Blogi

Tutkimus tuo muun muassa uutta tietoa maidontuotannon päästöistä ja koneoppimisesta lääkekehityksessä.

Vaikuttavuussäätiö rahoittaa yli kahdella miljoonalla eurolla sellaisia yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimushankkeita, jotka tehdään yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Vaikuttavuussäätiön Tandem Industry Academia -rahoituksessa etsittiin nyt toista kertaa huippututkimushankkeita, jotka tähtäävät merkittävään vaikuttavuuden kasvattamiseen elinkeinoelämän yhteistyön kautta. Nyt rahoitettiin yhtä suurella panostuksella kuin vuotta aiemmin edellisessä haussa.

Alkavissa uusissa hankkeissa tutkitaan ja kehitetään muun muassa ilmakehän pienhiukkasten mittaamisen teknologioita, maidontuotannon päästöjä, metsien roolia ilmaston säätelyssä, erittäin hylkiviä pinnoitteita, sekä koneoppimisen ja tekoälyn mahdollisuuksia lääkeaineiden kehittämisessä ja sahateollisuudessa.

Yhteensä 11 rahoitettavan hankkeen tutkimusryhmät tulevat Helsingin yliopistosta, Aalto-yliopistosta, Oulun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, LUT-yliopistosta sekä Ilmatieteenlaitokselta.

Yritykset tarjoavat hankkeisiin tutkimus- ja kehitysosaamisensa sekä ymmärryksensä markkinasta. Eri hankkeissa kumppaniyrityksiä ovat Vaisala, Satellio Company, Orion Pharma, GE Healthcare, Finnos Oy, Valio, nLIGHT Oy, Danfoss Drives/Vacon, Finnadvance, Bluefors ja Polar Electro.

Esimerkiksi Helsingin yliopiston ja Orion Pharman tutkimusryhmät yhdistävät kemian uusimpia menetelmiä ja koneoppimista uusien lääkeaineiden tutkimuksessa ensimmäistä kertaa Suomessa. Tavoitteena on lääkeainesynteesien optimointi ja tehokkaampien lääkkeiden valmistusreittien tunnistaminen ja sitä kautta lääkkeiden valmistusprosessien nopeuttaminen.

“Rahoitus mahdollistaa tutkimuksen, jolla on onnistuessaan selkeä vaikuttavuus. Kyseessä on myös mainio rahoitusmuoto yritysten kanssa tehtävään tieteelliseen tutkimukseen, joka parhaassa tapauksessa voi johtaa laajempaankin yhteistyöhön”, sanoo professori Jari Yli-Kauhaluoma Helsingin yliopistosta, joka toimii Optimizing synthesis of pharmaceuticals by machine learning -hankkeen vastuullisena tutkijana.

Lisää tietoa rahoitettavista hankkeista »

Säätiö sai 25.4.2021 päättyneeseen hakuun yhteensä 80 korkealaatuista hakemusta, joista säätiön hallitus päätti rahoittaa 11 kärkihanketta. Valitut hankkeet ovat kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka vaikuttavuutta yhteistyö elinkeinoelämän kanssa voi kasvattaa. Tutkimushankkeissa tehdään esikilpailullista tutkimusta, joka tieteellisten tulosten lisäksi kehittää Suomen elinkeinoelämän osaamista.

“Kuten säätiön keväällä 2021 teettämä selvitys tutkimus-yritys-yhteistyön vaikuttavuudesta osoitti, tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistamisella voidaan saavuttaa paljon sekä lyhyen että pitkän ajan hyötyjä. Tandem Industry Academia -rahoitus osaltaan tukee tätä”, sanoo Vaikuttavuussäätiön hallituksen puheenjohtaja Lauri Oksanen.

“Nyt saimme jälleen suuren määrän erittäin korkeatasoisia hakemuksia, mistä olemme iloisia. Valinta ei ollut helppo, ja tulemme mielenkiinnolla seuraamaan rahoittamiemme hankkeiden etenemistä”, sanoo Oksanen.

Tandem Industry Academia -rahoituksessa tohtoriksi väitellyt akateeminen tutkija työskentelee tutkimushankkeessa yhden vuoden akateemisessa organisaatiossa ja toisen vuoden tiiviimmässä yhteistyössä kumppaniyrityksen kanssa.

“Hankkeiden avulla saadaan toivottavasti uutta tietoa ja osaamista liikkumaan molempiin suuntiin ja edistämään näin sekä tieteellisiä että kaupallisia intressejä”, Oksanen sanoo.

Vaikuttavuussäätiö on Valtioneuvoston keväällä 2019 perustama tutkimusrahoitustoimija, jolle valtio lahjoitti 60 miljoonan euron peruspääoman. Säätiön tavoitteeksi on asetettu edistää suomalaisen huippututkimuksen vaikuttavuutta tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän yhteistyötä vahvistamalla.

Vaikuttavuussäätiön ensimmäinen vuosikertomus kokoaa säätiön vuoden 2020 kohokohdat yhteen ja kertoo toiminnastamme.

Lue hallituksen puheenjohtaja Lauri Oksasen ja toimitusjohtaja Petro Poutasen tervehdykset.

Vuosikertomuksessa esitellään myös Tandem Industry Academia -hankkeiden kumppaneita!

Avaa vuosikertomus »

Säätiö sai 25.4. päättyneeseen Tandem Industry Academia 2021 -rahoitushakuun 80 hakemusta. TIA-rahoitus on säätiön kehittämä ja kohdistettu vaikuttavuudeltaan kunnianhimoisille, kilpailua edeltäville yhteistutkimushankkeille, jotka edistävät sekä huippututkimuksen että elinkeinoelämän tavoitteita.

Nyt järjestettävä hakukierros oli järjestyksessään toinen TIA-rahoitus. Vaikuttavuussäätiön vuonna 2020 ensikertaa toteuttamaan TIA-hakuun saapui 92 hakemusta, joista säätiö rahoitti 11 kaksivuotista hanketta yhteensä 2 miljoonalla eurolla.

Säätiö on varautunut rahoittamaan hankkeita kevään 2021 haussa suunnilleen yhtä monta hanketta kuin edellisessä haussa. Rahoituspäätökset julkistetaan elokuussa 2021.

Vaikuttavuussäätiön tilaama selvitys tutkimus–yritys-yhteistyöstä keräsi laajaa huomiota niin uutismediassa kuin sosiaalisessa mediassakin. Twitter-palvelussa keskustelua herätti runsaasti yritysrahoituksen osuuden tippuminen korkeakoulujen tutkimus, kehitys ja innovaatiorahoituksesta 2010-luvulla – huolimatta siitä että tutkimushankkeita rahoittavat useat eri tahot Suomessa.

Helmikuun alussa julkaistun selvityksen on tehnyt VTT ja Tampereen yliopisto yhdessä. Selvitystä on ladattu jo 631 kertaa säätiön verkkosivuilta.

Selvityksen esiinnostama hiipunut yhteistyö noteerattiin myös laajalti uutismediassa ja useissa blogikirjoituksissa. Esimerkiksi EK:n johtaja Riikka Heikinheimo kirjoitti, että jos “vuorovaikutukselle ja luottamuksen rakentamiselle ei ole aikaa, ei ehditä myöskään sovittamaan liiketoiminnan kehittymisen todellisia tarpeita yhteen tutkimuksen agendan kanssa.  Tämä turhauttaa molemmat osapuolet ja tiet erkanevat.”

Viikon puheenaiheesta kirjoitti myös Unifin tutkimusvararehtoreiden puheenjohtaja Jari Hämäläinen. Hämäläinen muistutti kirjoituksessaan, että eri tieteenaloilla on omanlaisensa rooli yhteistyössä ja että akateemisen maailman urapolut eivät aina suosi liikkuvuutta akateemisen maailman ja elinkeinoelämän välillä. “Kaiken kaikkiaan toivon, että yliopistot tekevät yhteistyötä yritysten kanssa ja tavoittelevat vaikuttavuutta”, Hämäläinen kirjoittaa.

Tampereen yliopiston innovaatiopalveluiden ja kumppanuuksien johtaja Pauli Kuosmanen korosti niin ikään, että yhteistyön merkitys on erityisen tärkeää liiketaloudellisen arvon luomisen ja yhteiskunnallisen kehityksen edistämisen kannalta. Siksi asiasta kannattaa olla myös huolissaan. Kuosmanen nostaa yhdeksi yhteistyön hiipumisen mahdolliseksi syyksi yhteistyön tukimekanismien riittämättömyyden tai vanhanaikaisuuden: “[l]aadukkainkaan tutkimus ei automaattisesti siirry yrityksissä hyödynnettäväksi, vaan se pitää siirtää erilaisin mekanismein … Yhteistyölle otollisia rakenteita ja tukimekanismeja pitää päivittää niin, että ne vastaavat jatkuvasti muuttuviin yritysten tarpeisiin ja yhteistyön vaatimuksiin.”

Lataa selvitys täältä.

Vaikuttavuussäätiö on livenä Zoom-alustalla tiistaisin 23.3.-6.4.2021, klo 13-13:30. Q&A-sessiossa vastaamme hakijoiden TIA 2021 -hakuun liittyviin kysymyksiin. Voit lähettää kysymyksiä etukäteen lomakkeen kautta täältä. Mukana tapaamisessa on Vaikuttavuussäätiön toimitusjohtaja Petro Poutanen.

Tule mukaan! Linkki Zoom-tapaamisiin. Tiistaisin 23.3.-6.4.2021, klo 13:00-13:30.

VTT:n ja Tampereen yliopiston tekemä selvitys varoittaa Suomen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan yhteistyön huolestuttavasta kehityssuunnasta.

Vaikuttavuussäätiön tilaama selvitys nostaa esille huolen siitä, että yliopistojen ja yritysten välinen yhteistyö on heikentynyt.

”Suomi on ollut huipputasolla eurooppalaisten verrokkimaiden kanssa, mutta viimeaikaiset indikaattorit osoittavat, että yhteistyö on vähentynyt ja olemme poteroituneet”, sanoo VTT:llä ja Tampereen yliopistossa työskentelevä Arho Suominen, joka on yksi selvityksen kirjoittajista.

Suomisen mukaan Suomessa on useita toimijoita, jotka rahoittavat elinkeinoelämän ja tutkimuksen välisiä yhteistyöprojekteja. Viime vuosina elinkeinoelämän ja tutkimuksen välistä yhteistyötä on karsittu merkittävästi.

”Nykyisessä rahoitusympäristössä osapuolet eivät näe toisiaan houkuttelevina yhteistyökumppaneina. Tutkimusrahoitus ei myöskään motivoi tutkijoita riittävästi yhteistyöhön, koska meritoituminen ja mielekkäät tutkimusongelmat puuttuvat”, Suominen sanoo.

Laajaan tutkimuskirjallisuuteen ja yhteistyötä kuvaaviin tunnuslukuihin pohjautuva selvitys esittää uusia keinoja yhteistyön syventämiseksi tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän välillä. 

Tutkimuksen ja yritysmaailman välinen yhteistyö on luonut merkittävää kasvua ja uudistanut Suomea. Tiivis yhteistyö on ollut pitkään järjestelmän vahvuuksia verrattuna muihin Euroopan maihin. Tästä huolimatta tutkimuksen ja yritysmaailman yhteistyö on heikkenemässä.

Viime vuosikymmenellä yritysten rahoittaman tutkimuksen määrä ja suhteellinen painoarvo ovat vähentyneet tuntuvasti yliopistoissa ja korkeakouluissa. Tämä kehityskulku poikkeaa muista EU- ja OECD-maista, kun verrataan Suomen korkeakoulusektoria EU:n keskiarvoon yritysten rahoittamassa korkeakoulusektorin tutkimuksessa vuosina 2000–2018 (kuva 1).

Kuva 1: Korkeakoulujen rahoitus elinkeinoelämän toimijoilta, Suomi verrattuna EU28- ja OECD-maihin. Lähde OECD, Main Science and Technology Indicators.

Vaikuttavuussäätiön hallituksen puheenjohtajan Lauri Oksasen mukaan elinkeinoelämällä on kyllä halua tehdä tutkimusyhteistyötä ja siten tuottaa ainutlaatuista osaamista ja siitä syntyvää liiketoimintaa.

”Tutkimuksen ja innovaation kohtaamisesta on hyötyä molemmille osapuolille. Hiipunut yhteistyö on saatava toimimaan paremmin”, Oksanen sanoo.

Tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän yhteistyön lisääminen on tärkeää, jotta Suomi ei menetä keskeistä menestystekijäänsä – tiivistä yhteistoiminnan ja vuorovaikutuksen kulttuuria – ja jää jälkeen kansainvälisessä kehityksessä.

”Suomen tutkimusjärjestelmä on maailman huippua, ja Suomella on kovatasoinen vientiteollisuus. Yhteistyön esteet ovat pitkälti rakenteellisia ja kulttuurisia, joita ei yksistään raha ratkaise. Tarvitsemme avointa keskustelua yhteistyön pullonkauloista sekä halua hakea ratkaisuja”, Arho Suominen sanoo.

Selvitys nostaa esille erilaisia huomioita yhteistyötä edistävän rahoituksen kehittämiseksi. Yksi huomioista on se, että yksittäisten hankkeiden rahoittamisen sijaan rahoituksen tulisi synnyttää ensisijaisesti yhteistyötä, edistää vuorovaikutusta ja turvata yhteistyön jatkuvuus.