei välttämättä mene maaliin vaan tavoitteita ja odotuksia pitää tarkentaa matkan varrella. Hän peräänkuuluttaa myös projektinhallintaa ja aktiivisuutta. “Tutkijat ja yritysten edustajat ovat kiireisiä ihmisiä. Pitää tavata ja sopia, mitä tehdään tai muuten ei tapahdu mitään.” 

Rossi ja Nousiainen ovat Möttösen kanssa samoilla linjoilla ja korostavat tiimin sisäisen viestinnän merkitystä. Molempien osapuolten pitää yrittää päästä kiinni toistensa ajatusmaailmaan. ”Ei ole mitään syytä sille, ettei näkisi vaivaa asioiden ymmärrettäväksi tekemiseen”, Rossi sanoo. Nousiainen nostaa esiin myös yrityksen sisäisen viestinnän ja tarpeen perustella yhteistyön merkitystä ylöspäin. Ei riitä, että tutkimusosastot vakuuttuvat akateemisen yhteistyön välttämättömyydestä vaan myös ylin johto pitää saada ymmärtämään, miksi ulkoa sisäänpäin tehtävä tutkimus- ja kehitystyö on tärkeää.

Korkeakoulujen ja pienten ja keskisuurten yritysten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioyhteistyö on merkittävässä asemassa, kun Suomi pyrkii tämän vuosikymmenen aikana vahvistamaan talouden tuottavuutta ja kestävyyttä TKI-toiminnan intensiteettiä kasvattamalla. Tervetuloa mukaan keskustelutilaisuuteen 13.12.2022.

Mikä on yhteistyön nykytila? Miten yhteistyötä voitaisiin lisätä ja sen vaikuttavuutta kasvattaa? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia laajan toimijajoukon kesken Eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfon keskustelutilaisuudessa tiistaina 13.12.2022 klo 14–16. Tilaisuuteen voi osallistua myös verkkolähetyksen kautta.

Tilaisuuden järjestävät ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene, Business Finland, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI, Suomen Yrittäjät ja Vaikuttavuussäätiö yhdessä parlamentaarisen TKI-työryhmän jäsenen, kansanedustaja Mari-Leena Talvitien kanssa.

Tilaisuudessa kuullaan kommenttipuheenvuorot eri puolueiden kansanedustajilta sekä Tekniikan akateemiset TEKiltä.

Ilmoittaudu mukaan 9.12. Mennessä

Huomaathan, että Kansalaisinfon tilaisuudet ovat kaikille avoimia, eli paikalle voi saapua myös ilmoittautumatta. Koska Kansalaisinfon tilakapasiteetti on rajallinen, saavuthan ajoissa varmistaaksesi paikkasi.

Ohjelma

14.00 Tervetulosanat

Mari-Leena Talvitie, kansanedustaja, kokoomus; jäsen, parlamentaarinen TKI-työryhmä
Moderaattori: Joonas Mikkilä, digi- ja koulutusasioiden päällikkö, Suomen Yrittäjät

14.05 Korkeakoulujen näkökulma TKI-toimintaan ja pk-yritysyhteistyöhön

Jari Hämäläinen, vararehtori, LUT-yliopisto; puheenjohtaja, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry:n tutkimusvararehtoriryhmä
Vesa Taatila, rehtori, Turun ammattikorkeakoulu; hallituksen jäsen, ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry; jäsen, tutkimus- ja innovaationeuvosto

14.25 Kommenttipuheenvuoro: Mistä osaajat TKI-toimintaan?

Juhani Nokela, yhteiskuntasuhdejohtaja, Tekniikan akateemiset TEK

14.30 Kohti tutkimuksen hyödyntämisen edelläkävijyyttä – pk-yritysten tutkimusyhteistyöselvityksen tuloksia

Petro Poutanen, toimitusjohtaja, Vaikuttavuussäätiö

14.45 Pk-yritysten ja tutkimuksen yhteistyön rahoitus ja vaikutukset 

Teija Lahti-Nuuttila, johtaja, Business Finland

15.00 Yrittäjien kommenttipuheenvuorot: Miten yritykset kokevat TKI-yhteistyön ja miten sitä voitaisiin parantaa?

Petri Kalliokoski, toimitusjohtaja, High Metal Oy
Virpi Muhonen, toimitusjohtaja, Askel Healthcare Oy

15.30 Kansanedustajien kommenttipuheenvuorot: Mihin suuntaan TKI-politiikkaa on vietävä?

Harry Harkimo, Liike Nyt; jäsen, parlamentaarinen TKI-työryhmä
Saara Hyrkkö, vihreät; jäsen, parlamentaarinen TKI-työryhmä
Merja Kyllönen, vasemmistoliitto
Kai Mykkänen, kokoomus; jäsen, parlamentaarinen TKI-työryhmä
Riitta Mäkinen, sosialidemokraatit; jäsen, parlamentaarinen TKI-työryhmä
Arto Pirttilahti, keskusta; jäsen, parlamentaarinen TKI-työryhmä
Sakari Puisto, perussuomalaiset
Peter Östman, kristillisdemokraatit

15.55 Päätössanat

Mari-Leena Talvitie, kansanedustaja, kokoomus; jäsen, parlamentaarinen TKI-työryhmä
Moderaattori: Joonas Mikkilä, digi- ja koulutusasioiden päällikkö, Suomen Yrittäjät

16.00 Tilaisuus päättyy

Vaikuttavuussäätiössä on aloittanut 1.9.2022 kauppatieteen tohtori Outi Vanharanta vaikuttavuusasiantuntijan tehtävässä, joka on säätiössä uusi. Vaikuttavuusasiantuntijan työhön kuuluu esimerkiksi säätiön rahoitustoiminnan arvioinnin ja uusien rahoitusmuotojen kehittäminen. Esittelemme seuraavaksi uuden tiimiläisemme!

Mikä motivoi sinua hakeutumaan Vaikuttavuussäätiölle?

–   Vaikuttavuussäätiö tekee yhteiskunnallisesti merkityksellistä työtä tutkimusvetoisen yritysyhteistyön edistämiseksi. Vaikuttavuussäätiössä pääsen tutkimaan ja kehittämään tapoja, joilla tätä yhteistyötä voidaan tukea entistä paremmin. Koen että tutkimusyhteistyössä yritysten kanssa on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. On hyvin innostavaa olla mukana edistämässä tätä yhteistyötä ja sitä kautta huippututkimuksen vaikuttavuutta Suomessa.”

Millainen on ensivaikutelmasi Vaikuttavuussäätiöstä?

–   Ensivaikutelmani säätiöstä on erittäin positiivinen! Nuoresta iästään huolimatta säätiössä on tehty jo valtavasti työtä tutkimuksen vaikuttavuuden edistämiseksi. Pieni tiimi on todella motivoitunut löytämään parhaita tapoja edistää tutkimuksen ja muun yhteiskunnan vuorovaikutusta, ja säätiön toimintaa pyritään jatkuvasti kehittämään tutkimuksen vaikuttavuutta paremmin edistäväksi”

Mikä on ammatillinen taustasi?

–   Ennen tuloani Vaikuttavuussäätiöön työskentelin kymmenen vuotta Aalto-yliopistossa tuotantotalouden laitoksella projektipäällikkönä ja tutkijana monialaisissa innovaatiotoimintaan, organisaatiomuutokseen ja työn murrokseen liittyvissä tutkimushankkeissa. Aallossa pääsin työskentelemään hyvin monipuolisesti erilaisten kansallisten ja kansainvälisten sidosryhmien kanssa ja tekemään yhteistyötä pk- ja suuryritysten kanssa. Pyrkimys tehdä akateemisesti mielenkiintoista ja samaan aikaan elinkeinoelämän näkökulmasta merkityksellistä tutkimusta oli hyvin motivoivaa.

Mikä on tärkein tavoite, jonka eteen työskentelet juuri nyt?

–   Teen parasta aikaa suunnitelmaa säätiön rahoitusinstrumentin toimivuuden tutkimiseksi. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa tapoja, joilla olemassa olevaa rahoitusinstrumenttia voidaan kehittää ja luoda kehys yritysyhteistyön vaikuttavuuden arvioimiseksi. Tavoitteenani on myös tutustua syksyn aikana säätiön toiminnan kannalta olennaisiin sidosryhmiin ja luoda kokonaiskuvaa TKI-järjestelmästä rahoittajan näkökulmasta.

Mikä on vinkkisi vaikuttavuuden aikaansaamiseksi tutkimus–yritys-yhteistyössä?

–   Vaikuttavuus on hyvin moniulotteinen asia ja sen taustalla on monia tekijöitä. Tutkimus–yritys-yhteistyössä vaikuttavuuden aikaansaaminen edellyttää ainakin sitä, että molemmat osapuolet ovat sitoutuneita yhteistyöhön ja jakavat näkemyksen yhteistyön tavoitteista. Lisäksi se edellyttää keskinäistä luottamusta, avointa vuorovaikutusta ja valmiutta haastaa omia ajattelu- ja toimintatapoja. Näistä lähtökohdista voi syntyä yhteiskunnallisesti vaikuttavaa tutkimusta.

Mitkä ovat tärkeimmät harrastuksesi työn ulkopuolella?

–   Tärkeimpiä harrastuksiani ovat matalan kynnyksen ulkoliikuntalajit kuten juokseminen, pyöräily ja luonnon vesissä uiminen ympäri vuoden sekä metsäretket perheen kanssa. Merkittävä osa vapaa-ajastani kuluu myös lukemisen ja kielten opiskelun parissa.

Tervetuloa mukaan TIA Professori hakuinfoon maanantaina 12.9. klo 14-15 kuulemaan lisää Vaikuttavuussäätiön uudesta rahoitushausta ja esittämään kysymyksiä hakuprosessiin liittyen.

TIA Professori -haku aukeaa 12.9. Tutustu hakukuulutukseen ja hakuohjeisiin.

Hakuinfo järjestetään Zoom-etätilaisuutena. Ilmoittaudu mukaan, niin saat vastausviestinä linkin tapahtumaan!

ILMOITTAUDU HAKUINFOON »

Tervetuloa!