• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää alatunnisteeseen
www.vaikuttavuussaatio.fi

www.vaikuttavuussaatio.fi

Vaikuttavuussäätiö vahvistaa ja tukee huippututkimuksen vaikuttavuutta ja elinkeinoelämän yhteyksiä.

  • FI
  • EN
  • Etusivu
  • Rahoitus
    • Avoimet haut
    • Aikaisemmat haut
    • Rahoitettavat hankkeet
  • Vaikuttavuussäätiö
    • Tietoa
    • Vuosikertomukset
    • Blogi
    • Assessment of Impact
  • Julkaisut
  • Ota yhteyttä

Vuosikertomus 2021

Myös kriisejä ratkotaan tutkimusyhteistyön keinoin

19.5.2022 by vaikuttavuussaatio

Myös kriisejä ratkotaan tutkimusyhteistyön keinoin

« takaisin vuosikertomukseen

Säätiöillä on aina oma perustamiskirjassa esitetty tarkoitus, eräänlainen “missio”, ja siihen kytkeytyvä tavoite, jonka säätiön perustajat ovat määritelleet. Niin myös Vaikuttavuussäätiöllä: tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen ja tätä kautta Suomen osaamisen ja uudistumisen perustan vahvistaminen pitkällä aikavälillä. Nämä ovat tärkeitä päämääriä itsessään, mutta erityisen merkityksellisiksi ne tulevat vasta, kun kysymme “miksi?”

Tutkimuksen ja yritysten yhteistyön avulla vauhditetaan Suomen taloutta – siis tukemalla sitä osaamisen ja uudistumisen perustaa -, mutta myös tuotetaan ratkaisuja ajankohtaisten ongelmien ratkaisemiksi, kuten ilmastokriisin torjumiseksi. Tutkimus tuottaa maailmasta tietoa, jota hyödyntäen yritykset voivat kehittää uusia ratkaisuja ja innovaatioita. Näin syntyy voittava kehä, joka tuottaa lisää resursseja tehdä parempaa tutkimusta ja rakentaa hyvinvoivaa yhteiskuntaa ja ympäristöä. Tämä on vastaus miksi-kysymykseen.

Tämä kehä ei kuitenkaan pyöri ilman yhteistyötä. Pahimmassa tapauksessa kehä kääntyy toiseen suuntaan: vähemmän tutkimusta, tarkoittaa vähemmän keksintöjä ja innovaatiota sekä käytössä olevia resursseja. Vuoden 2021 alussa Vaikuttavuussäätiö käynnisti julkaisemallaan selvityksellä vilkkaan keskustelun tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteistyön tilasta Suomessa ja sen hiipumisen syistä. Loppuvuodesta 2021 parlamentaarinen TKI-työryhmä jätti ehdotuksensa rahoituslaista, jolla turvattaisiin tutkimukseen ja kehittämiseen tarkoitetun rahoituksen lisääminen. Tämä on tervetullut mekanismi luomaan ennakoivuutta rahoituksen tasoon sekä sitouttamaan yrityksiä korottamaan omia panostuksiaan innovaatiotoimintaa.

Ehkäpä tutkimukseen ja kehittämistoimintaan kohdistettu raha lopulta toimii myös korkeakoulumaailman ja yritysten välisen yhteistyön piristäjänä, mutta se edellyttää myös uusien rahoitusmallien ja kannusteiden luomista. Jonkun pitää pyörittää pyörää ja tuottaa yhteistyölle otollista maaperää. Tätä kenttää – yhteistyötä edistävien rahoitusmallien pilotointia – Vaikuttavuussäätiö edistää vuonna 2021 hyväksytyn strategiansa mukaisesti.

Vuonna 2021 Vaikuttavuussäätiö rahoitti 11 uutta huippututkimuksen ja yritysten välistä yhteistä tutkimushanketta. Hankkeiden aiheet vaihtelevat pienhiukkasten mittausteknologioista maidontuotannon päästöihin ja tekoälyn mahdollisuuksiin lääkekehityksessä. Mukana olevat tutkimusorganisaatiot ja yritykset edustavat suomalaista ja kansainvälistä huippuosaamista eri teknologioiden saralla.

Ympäristön tilaa tavalla tai toisella tieteen ja innovaatiotoiminnan keinoin edistävät projektit ovat näkyneet vahvasti rahoittamiemme hankkeiden joukossa. Tämä on positiivinen signaali, joka kertoo esimerkiksi siitä, että ympäristön tilaa edistävää tutkimusta ja liiketoimintaa voidaan toteuttaa hyvin monella eri tavalla ja yhteistyötä hyödyntäen. Tampereen yliopiston ja Danfossin energiatehokkuuden lisäämiseen tähtäävä hanke on tästä mainio esimerkki. Hankkeessa tutkitaan ja kehitetään teollisuudessa käytettävien moottorien tehonsyöttöä ohjaavien taajuusmuuttajien säätömenetelmiä. Kehittämällä hienostuneempia säätömenetelmiä, voidaan saavuttaa merkittävää säästöä energian käytössä ja pienentää päästöjä. Näin syntyy sekä lyhyen aikavälin vaikutuksia että pitkän aikavälin vaikuttavuutta.

Toivon että viihdyt Vaikuttavuussäätiön vuosikertomuksen parissa ja tutustut rahoittamiimme hankkeisiin vuosikertomuksessa julkaistujen mainioiden artikkelien kautta!

Kategoriassa: Vuosikertomus 2021

Tampereen yliopisto ja Danfoss kehittävät mullistavaa ratkaisua energiatehokkuuteen

19.5.2022 by vaikuttavuussaatio

« takaisin vuosikertomukseen

Hankkeen nimi: Optimal Control for Maximizing the Effectiveness of Power Electronic Systems (OPT4MAX)
Myönnetty rahoitus: 197 710 €
Hakija: Tampereen yliopisto (Petros Karamanakos)
Yrityskumppani: Danfoss Drives/Vacon
Post doc -tutkija: Mattia Rossi

Sähkön hinta on ollut kuluneena keväänä historiallisen korkealla. Energiatehokkuuden kehittäminen on juuri nyt ratkaisu paitsi ilmaston myös talouden kestävyyteen. Tampereen yliopisto ja Danfoss kehittävät ratkaisua, jonka avulla teollisuudessa voidaan tehdä merkittäviä energiasäästöjä. 

Energiatehokkuus on yksi nopeimpia ja edullisimpia keinoja vähentää hiilidioksidipäästöjä. Tällä hetkellä energiatehokkuus kiinnostaa yrityksiä ja kansalaisia myös puhtaasti kustannussyistä, sillä Ukrainan sodan vuoksi Venäjälle asetetut pakotteet muuttavat energian saatavuutta ja nostavat hintoja. 

Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n Net Zero by 2050 Scenario -ohjelmassa tähdätään 35 prosentin leikkauksiin energiaintensiivisyydessä vuoteen 2030 mennessä. Toisin sanoen, planeetan kasvavan väestön tulisi saada tarvitsemansa energia 35 prosenttia tehokkaammin. Muutos nojaa yhteiskuntien sähköistymiseen, käyttäytymisen muutokseen ja energiatehokkuuden parantamiseen. 

Energiatehokkuudella on eniten merkitystä teollisuudessa, sillä koneet kuluttavat paljon energiaa. Noin neljäsosa teollisuudessa käytetyistä moottoreista hyödyntää taajuusmuuttajia. Taajuusmuuttaja (VSD) on moottorinohjain, joka ohjaa sähkömoottoria muuttamalla sen tehonsyötön taajuutta ja jännitettä. Tyypillisiä esimerkkejä taajuusmuuttajia hyödyntävistä laitteista ovat esimerkiksi erilaiset tuulettimet ja pumput. Taajuusmuuttajat parantavat energiatehokkuutta jo pelkästään olemalla käytössä, koska niiden avulla säädellään moottorin energiankulutusta. 

Itse taajuusmuuttajien tehokkuutta ei kuitenkaan ole tähän mennessä optimoitu huippuunsa. Jopa puolet kaikesta kulutetusta energiasta kuluu taajuusmuuttajissa. Säästöjä on siis vielä tehtävissä energiatehokkuudessa ja kustannuksissa. Tampereen yliopiston ja Danfossin yhteistyöhankkeessa kehitetään ratkaisua taajuusmuuttajien energiahukkaan. 

“Perinteisesti taajuusmuuttajien säätömenetelmät eivät ole yhteensopivia nykypäivän teollisuuskoneiden monimutkaisiin tarpeisiin eivätkä taajuusmuuttajat siksi pysty toimimaan tehokkaasti. Kehittämämme säätömenetelmä mahdollistaa energiankulutuksen säätelyn niin, että voimme minimoida energiahävikin ja ottaa talteen kaiken energian”, kertoo Mattia Rossi, hankkessa työskentelevä post doc -tutkija Tampereen yliopistosta. 

Tiimin saamat tulokset osoittavat, että hankkeessa kehitetty, mallien ennakoivaan ohjaukseen (MPC) perustuva edistyksellinen säätömenetelmä on tehokas. Ensimmäisissä kokeissa energiakustannuksia on saatu leikattua 1–2 prosentilla. “Yhdenkin prosentin säästö on merkittävä, kun kyseessä on kilowatteja kuluttava teollisuuskone”, Rossi toteaa ja muistuttaa, että nämä ovat vasta ensimmäisiä, viitteellisiä tuloksia. Heidän kehittämänsä ratkaisun todellinen teho selviää, kun hanke etenee nyt käynnissä olevasta simulointivaiheesta todellisiin teollisuuskokeisiin. 

Mahdollisuus yhdistää laboratoriokokeita ja teollisuuslaitteita onkin Rossin mielestä tutkimus-yritys-yhteistyön parhaita puolia. “Tämä tutkimus ei olisi mahdollista ilman yrityskumppania. Yhteistyö auttaa linjaamaan tutkimusta markkinan tarpeiden kanssa. Ilman yrityskumppania emme saisi tuloksia, jotka vievät ohjelmistotyötämme eteenpäin.” 

Tutkijat saavat teollisuustestien tuloksia jo vuonna 2022, ja hanke päättyy vuoden 2023 aikana. Viimeistään silloin selviää, kuinka mittava energiatehokkuuden mullistus heidän käsissään on. Jos taajuusmuuntajien energiankulutus saadaan optimoitua, teknologiaa voidaan hyödyntää hyvin laajalti useilla eri teollisuudenaloilla. Käytännössä hankkeessa kehitetty ratkaisu voi soveltua myös energian varastointiin ja esimerkiksi akkuteknologiaan. 

Tiimin tavoitteet ovat kauaskantoisia. “Kun tämä hanke päättyy, tuloksena on toivottavasti paitsi tutkimusta myös valmis ohjelmisto-ominaisuus, jonka voisi patentoida ja mahdollisesti kaupallistaa. Sen jälkeen voimme keskittyä energiatehokkuuden kehittämiseen muilla energian osa-alueilla.”

Kategoriassa: Vuosikertomus 2021

Orion ja Helsingin yliopisto valjastavat tekoälyn tehostamaan lääkeaineiden tuotantoa

19.5.2022 by vaikuttavuussaatio

« takaisin vuosikertomukseen

Hankkeen nimi: Optimizing synthesis of pharmaceuticals by machine learning
Myönnetty rahoitus: 222 000 €
Hakija: Helsingin yliopisto (Jari Yli-Kauhaluoma)
Yrityskumppani: Orion Corporation, Orion Pharma
Yrityskumppanin ohjaaja: Toni Metsänen, senior researcher, Orion

Viimeistään koronarokote herätti monet tajuamaan, kuinka lääkekehitystä voi tehostaa, jos tutkijat ja lääkeyhtiöt tekevät tiivistä yhteistyötä. Helsingin yliopiston ja Orionin yhteishankkeessa kehitetään koneoppimiseen nojaavaa datapankkia, jonka myötä kemistit oppisivat hyödyntämään tekoälyä työnsä vauhdittajana ja lääkekehityksestä poistuisi hukkaa. 

Lääkekehitys on hidasta työtä. Lääkkeen ensimmäisestä ideasta menee vähintään 10–12 vuotta siihen, kunnes lääke saadaan kauppojen hyllylle. Hitaus johtuu monista eri tekijöistä, kuten lääketutkimuksen hitaista rahoitusmekanismeista, synteesiteknologian vaatimasta osaamisesta ja lääkkeiden hyväksynnän monimutkaisesta lupaprosessista. Orion Pharman ja Helsingin yliopiston yhteistyönä tehtävässä tutkimuksessa pyritään tehostamaan yhtä prosessin vaihetta: laboratoriossa tehtävää synteesireaktioiden tutkimusta. Apuna hyödynnetään tekoälyä ja koneoppimista.  

Jokaisen uuden lääkeaineen kehitys edellyttää jopa tuhansien uusien kemiallisten yhdisteiden valmistamista. Niistä jokainen on valmistettava erikseen uudella synteesireitillä eli joukolla kemiallisia reaktoita. Reaktioissa on kussakin omat lähtöaineet, reagenssit, katalyytit, liuottimet, lämpötilat ja tilavuudet. Kun muuttujia on paljon, myös lopputuloksia on loputtomasti. 

“Nykyisin kemiallisten reaktioiden tutkimus nojaa pitkälti kemistien ammattitaitoon ja kokemukseen”, kertoo vanhempi tutkija Toni Metsänen Orionilta. “Kemistit käyttävät tyypillisesti sellaisia synteesireittejä, jotka he tuntevat entuudestaan. Näin lopputuloksen onnistuminen on varmempaa ja työ tehokkaampaa”, hän jatkaa. Jos reaktioita ei tunne, vaihtoehtona on turvautua kirjallisuuteen ja aiemmin tehtyyn tutkimukseen. Se on toki hidasta. 

Helsingin yliopiston ja Orionin tutkimushankkeessa pyritään digitalisoimaan kemistien päässä oleva hiljainen tieto sekä aiemmin tehty tutkimus, ja luomaan niiden pohjalta rikas reaktiodatapankki, josta tietoa saisi mahdollisimman nopeasti. 

Kun reaktiodata on nopeasti saatavilla, tietyn synteesireitin optimointi nopeutuu. Tämä tarkoittaa, että myös uuden lääkeaineen kehitys tehostuu. Kemistien työaika voidaan suunnata kaikkein hyödyllisimpään työhön ja karsia ajanhukkaa prosesseista. 

Tekoäly on lääketieteen kehityksessä merkittävässä roolissa kaikissa lääkeyhtiöissä. “Tyypillisesti yritykset pyrkivät optimoimaan tietyn synteesireitin, jotta niiden on mahdollisimman helppoa ja nopeaa valmistaa tiettyä lääkeainetta tonneittain. Tässä tutkimusprojektissa katsomme tekoälyn mahdollisuuksia hieman laajemmin ja pyrimme löytämään vastauksia täysin uusiin kemiallisiin reaktioihin”, Metsänen kertoo. Tekoäly voisi siis kertoa, mitä tapahtuu kun jokin aiemmin käytetty lähtöaine korvataan uudella tai jokin muu osa synteesireitistä muuttuu.  

Metsäsen mukaan nyt käsillä oleva tutkimushanke on merkittävä, koska siihen osallistuu yliopiston puolelta kolme eri laitosta: kemia, farmasia ja tietojenkäsittelytiede. Lisäksi tiimillä on kaksi vuotta työaikaa tehdä tutkimustyötä rauhassa. Näin pitkää aikajännettä on teollisuuden puolella harvoin tarjolla. “Lisäksi voimme hyödyntää sellaista erikoisosaamista tekoälystä, jota meidän olisi hyvin vaikea kehittää yrityksen sisällä.” 

Projektiin osallistuvat professoreiden lisäksi myös post doc- tutkija ja pro gradu -opiskelija, jotka molemmat kerryttävät hankkeessa huippuosaamista, jolle tulee olemaan kova kysyntä tulevaisuudessa. “Tulevaisuuden kemistien tulee osata hyödyntää koneoppimista laboratoriossa tehtävän työn tukena”, Metsänen sanoo. 

Nyt hanke on edennyt vaiheeseen, jossa merkittävä määrä olemassaolevaa dataa on saatu ladattua ohjelmistoon ja testattua. Hankkeen perusidea toimii jo, mutta ratkaisevaa on Metsäsen mukaan nopeus. Pyrkimyksenä on saada tieto ulos ohjelmistosta sekunneissa. “Emme halua luoda erillistä ohjelmistoa vaan työkalun, joka tulisi osaksi kemistien nykyisiä työvaiheita. Lopputuloksen arvo on mitattavissa sen käytön vaivattomuudessa.” 

Tekoäly auttaa kemistiä löytämään sopivat reaktio-olosuhteet.

Kategoriassa: Vuosikertomus 2021

Helsingin yliopiston ja Valion yhteistyöhanke haastaa IPCC:n arviot maidontuotannon hiilijalanjäljestä

19.5.2022 by vaikuttavuussaatio

« takaisin vuosikertomukseen

Hankkeen nimi: Mitigating grassland N2O emissions – towards carbon neutral milk production (MiNiMi)
Myönnetty rahoitus: 232 690 €
Hakija: Helsingin yliopisto (Mari Pihlatie)
Yrityskumppani: Valio
Päätutkija: professori Mari Pihlatie

Maidontuotannon hiilijalanjäljen ymmärtäminen ja leikkaaminen edellyttää tarkkaa ymmärrystä tuotannon todellisista kasvihuonekaasupäästöistä. Siksi Helsingin yliopisto ja Valio ovat kiinnittäneet huomionsa dityppioksidiin. Sen rooli on maidontuotannon päästöissä merkittävä, mutta tutkimus on jäänyt hiilidioksidipäästöjen varjoon. 

Ruoantuotannon hiilijalanjälki on tärkeä puheenaihe kansallisesti ja kansainvälisesti. YK:n arvion mukaan yli 30 prosenttia ihmisen aiheuttamista kasvihuonepäästöistä tulee ruoantuotannosta ja maanviljelystä. Maidontuotannolla on oma roolinsa kokonaisuudessa. Valio on jo vuosia osallistunut tutkimukseen, jossa selvitetään, millaisia päästöjä maidontuotannosta vapautuu ja mitä niille voisi tehdä. Huomio on kuitenkin pitkään ollut nimenomaan hiilidioksidipäästöissä. 

Vähemmälle huomiolle ovat jääneet dityppioksidipäästöt, joiden osuus maidon hiilijalanjäljestä on kuitenkin jopa 30 prosenttia. Helsingin yliopiston ja Valion yhteistyöhanke pureutuu nimenomaan dityppioksidiin, joka tunnetaan lyhenteellä N2O. Se on vahva kasvihuonekaasu, jota syntyy etenkin lannoitetussa maaperässä, kuten nurmilla, joita tarvitaan lehmäkarjan ruoaksi. 

“Dityppioksidipäästöt ovat ennustamattomia ja episodimaisia. Siksi niiden mallintaminen on hyvin vaikeaa. Mittaaminen edellyttää kalliita laitteita ja sen vuoksi mittauksia on tehty huomattavasti hiilidioksidipäästöjä vähemmän”, kertoo maaperä- ja ympäristötieteen  professori Mari Pihlatie, joka työskentelee vastaavana tutkijana Helsingin yliopiston ja Valion yhteistyöhankkeessa. Pihlatie on tutkinut typpioksidipäästöjä koko uransa. 

Hankkeessa tuotetaan täysin uutta tietoa dityppioksidipäästöistä säännöllisten mittausten avulla. Mittauksia tehdään Helsingin yliopiston tutkimustilan, Viikin kampuksen yhteydessä olevalla SMEAR-Agri mittausasemalla ja Valion nurmitiloilla ympäri Suomen. 

“Pohjoisten ympäristöjen päästöjä on tutkittu vähän, vaikka ilmasto on meillä hyvin ainutlaatuinen. Tämän hankkeen avulla pystymme osoittamaan, miten lyhyt kasvukausi ja maan pinnan jäätyminen ja sulaminen vaikuttavat päästöihin. Tällaista tietoa ei ole olemassa missään tällä hetkellä.”

Nykyisin arviot nurmiviljelyn dityppidioksidipäästöistä perustuvat IPCC:n päästökertoimeen, joka on luotu olemassaolevan tutkimustieton pohjalta. Koska pohjoiset alueet ovat aliedustettuina aiemmassa tutkimuksessa, on vaikea sanoa, vastaako kerroin pohjoismaisten tilojen todellisuutta. Pihlatie pyrkii kollegoineen todentamaan datan. 

Valion ja Helsingin yliopiston lisäksi hankkeeseen osallistuu maitotiloja ympäri Suomea, Ilmatieteen laitos, LUKE, Valio, Yara Suomi, Vaisala, Datasense ja Soil Scout. Eri organisaatioiden ammattitaidon hyödyntäminen tuottaa uusia ajatuksia siitä, miten dityppioksidipäästöjä voisi vähentää. Ratkaisut voivat pitää sisällään esimerkiksi uudenlaisia lannoitteita tai lannoitteiden ajoittamista päästöjen minimoinnin kannalta suotuisiin aikoihin. 

Tiimi on suunnitellut hankkeen niin, että siinä tuotettu tieto on myös kansainvälisesti merkittävää. Mittaukset tehdään laadukkailla mittalaitteilla ja dityppioksidipäästöjen lisäksi mitataan myös metaani- ja hiilidioksidipäästöt, sekä niihin vaikuttavia ympäristötekijöitä, kuten maaperän typpipitoisuuksia, maan kosteutta ja lämpötilaa. “Näin tuotamme arvokasta aineistoa dityppioksidipäästöjen mallinnukseen ja sitä kautta mahdollistamme nurmien ilmastovaikutusten arvioinnin.” 

Akateemisena tavoitteena on päästä kertomaan tuloksista parhaisiin julkaisusarjoihin. Pihlatie kuitenkin tietää, että kaksi vuotta on vasta pintaraapaisu aiheeseen, jonka tutkimista pitää jatkaa huomattavasti pidempään. Siksi suunnitelmana on hakea lisärahoitusta jo talvella 2023, kun mittausten ensimmäiset tulokset ovat valmiita. 

Tässä mitataan N2O, CH4 ja CO2 päästöjä Viikin SMEAR-Agri tutkimusaseman nurmilohkolta. Mittauksissa kammion sisäilman kaasupitoisuudet mitataan automaattisilla laser-mittalaitteilla, jotka on sijoitettu suojatun kärryn sisään. Kuvassa vasemmalta oikealle: Phillip Krauss, Pinja Rauhamäki, Lisa Leinonen.pivat reaktio-olosuhteet.

Kategoriassa: Vuosikertomus 2021

Footer

Vaikuttavuussäätiö

Eteläranta 10 (PL 5), 00130 Helsinki
+358 40 767 1631
petro (at) vaikuttavuussaatio.fi

Laskutustiedot →

  • Facebook
  • Instagram
  • LinkedIn
  • Twitter

Tietosuojaseloste →

Copyright © 2023 Vaikuttavuussäätiö

Kun hyväksyt keksit, eli evästeet, teet palvelukokemuksesta mahdollisimman sujuvan. Osaa evästeistä käytetään tilastollisiin tarkoituksiin, ja osa liittyy kolmansien osapuolten tarjoamiin palveluihin. Valitsemalla HYVÄKSY hyväksyt evästeiden käytön.
Lue lisääAsetukset
HYLKÄÄHYVÄKSY
Keksiasetukset

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary
Aina käytössä
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. These cookies ensure basic functionalities and security features of the website, anonymously.
CookieKestoKuvaus
cookielawinfo-checkbox-advertisement1 yearSet by the GDPR Cookie Consent plugin, this cookie is used to record the user consent for the cookies in the "Advertisement" category .
cookielawinfo-checkbox-analytics1 yearSet by the GDPR Cookie Consent plugin, this cookie is used to record the user consent for the cookies in the "Analytics" category .
cookielawinfo-checkbox-functional1 yearThe cookie is set by the GDPR Cookie Consent plugin to record the user consent for the cookies in the category "Functional".
cookielawinfo-checkbox-necessary1 yearSet by the GDPR Cookie Consent plugin, this cookie is used to record the user consent for the cookies in the "Necessary" category .
cookielawinfo-checkbox-others1 yearSet by the GDPR Cookie Consent plugin, this cookie is used to store the user consent for cookies in the category "Others".
cookielawinfo-checkbox-performance1 yearSet by the GDPR Cookie Consent plugin, this cookie is used to store the user consent for cookies in the category "Performance".
viewed_cookie_policy1 yearThe cookie is set by the GDPR Cookie Consent plugin to store whether or not the user has consented to the use of cookies. It does not store any personal data.
Functional
Functional cookies help to perform certain functionalities like sharing the content of the website on social media platforms, collect feedbacks, and other third-party features.
CookieKestoKuvaus
bcookie2 yearsLinkedIn sets this cookie from LinkedIn share buttons and ad tags to recognize browser ID.
bscookie2 yearsLinkedIn sets this cookie to store performed actions on the website.
langsessionLinkedIn sets this cookie to remember a user's language setting.
lidc1 dayLinkedIn sets the lidc cookie to facilitate data center selection.
UserMatchHistory1 monthLinkedIn sets this cookie for LinkedIn Ads ID syncing.
Performance
Performance cookies are used to understand and analyze the key performance indexes of the website which helps in delivering a better user experience for the visitors.
Analytics
Analytical cookies are used to understand how visitors interact with the website. These cookies help provide information on metrics the number of visitors, bounce rate, traffic source, etc.
CookieKestoKuvaus
_ga2 yearsThe _ga cookie, installed by Google Analytics, calculates visitor, session and campaign data and also keeps track of site usage for the site's analytics report. The cookie stores information anonymously and assigns a randomly generated number to recognize unique visitors.
_ga_MEFLNRCR5S2 yearsThis cookie is installed by Google Analytics.
_gat_UA-160708278-11 minuteA variation of the _gat cookie set by Google Analytics and Google Tag Manager to allow website owners to track visitor behaviour and measure site performance. The pattern element in the name contains the unique identity number of the account or website it relates to.
_gcl_au3 monthsProvided by Google Tag Manager to experiment advertisement efficiency of websites using their services.
_gid1 dayInstalled by Google Analytics, _gid cookie stores information on how visitors use a website, while also creating an analytics report of the website's performance. Some of the data that are collected include the number of visitors, their source, and the pages they visit anonymously.
CONSENT2 yearsYouTube sets this cookie via embedded youtube-videos and registers anonymous statistical data.
Advertisement
Advertisement cookies are used to provide visitors with relevant ads and marketing campaigns. These cookies track visitors across websites and collect information to provide customized ads.
CookieKestoKuvaus
_fbp3 monthsThis cookie is set by Facebook to display advertisements when either on Facebook or on a digital platform powered by Facebook advertising, after visiting the website.
fr3 monthsFacebook sets this cookie to show relevant advertisements to users by tracking user behaviour across the web, on sites that have Facebook pixel or Facebook social plugin.
VISITOR_INFO1_LIVE5 months 27 daysA cookie set by YouTube to measure bandwidth that determines whether the user gets the new or old player interface.
YSCsessionYSC cookie is set by Youtube and is used to track the views of embedded videos on Youtube pages.
yt-remote-connected-devicesneverYouTube sets this cookie to store the video preferences of the user using embedded YouTube video.
yt-remote-device-idneverYouTube sets this cookie to store the video preferences of the user using embedded YouTube video.
Others
Other uncategorized cookies are those that are being analyzed and have not been classified into a category as yet.
CookieKestoKuvaus
AnalyticsSyncHistory1 monthNo description
li_gc2 yearsNo description
Tallenna ja hyväksy