• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää alatunnisteeseen
www.vaikuttavuussaatio.fi

www.vaikuttavuussaatio.fi

Vaikuttavuussäätiö vahvistaa ja tukee huippututkimuksen vaikuttavuutta ja elinkeinoelämän yhteyksiä.

  • FI
  • EN
  • Etusivu
  • Rahoitus
    • Avoimet ja tulevat haut
    • Aikaisemmat haut
    • Rahoitettavat hankkeet
      • TIA Postdoc (2025)
      • TIA Seed (2024)
      • TIA Professor (2024)
      • TIA Postdoc (2024)
      • TIA Professor (2023)
      • TIA Postdoc (2023)
      • TIA Professor (2022)
      • TIA Postdoc (2022)
      • TIA Postdoc (2021)
      • Uuden rahoitusmallin tuloksellisuuden tutkiminen (2020)
      • TIA Postdoc (2020)
    • Hakujärjestelmä
  • Vaikuttavuussäätiö
    • Tietoa
    • Vuosikertomukset
    • Blogi
    • Vaikuttavuusarvio
  • Julkaisut
    • Vaikuttavuusarvio
    • Muut julkaisut
  • Ota yhteyttä

vaikuttavuussaatio

Vaikuttavuussäätiö rahoittaa professoreita lähes 700 000 eurolla – fokuksessa Suomeen saapuvien tutkijoiden integroiminen

3.12.2024 by vaikuttavuussaatio

Vaikuttavuussäätiö rahoittaa neljän professori-tasoisen tutkijan huippututkimushankkeita, joissa hyödynnetään yritysten dataa ja asiantuntemusta. Rahoituksen saajina on sekä pitkän uran tehneitä että vastikään suomalaisen tutkimusrahoituksen piiriin tulleita professoreita. Uuden TIA Seed -rahoituksen ideana on vahvistaa Suomeen saapuvien huippuosaajien integroitumista suomalaiseen elinkeinoelämään.

Kuvassa Työterveyslaitoksen johtava tutkija Jenni Ervasti. Kuva: Nina Karlsson.

Vaikuttavuussäätiön Tandem Industry Academia (TIA) -rahoitukset on suunnattu tutkimushankkeille, joissa tehdään yhteistyötä yritysten kanssa. Nyt rahoitettavissa TIA Professor ja TIA Seed -hankkeissa tuetaan professoritasoisten tutkijoiden omia tutkimusideoita. Rahoitus tarjoaa professoreille mahdollisuuden keskittyä omaan tutkimukseen ja hyödyntää yritysten dataa ja käytännön osaamista.

Rahoituksen saajia on tänä vuonna neljä:

  • Cecilia Nauclér, professori Turun yliopisto (TIA Seed)
  • Anton Zasedatelev, apulaisprofessori Aalto-yliopisto (TIA Seed)
  • Jenni Ervasti, johtava tutkija, Työterveyslaitos (TIA Professor)
  • Ismo Strandén, tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus (TIA Professor)

Rahoitettujen professoreiden hankkeissa tutkitaan energiatehokasta datansiirtoa (TIA Seed, Zasedatelev), ilmastonmuutokseen soveltuvia viljelykasvien jalostusmalleja (TIA Professor, Stranden), strategisen työkykyjohtamisen tuloksellisuutta (TIA Professor, Ervasti) sekä solujen aineenvaihduntaa (TIA Seed, Nauclér).

Yrityskumppaneina ovat eri hankkeissa ovat Työeläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, Boreal Kasvinjalostus Oy, NADMED, Faron Pharmaceuticals, Picophotonics, Reflekron ja Microsoft.

Säätiön kehittämää TIA Professor -rahoitusta on myönnetty nyt yhteensä 11:lle professorille vuodesta 2022 alkaen. Professori viettää yhtä vuotta vastaavan ajan yrityksen tarjoamissa tiloissa rahoituksen aikana.

TIA Professor -rahoitusta tänä vuonna saanut Työterveyslaitoksen johtava tutkija Jenni Ervasti näkee yritysyhteistyön mahdollisuutena luoda uusia tutkimuskysymyksiä. “Yhteistyö avaa uusia tutkimusmahdollisuuksia mutta myös antaa uudenlaista näkökulmaa työkyvyn ja työkyvyttömyyden tutkimukseen. Uudet tutkimuskysymykset avaavat mahdollisuuksia myös uusille tutkimushankkeille”, hän sanoo.

Lue lisää TIA Professor -hankkeista täältä.

TIA Seed-rahoitus pyrkii vahvistamaan tutkijoiden integroitumista Suomeen

Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttää huipputason osaajien houkuttelua ja integroimista kotimaiseen tutkimus- ja yritystoimintaan. 

Tänä vuonna säätiön pilotoima TIA Seed -rahoitus on kohdistettu hiljattain suomalaisen tutkimusrahoitusjärjestelmän piiriin tulleille tutkijoille, jotka ovat Suomessa uransa alkuvaiheessa ja etenevät professorin urapolulla.

”Suomalaiseen tutkimus- ja rahoitusjärjestelmään siirtyville tutkijoille on tärkeää tarjota mahdollisuus rakentaa yhteistyötä yritysten kanssa jo varhaisessa vaiheessa. Tällä rahoituksella haluamme edistää tutkijoiden verkostojen ja osaamisen kehittymistä niin, että heidän työnsä nivoutuu osaksi suomalaista yrityskenttää,” sanoo säätiön hallituksen jäsen Keijo Hämäläinen.

Aiemmin Ruotsin Karolinska Institutissa työskennellyt professori Cecilia Nauclér näkee rahoituksen mahdollisuutena rakentaa pitkäjänteisiä suhteita, jotka voivat edistää jatkotutkimusta. “On erittäin tärkeää, että uutena professorina Suomessa hyödynnän teollisuusyhteistyöstä saatavaa asiantuntemusta ja rakennan uutta osaamista ja verkostoja, jotka voivat vaikuttaa projektiemme tulevaan kehitykseen”, Nauclér sanoo. 

Rahoitusta voivat hakea tutkijat, jotka ovat olleet palkattuna suomalaisessa korkeakoulussa tai tutkimuslaitoksessa enintään kolme vuotta ja jotka ovat oleskelleet vähintään viisi vuotta yhtäjaksoisesti Suomen ulkopuolella ennen Suomeen tuloaan. Hakijan tulee olla professorin urapolulla, eikä hän ole vielä saanut merkittäviä tutkimusrahoituksia Suomesta.

“Tämä rahoitus luo vahvan pohjan tutkimusorganisaatioiden ja yhteiskunnan toimijoiden välisten ekosysteemien luomiseksi, jotka ovat elintärkeitä tutkimuksen vaikuttavuuden edistämiseksi”, Hämäläinen sanoo.

Lue lisää TIA Seed -hankkeista täältä.

Kategoriassa: Blogi

Vaikuttavuussäätiö myöntää 1,5 miljoonaa euroa tukemaan tutkimuksen vaikuttavuutta ja lanseeraa uuden rahoituksen

29.8.2024 by vaikuttavuussaatio

Vaikuttavuussäätiö myöntää tukea seitsemälle huippututkimushankkeelle yritysten kanssa yhteistyössä toteutettavaa tutkimusta varten. Hankkeet on valittu sillä perusteella, että niissä tavoitellaan vaikuttavuudeltaan merkittäviä uusia avauksia, jotka hyödyttävät niin tiedettä kuin suomalaista elinkeinoelämää ja yrityksiä.

Vaikuttavuussäätiö rahoittaa keväällä 2024 järjestetyn hakunsa kautta 1,5 miljoonalla eurolla tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteistä tutkimusta. Vaikuttavuussäätiön Tandem Industry Academia Postdoc -rahoitushaku järjestettiin tänä vuonna viidettä kertaa. Yhteensä rahoitusta on myönnetty jo 56:lle hankkeelle vuodesta 2020 alkaen yli 10 miljoonalla eurolla.

Rahoitus on suunnattu suomalaisille yliopistoille ja tutkimuslaitoksille kannustamaan yhteistyöhön suomalaisen yrityskentän kanssa. Säätiön tavoitteena on rahoituksen avulla edistää korkeatasoisen tieteen ja tutkimuksen vaikuttavuutta yhteiskunnassa. 

Nyt rahoitetuissa hankkeissa ratkotaan monia yhteiskunnallisesti merkittäviä haasteita. Niissä tutkitaan esimerkiksi metsätalouden ja ympäristönsuojelun yhteensovittamista, luodaan ymmärrys suomalaisen tieinfrastruktuurin elinkaaripäästöistä, osallistetaan logistiikkapalveluiden tarjoajia kiertotalouden liiketoimintamalleihin ja ratkotaan lääkekehityksen pullonkauloja.  

Rahoitettavien hankkeiden tutkimusryhmät tulevat seuraavista tutkimusorganisaatioista: Åbo Akademi, Luonnonvarakeskus, Aalto-yliopisto, Hanken Svenska handelshögskolan ja Helsingin yliopisto.

Yritykset tarjoavat hankkeisiin tutkimus- ja kehitysosaamisensa sekä ymmärryksensä oman alansa ydinkysymyksistä. Kumppaniyrityksiä ovat Bayer, Valio, Ramboll Finland, Posti, Metsähallitus Metsätalous, Arbonaut ja Bittium Biosignals.

”Vaikuttavuussäätiön rahoitus tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutkimukseen ja teknologiseen kehitykseen yhdistämällä akateemisen maailman ja teollisuuden tarpeet ja asiantuntemuksen. Rahoitusprosessi on kilpailullinen ja kokonaisuudessaan selkeä”, toteaa Shrikanth Kulashekhar, joka työskentelee postdoc-tutkijana dementiariskin seulontaan keskittyvää työkalua kehittävässä hankkeessa.

Shrikanth Kulashekhar työskentelee postdoc-tutkijana Aalto-yliopiston
ja Bittium Biosignals Oy:n hankkeessa.

Lisää tietoa rahoitettavista hankkeista löytyy täältä.

Säätiö sai 14.4.2024 päättyneeseen hakuun yhteensä 61 korkeatasoista hakemusta, joista säätiön hallitus päätti rahoittaa seitsemää hanketta.

Vaikuttavuussäätiö on kiinnittänyt  vuonna 2023 erityistä huomiota ihmistieteen alojen tutkimuksen ja yritysten väliseen yhteistyöhön kannustamiseen. Säätiö selvitti ihmistieteen alojen yritysyhteistyön nykytilaa laajalla selvistystyöllä ja kohdensi viestintää ihmistieteen alojen tutkimusorganisaatioihin.

”Säätiölle osoitettujen hakemusten aiheet ovat monipuolistuneet ja myös tieteenalojen kirjo on hieman laajentunut, mitä olemmekin tavoitelleet. Hakemusten taso on säilynyt korkealla joka vuosi. Edelleen hakemuksista merkittävä osa tulee perinteisiltä yritysyhteistyötä tekeviltä aloilta, kuten tekniikasta ja lääketieteestä, mutta olemme nähneet, että nyt myös kauppatieteet ja monitieteiset tutkijat, esimerkiksi ympäristötutkimuksen saralta, ovat löytäneet rahoituksemme ”, sanoo säätiön hallituksen puheenjohtaja Lauri Oksanen.

Tandem Industry Academia -rahoituksessa yliopistoa tai tutkimuslaitosta edustava tutkija tekee vuoden hankkeeseen liittyvää tutkimustyötä akateemisessa organisaatiossa ja toisen vuoden tiiviimmässä yhteistyössä kumppaniyrityksen kanssa.

Syyskuussa aukeaa uusi Suomeen tulleille, kansainvälisille huippututkijoille suunnattu rahoitus 

2.9.2024 Vaikuttavuussäätiö pilotoi uutta, hiljattain suomalaisen rahoitusjärjestelmään piiriin saapuneille tutkijoille suunnattua rahoitusta, jonka tarkoituksena on käynnistää ja vauhdittaa Suomeen tulleiden huippuosaajien tutkimustyötä sekä yritysyhteistyötä. Uudessa TIA Seed -haussa etsitään Suomen osaamisen kehittämisen kannalta merkittäviä avauksia.

“Säätiö on tunnistanut, että hiljattain Suomeen tulleet huippututkijat tarvitsevat erityistä tukea integroituakseen suomalaiseen tutkimusrahoitusjärjestelmään ja yhteiskuntaan. Meidän panoksemme tähän on starttirahoitus, jolla yritysyhteistyötä Suomessa saisi vauhtiin. Ulkomailta Suomeen hiljattain tulleilla tutkijoilla ei ole käytössään samoja verkostoja ja mahdollisuuksia kuin täällä pidempään uraansa tehneillä”, sanoo Oksanen.

Samaan aikaan uuden TIA Seed -haun kanssa aukeaa säätiön TIA Professor -haku, joka on tarkoitettu professoreille yhden vuoden yrityksessä toteuttavaa tutkimusta varten.

Kategoriassa: Blogi

TIA Professor & TIA Seed -haku avautuu 2.9. – Ilmoittaudu info-webinaariin!

16.8.2024 by vaikuttavuussaatio

Vaikuttavuussäätiö avaa nyt kolmatta kertaa järjestettävän TIA Professor -haun yhteydessä uuden TIA Seed -rahoitushaun, joka on suunnattu hiljattain suomalaisen tutkimusrahoitusjärjestelmän piiriin tulleille tutkijoille.

Tervetuloa TIA Professor 2024 -rahoituksen ja uuden TIA Seed -rahoituksen yhteiseen hakuinfo-webinaariin. Infotilaisuus järjestetään etänä maanantaina 2.9.2024 klo 9:30–11:00. Webinaarissa saat lisätietoa Vaikuttavuussäätiön rahoituksesta professoreille, ja sinulla on mahdollisuus esittää kysymyksiä hakuprosessiin liittyen.

TIA Professor -rahoituksen tarkoituksena on tukea elinkeinoelämän ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä ja tarjota professorille ensikäden tietoa elinkeinoelämän kannalta relevanteista tutkimusongelmista. Projekti voi koostua yhteisestä esikilpailullisesta tutkimuksesta ja muusta sitä tukevasta toiminnasta.

TIA Seed -rahoitus on suunnattu hiljattain suomalaisen tutkimusrahoitusjärjestelmän piiriin tulleille tutkijoille, jotka ovat uransa alkuvaiheessa ja etenevät professorin urapolulla. Rahoituksen tarkoituksena on käynnistää ja vauhdittaa sekä tutkimustyötä että yritysyhteistyötä. Haussa etsitään Suomen osaamisen kehittämisen kannalta merkittäviä avauksia.

Kummankin rahoitusohjelman haku on avoinna samanaikaisesti 2.9–13.10.2024.

Tule mukaan hakuinfoomme kuulemaan TIA Professor ja TIA Seed -hauista sekä esittämään kysymyksiä. Tilaisuus pidetään Zoom-tapahtumana. Ilmoittaudu webinaariin täältä, ja saat vahvistusviestissä linkin tilaisuuteen.

Tervetuloa!

Kategoriassa: Blogi, Blogi

Kohti käytännön innoittamaa perustutkimusta

26.6.2024 by vaikuttavuussaatio

Tutkimuksen kuva on monipuolisempi kuin usein tehty jyrkkä jako perus- ja soveltavaan tutkimukseen antaa ymmärtää. Myös täysin uuden tieteellisen tiedon tuottaminen hyötyy käytännön ongelmien ratkomisesta.

Perinteinen 1940-luvulta (esim. Vannevar Bush) oleva käsitys esittää, että uusi tieto luodaan perustutkimuksessa ja sillä tiedolla sitten ratkotaan käytännön kysymyksiä soveltavassa tutkimuksessa, minkä jälkeen seuraa (tuote)kehitys ja lopuksi tuotanto. Tämä kuvaus sitoo tutkimuksen tavoitteet ja tuotokset yhteen prosessivaiheen kanssa. Todellisuus ei ole näin suoraviivainen ja yksinkertainen.

Tutkimuksen tavoitteet voidaan jakaa esimerkiksi sen perusteella, onko kyseessä uuden perustavanlaatuisen tiedon tuottaminen vai tiedon hyödyntäminen (ks. Donald Stokes). Näin saadaan nelikenttä (Kuva 1), jossa perinteisen yksinkertaisen jaottelun mukainen perustutkimus keskittyy ymmärryksen lisäämiseen ja soveltava tutkimus ongelmien ratkaisuun. Ensimmäisen esimerkiksi käy vaikka Niels Bohr ja jälkimmäisen Thomas Edison.

Kuva 1. Käytännön innoittama perustutkimus pyrkii tuottamaan sekä perustavanlaatuista tietoa että käyttökelpoisia tuloksia.


Nelikenttä tuo näkyviin myös uuden alueen, jota voimme kutsua suomeksi käytännön innoittamaksi perustutkimukseksi ja jolle Stokes on antanut nimen Pasteur’s quadrant. Siinä tavoitteena on sekä uuden tiedon luominen että käytännön ongelmien ratkaisu. Hyvä esimerkki on Louis Pasteur, jota pyydettiin ratkomaan viinintuotannon ongelmia, mikä johti jatkotutkimuksiin ja hänen merkittävään rooliinsa mikrobiologian perustajana. Esimerkki toiselta alalta on Claude Shannon, jonka työ Bell Laboratorioissa oli kehittää tiedonsiirron tehokkuutta, mikä johti hänet tutkimaan tehokkuuden rajoja ja luomaan informaatioteorian. Kummassakaan tapauksessa ratkaisevaa tiessä tieteen huipulle ei ollut tutkijankammioon eristäytyminen, vaan avoimuus ympäristölle sekä mahdollisuus ja resurssit seurata uusien kysymyksien avaamia polkuja ja kyky luoda täysin uutta tietoa.

Todellisuudessa rajat eivät nelikentässäkään ole ehdottomia, vaan tutkimus ja tutkijat voivat liikkua edestakaisin tutkimuksen kohteesta ja vaiheesta riippuen. Kuten Pasteur ja Shannon, yksi tapa liikkumiseen ja työn rikastamiseen on yhteistyö elinkeinoelämän kanssa. Myös Vaikuttavuussäätiön rahoittamissa projekteissa useat tutkijat ovat kertoneet, kuinka silmiä avaavaa ja uusia virikkeitä antavaa työskentely yhdessä teollisuuden kanssa on. Uusien kysymyksien lisäksi teollisuus voi myös tarjota tieteelle resursseja kuten dataa, materiaaleja tai laitteita, joihin ei muuten ole pääsyä.

On siis aika unohtaa jyrkkä kahtiajako perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen välillä ja etsiä keinoja, miten käytännön tekeminen ja tutkimus voivat palvella toistensa tavoitteita.

Lauri Oksanen, Vaikuttavuussäätiön hallituksen puheenjohtaja

Kirjoitus perustuu Vaikuttavuussäätiön 5-vuotisjuhlaseminaarissa pidettyyn esitykseen. Lue lisää säätiön vaikuttavuusarviosta täältä.

Kategoriassa: Blogi

Suomen osaamista vahvistava uusi Seed-rahoitushaku aukeaa TIA Professor -haun yhteydessä 2.9.2024

4.6.2024 by vaikuttavuussaatio

Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttää huipputason osaajien
houkuttelua ja integroimista kotimaiseen tutkimus- ja yritystoimintaan. Vaikuttavuussäätiö pilotoi uutta Tandem Industry Academia Seed -rahoitusta. Seed-rahoitus on suunnattu hiljattain suomalaisen tutkimusrahoitusjärjestelmän piiriin tulleille tutkijoille, jotka ovat uransa alkuvaiheessa ja etenevät professorin urapolulla. Rahoituksen tarkoituksena on käynnistää ja vauhdittaa sekä tutkimustyötä että yritysyhteistyötä. Haussa etsitään Suomen osaamisen kehittämisen kannalta merkittäviä avauksia.

Lisätietoja TIA Seed -hausta julkistetaan säätiön verkkosivuilla hakukuulutuksen julkistamisen yhteydessä 16.8.2024.

Samaan aikaan 16.8. julkistetaan myös Vaikuttavuussäätiön Tandem Industry Academia Professor -haun 3. kierroksen hakukuulutus. TIA Professor -rahoitus on tarkoitettu professoritasoisissa tehtävissä yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa työskenteleville. Rahoitusta haetaan 12 kk ajalle yrityksen kanssa toteutettavaa tutkimusta varten. TIA-professori viettää yhtä vuotta vastaavan ajan yrityksen tarjoamissa tiloissa rahoituksen aikana. Rahoitus voi jakaantua korkeintaan 3 vuoden ajalle. Voit tutusta TIA Professor -haun vuoden 2023 hakukuulutukseen ja ohjeisiin täältä.

TIA Seed ja TIA Professor -haut ovat auki 2.9.–13.10.2024. Hakuinfo järjestetään 2.9.2024.
Lisätietoja ja ilmoittautuminen julkistetaan 16.8.2024.

Kategoriassa: Blogi

Innovaatiojärjestelmä tarvitsee kaikkien tieteenalojen panostuksen

30.5.2024 by vaikuttavuussaatio

Innovaatiojärjestelmä tarvitsee kaikkien tieteenalojen panostuksen

Vaikuttavuussäätiön viidennen toimintavuoden teemana oli ihmistieteiden tutkimuksen ja yritysten välisen yhteistyön edistäminen.

Säätiö selvitti SHAPE-alojen yritysyhteistyön nykytilaa ja käynnisti keskustelua ihmistieteiden roolista osana innovaatiojärjestelmää.

SHAPE on akronyymi, joka tulee sanoista “Social Sciences, Humanities, and the Arts for People and the Economy”. Tämä Britanniasta lähtöisin oleva liike pyrkii edistämään ihmistieteiden roolia osana innovaatiotoimintaa ja nostamaan esille yhteiskuntatieteellisten ja humanististen alojen merkitystä yhteiskunnan ja talouden kehityksen näkökulmista. 

SHAPE-aloilla voi olla yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnassa (T&K) merkittävästi nykyistä suurempi rooli. Onnistuneiden innovaatioiden takana on usein monipuolinen joukko eri alojen asiantuntijoita, jotka tuovat mukanaan uusia näkökulmia ja luovia ratkaisuja.

Britanniassa onkin hiljattain herätty yhteiskuntatieteiden merkitykseen tutkimus- ja innovaatiokentässä. Professor James Wilsdonin (University College London) ja kumppaneiden laatima tuore raportti korostaa, että yhteiskuntatieteillä on tärkeä, mutta usein huonosti ymmärretty rooli Britannian nykyisessä TKI-järjestelmässä. Raportissa nostetaan esille neljä teemaa, joiden kautta yhteiskuntatieteet voisivat vauhdittaa innovaatiojärjestelmää: 1) systeeminen ajattelu, joka auttaa yrityksiä ymmärtämään järjestelmätasolla innovaatioiden dynamiikkaa, 2) näyttöön perustuvan poliittisen ohjauksen kehittäminen, 3) vastuullisten ja älykkäiden innovaatioiden kehittäminen, eettinen ja juridinen kehys huomioiden; 4) kansainvälisen yhteistyön lisääminen globaalien haasteiden ratkaisemiseksi ja kansallisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

Wilsdon väittää, että viime vuosina Britannian hallituksen politiikka on keskittynyt liiaksi luonnontieteisiin ja teknologiaan. Hän peräänkuuluttaa muutosta, jossa yhteiskuntatieteet tuodaan mukaan monitieteiseen TKI-toimintaan. Innovaatioiden käyttöönotto vaatii usein monitieteistä osaamista, sillä ne eivät ole vain teknologiaa, vaan liittyvät myös esimerkiksi ihmisten käyttäytymiseen ja poliittiseen päätöksentekoon.

SHAPE-yhteistyöllä voi olla myös merkitystä esimerkiksi aineettomien hyödykkeiden, kuten brändien, datan, ohjelmistojen ja osaamispääoman kehittämisen kannalta. Aineettomat hyödykkeet ovat  keskeisessä osassa taloudellisen arvon luomisessa, mutta nykyinen ymmärrys niistä on kuitenkin puutteellinen. Etla tutkii parhaillaan aineettomien tuotannontekijöiden syntymistä, kerryttämistä ja hyödyntämistä omassa hankkeessaan. Monitieteisyys voisi tuoda uutta näkemystä myös aineettomien hyödykkeiden kehittämiseen, esimerkiksi kestävien kulutusbrändien ja kuluttajakäyttäytymisen muutosten, eettisen datan sekä luovien prosessien ymmärtämisen kautta.

Wilsdonin ryhmän raportti herättää pohdinnan siitä, miten monitieteisyyttä voidaan edistää käytännössä. On selvää, että tarvitaan strategisia muutoksia niin yrityksissä kuin tutkimusorganisaatioissakin, jotta yhteiskuntatieteet ja myös muut SHAPE-alat saadaan luontevasti osaksi innovaatiotoimintaa. Ilmeinen keino ihmistieteiden integroimiseksi on yhteistyön edistäminen, mutta matkalla on myös esteitä.

Säätiön laatima SHAPE-raportti nosti esiin yhteistyön esteiksi ajan ja kontaktien puutteen, rahoitukselliset rajoitteet sekä yhteisen ymmärryksen puutteen. Tutkijat mainitsivat yhteistyön hyödyiksi tutkimuksen vaikuttavuuden lisääntymisen, verkostojen kasvamisen ja uusien tutkimusideoiden syntymisen. Yritysten näkökulmasta yhteistyön ihmistieteiden kanssa katsottiin tuovan konkreettisia hyötyjä, kuten uusien palveluiden kehittäminen, uuden tiedon omaksuminen ja osaamisen vahvistaminen.

Jotta yhteistyö voisi kehittyä, on tärkeää varata siihen riittävästi resursseja, edistää verkostoitumista, lisätä rahoitusta ja parantaa ymmärrystä akateemisen tutkimuksen ja yritysmaailman välillä. Monitieteinen yhteistyö ei hyödyttäisi vain tutkijoita ja yrityksiä, vaan koko yhteiskuntaa, tuoden kestävämpiä ja inhimillisempiä ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin.

Petro Poutanen, toimitusjohtaja
Vaikuttavuussäätiö

Kategoriassa: Vuosikertomus 2023

  • « Siirry edelliselle sivulle
  • Sivu 1
  • Sivu 2
  • Sivu 3
  • Sivu 4
  • Sivu 5
  • Sivu 6
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 16
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Footer

Vaikuttavuussäätiö

Eteläranta 10, 00130 Helsinki
+358 40 767 1631
petro (at) vaikuttavuussaatio.fi

Laskutustiedot →

  • Facebook
  • Instagram
  • LinkedIn
  • Twitter

Tietosuojaseloste →

Copyright © 2025 Vaikuttavuussäätiö