vaikuttavuussaatio

Kuka olet ja mikä toimi sytykkeenä siihen, että lähdit mukaan Vaikuttavuussäätiön hallitukseen?

“Olin hieman yllättynyt, kun minuun otettiin yhteyttä ja tarjottiin paikkaa säätiön hallituksessa. Vastaukseni oli “Ilman muuta – totta kai haluan mukaan!” Lähdin mielelläni hallitukseen, sillä viimeisen kymmenen vuoden aikana tutkimuksen vaikuttavuus on ollut työssäni kantava voima.

Koulutukseltani olen sosiologi ja filosofian tohtori sukupuolentutkimuksesta ja olen työskennellyt suuren osan urastani Helsingin yliopiston tutkimuspalveluissa. Olen myös käynyt Yhdysvalloissa hakemassa oppia ihmistieteilijöiden yritysyhteistyöstä. Nyt työskentelen kolmatta vuotta yrittäjänä Kaupunkitutkimus TA:ssa, joka tarjoaa tut­kit­tua tie­toa ja tut­ki­mus­yh­teis­työ­tä kes­tä­vän kau­pun­kike­hi­tyk­sen tu­ek­si.”

Vaikuttavuussäätiön uuden strategian tärkeä erityispainopiste on ihmistieteellisen tutkimuksen vieminen yrityksiin entistä paremmin. Olet itsekin pohtinut tätä kysymystä urallasi. Mitä pitäisi tapahtua, että tämä toteutuisi?

“Yksi ongelma ihmistieteiden puolella on, että tutkijoiden ja yritysten maailmat ovat niin kaukana toisistaan. Mitä pidemmälle tutkija etenee urallaan, sitä vähemmän hänellä tavallisesti on kontakteja yritysmaailmaan. Toisaalta yritysmaailmassa ei ole tietoa, mitä muurin toisella puolella tapahtuu.

Jotta ihmistieteellistä tutkimusta saadaan vietyä yrityksiin entistä monipuolisemmin, näiden eri maailmojen ymmärrystä toisistaan tulee lisätä. Kysyntää ihmistieteelliselle tutkimukselle yrityksissä on vaikea synnyttää, jos ihmistieteilijät ja yritykset eivät tiedä, mitä annettavaa toisella puolella voisi olla.”

Mitä vinkkejä antaisit ihmistieteiden tutkijalle, joka haluaa viedä osaamistaan yrityksiin?

“Kannustan ihmistieteilijöitä aktiiviseen verkostoitumiseen yliopistomaailman ulkopuolella toimivien asiantuntijoiden kanssa – meitä on paljon. Esimerkiksi LinkedInissä käydään paljon ammatillista keskustelua asioista, joihin ihmistieteilijöillä on paljonkin sanottavaa. Se, että moni tutkija tuntuu nyt siirtyvän muilta alustoilta LinkedIniin, missä yritysten edustajat ovat jo ennestään, voikin lähentää eri alojen ammattilaisia ja asiantuntijoita.

Akateemisen maailman ulkopuolella järjestetään myös paljon konferensseja ja tapahtumia, joihin otetaan usein mieluusti myös tutkijoiden puheenvuoroja. Näissä tapahtumissa tutkijat voivat kuulla, mitkä ovat niitä yritysten pohtimia kysymyksiä, joihin he voisivat tarjota osaamistaan.

Kannustan myös ihmistieteilijöitä ihan vain haastattelemaan yritysten edustajia yhteisten kysymysten löytämiseksi. Yhteistä kosketuspintaa voi löytyä myös kansalaisjärjestöjen kautta, sillä ne tekevät yhteistyötä sekä yrityksien että akateemisen maailman kanssa.”

Entä miksi yrityksen kannattaa ottaa ihmistieteilijä töihin tai ryhtyä esimerkiksi tutkimusyhteistyöhön hänen kanssaan?

“Ihmistieteellinen osaaminen antaa yrityksille laajempaa näkökulmaa ymmärtää sitä yhteiskuntaa, jossa ne toimivat. Eri koulutustaustoista tulevien ihmisten yhteistyöllä voikin syntyä uudenlaisia tapoja ratkaista ongelmia tai päästä eteenpäin pattitilanteista, jotka eivät muuten tunnu aukeavan. Ennen muuta ihmistieteilijät osaavat löytää uusia kysymyksiä ja kyseenalaistaa vanhoja totuuksia tavalla, joka voi synnyttää jotakin aidosti uutta. 

Yrityksissä tehdään paljon erilaisia selvityksiä ja kyselyitä, mutta humanistien ja yhteiskuntatieteilijöiden on työkaluilla datasta voisi saada paljon enemmän irti.

Vaikkapa yritysten tuotekehityksen puolelta on esimerkkejä, joissa etnografisella osaamisella on onnistuttu kehittämään tuotteita, jotka oikeasti vastaavat ihmisten tarpeisiin. Etnografinen lähestymistapa auttaa näkemään, miten tuote aidosti sopii ihmisten arkeen ja miltä osin tuotetta pitää vielä parantaa.”

Kertoisitko vielä lopuksi, mitä konkreettista haluat saada aikaan kaudellasi Vaikuttavuussäätiön hallituksessa ja mitä odotat eniten kaudeltasi?

“Tavoitteenani Vaikuttavuussäätiön hallituksessa on tukea sitä, että säätiön avulla ylipäätään syntyy tällaisia ihmistieteellistä osaamista ja yrityksiä yhdistäviä hankkeita. Toisaalta haluan auttaa siinä, että syntyvät hankkeet ovat mielekkäitä sekä yrityksille että tutkijoille. 

Ihmistieteiden yritysyhteistyö on kuitenkin ehkä jotain muuta kuin miten olemme oppineet tästä asiasta ajattelemaan. Ne siis pakottavat yritysyhteistyön ja ehkä jopa innovaatioiden uudelleenajatteluun. Odotankin innolla, millaisia hankkeita ja tuloksia hallituskauteni aikana saadaan aikaiseksi!”

Katso täältä jutut myös muista uusista hallituksen jäsenistä sekä lue, miten väistyvät jäsenet näkevät säätiössä tehdyn työn vaikuttavuuden ja tulevaisuuden.

1. Esittelisitkö itsesi ja urasi lyhyesti. Mikä Vaikuttavuussäätiössä ja sen toiminnassa toimi sytykkeenä, että halusit lähteä mukaan hallitukseen?

“Olen Gyöngyi Kovács, Hankenin tutkimuksesta vastaava vararehtori ja humanitaarisen logistiikan professori. Tulin Vaikuttavuussäätiön hallitukseen Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifin kautta. 

Jo ennen hallitukseen tuloa olin vaikuttunut siitä, millaisia projekteja Vaikuttavuussäätiöllä on. Esimerkiksi säätiön TIA Seed -rahoitus ulkomaalaisille tutkijoille on todella tärkeä ja mielenkiintoinen hanke.”

2. Kertoisitko lyhyesti, mitä humanitaarinen logistiikka on ja mihin sitä tarvitaan?

“Minulla on tapana sanoa, että logistiikka on logistiikkaa ihan millä alalla tahansa. Humanitaarisessa logistiikassa tärkeää on se, miten kriisi-, konflikti- ja katastrofialueilla toimitaan ja miten näillä alueilla toimitetaan apua perille. Olenkin tehnyt tutkimusta esimerkiksi Punaisen Ristin logistiikkapuolen kanssa.

Olen tehnyt humanitaarisen logistiikan parissa pitkään töitä. Kun aloitin, alalla ei vielä ollut julkaistu juurikaan tutkimusta. Kirjoitimme kollegani kanssa erääseen konferenssiin artikkelin aiheesta, ja se valittiin koko konferenssin parhaaksi! Tärkeämpi juttu oli kuitenkin, että konferenssissa moni tutkija ilmoitti minulle, että haluaisi kehittää yhteistyötä humanitaarisen logistiikan teeman ympärille.

Nyt humanitaarisesta logistiikasta on kasvanut valtava ala. Hankenin ja Maanpuolustuskorkeakoulun yhteinen HUMLOG-instituutti on maailman suurin humanitaarisen logistiikan instituutti.”

3. Yksi säätiön uuden strategian erityispainopisteistä on edistää kansainvälisten huippuosaajien saamista ja integroitumista Suomeen. Olet itsekin Suomeen Itävallasta tullut huippuosaaja. Miten tähän tavoitteeseen sinun mielestäsi päästään?

“Huippuosaajien integroituminen Suomeen on tärkeää jo senkin vuoksi, että Suomessa on koko ajan vähemmän työikäisiä ihmisiä. 

Tärkeää on toki, että Suomeen tulevat huippututkijat eivät olisi vain tutkijan uralla vaan tekemisissä myös liike-elämän kanssa. Välillä tuntuukin, että huippututkijat ja liike-elämä eivät vielä oikein kohtaa. Toki esimerkiksi Vaikuttavuussäätiö voisi järjestää rahoitushankkeita ja tapahtumia, jotka mahdollistavat tällaisia kohtaamisia.

Yritysten tulisi myös paremmin tunnistaa tilanteet, joissa huippuosaamisen merkitys on keskeisempää kuin esimerkiksi tarve suomen kielen taidolle. Hyvin harvassa tilanteessa on kyettävä neuvottelemaan suomeksi, mutta ammatillista osaamista sen sijaan on vaikea korvata.”

4. Säätiö pyrkii myös tuomaan ihmistieteellistä osaamista yrityksiin. Miten tätä voisi mielestäsi edistää?

“Suomessa on paljon ihmistieteellistä tutkimusta ja osaamista, mutta tämä osaaminen ei aina kohtaa liike-elämän kanssa. Kääntäisin siis katseen tapoihin, joilla voimme edistää näitä kohtaamisia. Se on yksi Vaikuttavuussäätiön tavoitteista.

Myös rahoituskentässä on toki kehitettävää, jotta se huomioisi teknillisten alojen lisäksi paremmin myös ihmistieteet.”

5. Kertoisitko vielä lopuksi, mitä konkreettista haluat saada aikaan kaudellasi Vaikuttavuussäätiön hallituksessa ja mitä odotat eniten?

“Ensinnäkin Vaikuttavuussäätiön hallituksen kokoonpano on todella harkittu ja toimiva. Hallituksesta löytyy ihmisiä eri taustoilla, ja niin liike-elämä kuin tutkimuskin ovat edustettuina. Meillä on ollut jo nyt todella mielenkiintoisia keskusteluja.

Toivon, että voin omalla esimerkilläni tuoda ulkomaalaisten tutkijoiden ääntä kuuluviin Suomessa. Paljon huippuosaamista menee hukkaan, jos tutkijat eivät pääse tekemään työtään ja verkostoitumaan, kun tarpeellinen tieto ja erilaiset tapahtumat ovat vain suomen kielellä.

Eri puolilta maailmaa on nähtävissä myös esimerkkejä, joissa rajoitetaan sitä, millaista tutkimusta tutkijat saavat tehdä. Suomi voisi olla turvasatama kaikille maailman tutkijoille.”

Katso täältä jutut myös muista uusista hallituksen jäsenistä sekä lue, miten väistyvät jäsenet näkevät säätiössä tehdyn työn vaikuttavuuden ja tulevaisuuden.