Blogi

Vaikuttavuussäätiön hallituksessa aloitti vuoden 2022 alusta uutena hallituksen jäsenenä Jyväskylän yliopiston rehtori, professori Keijo Hämäläinen. Hämäläinen on toiminut mm. Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifin ry:n hallituksen puheenjohtajana ja istuu tällä hetkellä Suomen Kulttuurirahaston ja Sitran hallituksissa.

Keijo Hämäläinen on toiminut useissa luottamustehtävissä akateemisessa maailmassa ja sen ulkopuolella. Hän on ollut Jyväskylän yliopiston rehtori vuodesta 2017 alkaen, jota ennen hän oli Helsingin yliopiston vararehtorina. Hämäläinen on taustaltaan kansainvälistä tutkimusta tehnyt fyysikko ja myös palkittu opettaja. Mikä on rehtorin suhde tieteen tekoon?

”Olen sekä taustaltani että ajattelultani tutkija ja tiede on aina ollut intohimoni. Rehtori on akateeminen johtaja, jonka pitää ihan käytännössä myös ymmärtää, miten tutkimusta tehdään. Tiede ja tutkimus on yliopistossa kaiken perusta”, Hämäläinen sanoo.

Vaikuttavuussäätiö on vuonna 2019 Suomen valtion perustama säätiö, jonka tehtävänä on huippututkimuksen vaikuttavuuden lisääminen ja tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteyksien vahvistaminen. Mitä Hämäläinen ajattelee tieteen vaikuttavuudesta?

”Tieteen pitää sallia kehittyä omien lainalaisuuksiensa puitteissa, mutta ei myöskään pidä nähdä vaikuttavuutta esteenä. Tieteen näkökulmasta tutkimuksen edistyminen on tärkeintä vaikuttavuutta, tulokset ovat sitten ne, jotka vaikuttavat ulospäin, muuhun yhteiskuntaan. Tänä päivänä meillä on niin tärkeitä ongelmia ratkottavana maailmassa, että mielestäni jo tieteen moraaliin kuuluu tarttua näihin kysymyksiin ja tuottaa vaikuttavuutta. Lisäksi ne sisältävät poikkeuksetta myös tieteen näkökulmasta haasteellisia kysymyksenasetteluita”, Hämäläinen sanoo.

Vaikuttavuussäätiön vuonna 2021 teettämän selvityksen mukaan tiedemaailman ja elinkeinoelämän välinen yhteistyö on heikentynyt Suomessa 2010-luvulla. Nyt uutta suuntaa ollaan hakemassa monilla tärkeillä toimenpiteillä, joita linjataan mm. osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden ministerityöryhmän hyväksymässä kansallisessa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tiekartassa. Miten rehtori näkee yliopistojen ja elinkeinoelämän välisen yhteistyön tilan Suomessa?

”Koen että suomalainen elinkeinoelämä arvostaa yliopistojemme toimintaa ja tutkimusta sekä tiedostaa laajasti perustutkimuksen merkityksen. Mitä korkeammalle mennään elinkeinoelämän huipulle, sitä paremmin tieteen ja elinkeinoelämän erilaiset mutta toisiaan tukevat roolit tiedostetaan innovaatioiden tuottamisessa. Vuoropuhelua on kuitenkin aina mahdollista parantaa mm. oppimalla enemmän siitä, mitä kummassakin maailmassa tehdään ja mikä on tärkeää”, Hämäläinen sanoo.

”Toiset tutkimuskysymykset ovat elinkeinoelämälle relevantimpia kuin akateemiselle maailmalle, ja niihin vastaamalla on mahdollista saavuttaa yrityksen kannalta nopeaa vaikuttavuutta. Toiset kysymykset puolestaan ovat sellaisia, että ne vaativat pidempää aikaikkunaa, jotta tieteen kehittymisen kannalta aukeaisi relevantteja tutkimuspolkuja. Aina mittakaavat eivät kohtaa”, Hämäläinen jatkaa.

Vaikuttavuussäätiön tehtävänä on tukea vuoropuhelua ja edistää vaikuttavuutta. Hämäläisellä on selkeä näkemys siihen, mistä tuntuvaa vaikuttavuutta syntyy.

”Kaiken ytimessä ovat osaavat ihmiset. Meidän tulee saada parhaat kyvyt työskentelemään niin huippututkimuksen kuin sen soveltamisenkin parissa. Silloin kun vaikuttavuutta voidaan saada aikaan, pitää olla keinoja edistää sitä. Elinkeinoelämän kanssa tehtävä tutkimus ei ole mikään toiseksi tuleva vaihtoehto,” Hämäläinen sanoo.

Vaikuttavuussäätiön hallituksessa vapautui yhden jäsenen paikka, kun erovuorossa ollut Tampereen yliopiston entinen vararehtori Juha Teperi ei hakenut jatkokautta säätiön hallituksessa. Vaikuttavuussäätiön hallitus pyysi ehdotuksia uudeksi jäseneksi Suomen yliopistojen rehtorien neuvostolta Unifilta. Unifi on yksi säätiön perustamisvaiheen taustayhteisöistä. Säätiön hallitus nimitti Hämäläisen tehtäväänsä 13.12.2021, ja Hämäläinen aloitti ensimmäisen 3-vuotiskautensa 1.1.2022. Säätiön sääntöjen mukaan hallituksen jäsen voi olla tehtävässään korkeintaan kaksi kautta peräkkäin.

Vuoden lähestyessä loppuaan on mukavaa ajatella menneen vuoden tapahtumia ja luoda samalla katse tulevaan.

Vuoden 2021 keväällä avasimme toisen kierroksen Tandem Industry Academia -hakua. Saimme jälleen runsaasti laadukkaita hakemuksia huippututkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä tukeviin ja tutkimuksen vaikuttavuutta edistäviin hankkeisiin. Rahoitimme 11 uutta yhteistutkimushanketta. Lokakuussa 2021 Vaikuttavuussäätiön hallitus päätti kolmannesta hakukierroksesta, joka aukeaa ensi keväänä 2022.

Keväällä 2021 julkaisimme myös Vaikuttavuussäätiön ensimmäisen selvityksen, joka käsitteli tutkimus-yritysyhteistyön tilaa ja rahoitusta Suomessa. Selvitys käynnisti keväällä vilkkaan keskustelun, joka on jatkunut pitkin syksyä. Loppuvuodesta parlamentaarinen tutkimus-, kehitys ja innovaatiotyöryhmä jätti esityksensä rahoituksen nostamisesta rahoituslain avulla. Samaan aikaan on päivitetty hallituskauden alussa laadittua ja keväällä 2020 julkaistua TKI-tiekarttaa, jonka avulla pyritään esimerkiksi luomaan houkutteleva ympäristö ja kannusteet pitkäjänteiseen yhteistyöhön tutkimuksen, elinkeinoelämän ja TKI-toimijoiden välillä. Nämä ovat tärkeitä toimenpiteitä, kun kansainvälinen kilpailu tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa kiristyy.

Vuoden 2021 aikana säätiön hallitus myös vahvisti tulevan kauden 2022–2024 strategian. Strategian ytimessä on Vaikuttavuussäätiön missio: Suomen osaamisen uudistaminen tukemalla huippututkimusta ja kehittämällä vaikuttavuutta lisääviä yhteistyön tapoja tutkimuksen ja elinkeinoelämän välille.

Säätiö ei siis ole aivan perinteinen tutkimusrahoittaja, vaan luonteeltaan uutta rohkeasti kokeileva. Iso laiva kääntyy hitaasti, mutta säätiö voi liikkua ketterästi – analysoiden, kehittäen ja kokeillen. Jatkamme innovaatiojärjestelmän rahoitusaukkojen ja ongelmakohtien paikantamista pyrkimyksenä tuottaa uusia ratkaisuja mm. rahoituskokeilujen avulla. Tähän kehittämistyöhön aiomme vuonna 2022 osallistaa myös sidosryhmät mukaan.

Ensi vuodeksi olemme suunnitelleet myös jatkoa selvitystoiminnalle – nyt hieman uudesta kulmasta. Vuoden 2022 alussa saamme lisäksi uutta vahvistusta Vaikuttavuussäätiön hallitukseen – mutta näistä lisää hieman tuonnempana!

Nyt lämmin kiitos kuluneesta vuodesta ja yhteistyöstä. Tästä on hyvä jatkaa!

Rentouttavaa joulun aikaa ja onnellista uutta vuotta.

Säätiön puolesta,
Petro Poutanen, Toimitusjohtaja

Vaikuttavuussäätiön hallitus päätti kokouksessaan 21.10.2021, että säätiö avaa kolmannen kierroksen hyvän vastaanoton saanutta Tandem Industry Academia –rahoitushakua. Haku keräsi ensimmäisellä kierroksella vuonna 2020 yhteensä 92 hakemusta ja toisella kierroksella vuonna 2021 hakemuksia vastaanotettiin 80 kpl. Kumpanakin vuonna säätiö myönsi rahoituksen 11 hankkeelle, 2 miljoonaa euroa kumpanakin vuonna.

Tällä hetkellä käynnissä ja tai käynnistymässä on yhteensä 22 yliopiston, korkeakoulun tai tutkimuslaitoksen ja yrityksen yhteistä huippututkimushanketta säätiön rahoittamana. Hankkeissa post doc -tutkija työskentelee puolet projektin kestosta akateemisen kumppanin ja puolet yrityskumppanin tiloissa.

Seuraava, kolmas hakukierros avataan keväällä 2022. Hausta tiedotetaan säätiön uutiskirjeen kautta sekä sosiaalisen median kanavissa. Tilaa säätiön uutiskirje liittymällä meidän postituslistalle verkkosivujen etusivun alalaidassa olevan lomakkeen avulla, niin saat uusimmat tiedot esimerkiksi säätiön avautuvista rahoitushauista.

Infrapuna-antureilla on useita merkittäviä sovellusalueita esimerkiksi lääketieteellisessä kuvantamisessa, tietoliikenteessä, robottiautoissa ja pimeänäkemisessä. Vaikuttavuussäätiön vuonna 2020 rahoittamassa kaksivuotisessa projektissa Superior infrared sensors Aalto-yliopiston tutkijat ja yrityskumppani ElFys Oy kehittävät yhdessä uudentyyppistä, erittäin herkkää infrapuna-anturia.

Projektissa yhdistyy Aalto-yliopiston tutkijoiden nanomateriaaleja, kuten musta piitä ja sen ominaisuuksia, koskeva tuntemus ja yrityskumppanin osaaminen komponenttien valmistuksessa ja tuotannossa. Huippuosaajien yhteistyö on tehokas keino saavuttaa haastava tavoite, mutta onnistuminen riippuu myös siitä, miten hyvin yhteistyö kumppaneiden välillä toimii.

Projektin vastuullinen tutkija, professori (Associate Professor) Hele Savin ja projektissa työskentelevä post doc -tutkija Toni Pasanen Aalto-yliopiston Elektroniikan ja nanotekniikan laitokselta sekä projektista ElFys Oy:llä vastaava ohjaaja Antti Haarahiltunen antavat vinkkinsä onnistuneeseen yhteistyöhön Tandem Industry Academia -yhteistyöhankkeessa.

• 

• 

• 

Oikeanlaiset ihmiset ratkaisevat

Tandem Industry Academia (TIA) -projektit tarjoavat ainutlaatuisen lähtökohdan yhteiseen tekemiseen akateemisen maailman ja yritysten välillä. Keskeisellä sijalla ovat ihmisten osaamisen jakamisen pitkäaikaiset vaikutukset.

“Näkisin paljon vaivaa sen eteen, että projektia varten löytyy sopivat tekijät. Post doc -tutkijan rooli on keskeinen ja se eroaa huomattavasti siitä, mitä esimerkiksi puhtaasti akateemisissa projekteissa tehdään. On keskeistä, että post doc on motivoitunut sekä tutkimusaiheesta että työskentelystä teollisessa ympäristössä”, professori Hele Savin Aalto-yliopistosta sanoo.

TIA-projekteihin nimetään vastuullisen tutkijan ja post doc -tutkija lisäksi myös yrityskumppanin organisaatiosta ohjaaja, joka on projektin vastuuhenkilö yrityksen puolella.

“Yrityksen ohjaajalla pitää olla halua ja aikaa työskennellä aiheen parissa, mutta myös kiinnostusta akateemisen tutkimuksen tekemiseen, koska yhteistyö yliopiston kanssa on tiivistä ja eroaa siinä mielessä yrityksen sisäisistä tuotekehitysprojekteista”, sanoo post doc -tutkija Toni Pasanen.

“Yrityksen puolelta ohjaajalla on hyvä olla kokemusta akateemisista projekteista, jotta tavoitteisiin sekä tarvittavaan omaan ajankäyttöön osaa suhtautua realistisesti”, komppaa ElFys Oy:n Antti Haarahiltunen.

Yhteistyö kannattaa, heti projektin alusta lähtien

TIA-hankkeiden suunnitelmissa edellytetään suuntaa-antavaa aikataulusta, jossa työaika jaetaan tasan yrityksessä ja yliopistossa vietetyn ajan välillä.

“Olimme suunnitelleet, että Toni työskentelee ensimmäisen vuoden yliopistossa ja toisen yrityksessä, mutta se ei osoittautunut parhaaksi malliksi”, Savin sanoo.

“Tajusimme aika pian, että on paljon hyödyllisempää, jos yrityksen osaamista ja laitteistoa päästäisiin hyödyntämään jo alkumetreillä. Siksi olenkin työskennellyt jo yllättävän paljon yrityksen kanssa heti projektin alkumetreiltä”, sanoo Pasanen.

“Sanoisin, että ei kannata lyödä aikataulua turhan tarkkaan lukkoon. Myös tutkimuksen vaihe vaikuttaa siihen, onko työskentely hyödyllisempää yliopistossa vai yrityksessä”, hän jatkaa.

Pelisäännöistä on hyvä sopia niin pian kuin mahdollista

Yhteistutkimuksessa on aina tarpeellista sopia yhteisistä pelisäännöistä, kuten mahdollisesti projektin aikana syntyvistä immateriaalioikeuksista sekä julkaisujen tekemisestä.

“Meillä on kirjallinen sopimus tehty immateriaalioikeuksista yliopiston ja yrityksen välillä”, Savin sanoo.

“On paljon käytännön asioita, kuten yhteydenpito, datan jakaminen, aikataulut sekä yrityksen laitteistojen tai muiden resurssien käyttö, joista on hyvä sopia etukäteen, mutta myös esimerkiksi siitä, mikä on yritykselle luottamuksellista tietoa ja yrityssalaisuuksia, pitää sopia ennen kuin tutkija on tehnyt kokeita ja lähettämässä tieteellistä julkaisua arvioitavaksi. Näin säästyy hankalilta tilanteilta”, Pasanen lisää.

“Yrityksen näkökulmasta julkaiseminen on mielestäni hyvä asia, kunhan sitä ennen on ainakin aloitettu riittävän laadukkaalla tavalla mahdollisesti keksinnöllisten asioiden suojausprosessi”, Haarahiltunen lisää.

Varautukaa projektin jälkeiseen aikaan

Jokainen projekti loppuu aikanaan. Ensimmäisellä ja toisella kierroksella 2020 ja 2021 rahoitetut TIA-hankkeet ovat kaksivuotisia. Vaikka post doc -tutkijan työsuhde muodostuu TIA-hankkeissa yliopistoon, on hyvä keskustella myös yrityksen näkökulmasta, mitä odotuksia yhteistyö asettaa tulevaisuudelle.

“Mielestäni on tärkeää pohtia jo etukäteen, mikä on post doc -tutkijan rooli yrityksen suhteen projektin loputtua. Onko hän samassa asemassa kuin muut työntekijät? Onko yrityksellä ehkä suunnitelmia palkata hänet?” Savin pohtii.

“Olisi hyödyllistä, että post doc pääsee osaksi tiimiä yrityskumppanin organisaatiossa, eikä työ rajoitu vain yksittäiseen kommunikointiin yrityksen ohjaajan kanssa. Näin saa paremman kuvan siitä, mitä muuta yrityksessä tehdään ja millaista siellä on työskennellä. Tämä auttaa hahmottamaan myös paremmin projektin jälkeistä aikaa”, Pasanen sanoo.

Haarahiltunen on samoilla linjoilla.

“Projektin jälkeen post doc -tutkijalla on toivottavasti positiivinen mielikuva yrityksestä ja tilanteen ollessa sopiva halukkuutta siirtyä yrityksen työntekijäksi. Tämä on todennäköisempää, jos projektin aikana on mahdollisuus tutustua yrityksen toimintaan”, sanoo Haarahiltunen.

Myös yliopiston näkökulmasta on tärkeää, että suhde kumppaniyritykseen säilyy.

“On hyvä pohtia, missä muodossa yhteistyö voisi jatkua projektin loputtua”, sanoo Savin.

“Tuskin tätä aihepiiriä kahdessa vuodessa on loppuun perattu, joten yhteistyö voi todennäköisesti jatkua”, sanoo Haarahiltunen.

Superior infrared sensors on Vaikuttavuussäätiön vuonna 2020 rahoittama kaksivuotinen Aalto-yliopiston ja ElFys Oy:n yhteinen tutkimusprojekti. Katso lisätietoja säätiön rahoittamista projekteista täältä.

Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen osallistui Vaikuttavuussäätiön rahoituksen saajien juhlaan ja esitti siellä oman puheenvuoronsa. Ministeri korosti puheessaan tutkimuksen vaikuttavuutta yhteiskuntaan: ne tieteelliset löydöt mitä tänä päivänä tehdään johtavat tulevaisuudessa parempaan teknologiaan.

Vaikuttavuussäätiö myönsi 11 uudelle huippututkimuksen ja yritysten yhteiselle Tandem Industry Academia -hankkeelle rahoitusta yli 2 miljoonaa euroa vuonna 2021. Rahoituksen saajien juhlaa vietettiin hybriditapahtumana 22.9.2021.

Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen käytti puheessaan esimerkkinä vaikuttavuudesta ja sen lyhyestä ja pitkästä aikajänteestä koronapandemian aikana kertynyttä tietämystä viruksesta, sen leviämisestä ja hoidosta sekä rokotteiden nopeasta kehittämisestä.

”Vain viikkojen aikana tuotettiin arvokasta tietoa, ja tiede myös korjasi ja tarkensi tuottamaansa tietoa nopeassa tahdissa,” Kurvinen sanoi.

Ministeri otti kantaa viime aikoina vilkkaana käyneeseen julkiseen keskusteluun tieteen vaikuttavuudesta sekä julkisesta tiederahoituksesta. Hän totesi, että ”maailma ei ole laboratorio” ja että kaikkia tieteen vaikutuksia on mahdotonta etukäteen ennakoida, vaikka tieteellä onkin paljon suoria vaikutuksia. Vaikuttavuus tulee esille usein vasta pidemmällä aikavälillä. 

”Tiede tuottaa myös yllätyksiä”, Kurvinen sanoi.

Kurvinen myös totesi, että tieteen vaikuttavuus ja vapaus eivät ole vastakkaisia asioita, kuten ei myöskään perustutkimus ja soveltava tutkimus ole toisiaan vastaan – kumpaakin tarvitaan. 

”Vaikuttavuudesta on kuitenkin tärkeää puhua, vaikka se ei olekaan helppoa mitata”, Kurvinen sanoi.

Tunnustusta Vaikuttavuussäätiölle

Ministeri Kurvinen korosti puheenvuorossaan, kuinka julkisella tutkimus- ja innovaatiorahoituksella on merkittävä rooli myös yhteistyön vauhdittamisessa, mutta että raha yksistään ei ole ratkaisu.

”Jos yhteistyö tieteen ja elinkeinoelämän välillä oli ennen koronapandemiaa tärkeää, nyt se on aivan välttämätöntä”, Kurvinen sanoi.

”Taidot, osaaminen ja kyky keksiä ovat avainasemassa. Suomeen tarvitaan sekä tutkimukselle että liiketoiminnalle suotuisa ympäristö”, Kurvinen sanoi.

Ministeri antoi myös tunnustusta Vaikuttavuussäätiön työlle sen ensimmäisinä toimintavuosina. Ministerin mukaan Vaikuttavuussäätiö on perustamisestaan lähtien tehnyt merkittävää työtä tutkimuksen vaikuttavuuden edistämiseksi niin rahoituksen kuin julkiseen keskusteluun osallistumisenkin kautta.

”Tämä on juuri se mitä hallitus tavoittelikin muutama vuosi sitten kun säätiötä perustettiin. Haluan onnitella kaikkia rahoituksen saajia”, Kurvinen päätti puheenvuoronsa.

Suomen valtio perusti Vaikuttavuussäätiön 2019 tavoitteena vahvistaa tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä. Säätiön tarkoituksena on myös vauhdittaa suomalaista elinkeinoelämää huippututkimuksen avulla.

Lue myös Vaikuttavuussäätiön hallituksen puheenjohtaja Lauri Oksasen puhetta käsittelevä kirjoitus rahoituksen roolista tutkimuksen ja innovaatioiden tukemisessa »

Tutkimus tuottaa tietoa ja tämän tiedon avulla syntyy uusia innovaatioita, eli lisää resursseja, joiden avulla voidaan tuottaa lisää tietoa ja ratkaista yhteiskunnan ongelmia. Näin totesi Vaikuttavuussäätiön hallituksen puheenjohtaja Lauri Oksanen säätiön rahoituksen saajien juhlassa pitämässään puheessa.

Vaikuttavuussäätiö myönsi 11 uudelle huippututkimuksen ja yritysten yhteiselle Tandem Industry Academia -hankkeelle rahoitusta yli 2 miljoonaa euroa vuonna 2021. Rahoituksen tavoitteena on tukea tutkimusmaailman ja yrityselämän vuoropuhelua sekä edistää huippututkimuksen vaikuttavuutta elinkeinoelämän kanssa tehtävän yhteistyön avulla.

Vaikuttavuussäätiön hallituksen puheenjohtaja Lauri Oksanen painotti puheessaan, kuinka yhteistyö on tutkimuksen vaikuttavuuden ja innovaatioiden synnyn kannalta perustavanlaatuinen mekanismi.

”Tutkimus tuottaa uutta tietoa, oli kyse sitten perus- tai soveltavasta tutkimuksesta. Tämän tiedon avulla sekä yksityiset yritykset että julkiset organisaatiot voivat tuottaa uusia innovaatioita”, Oksanen sanoi.

Tutkimus tarvitsee resursseja eli rahaa tuottaakseen tietoa, ja innovaatioiden avulla tieto muuttuu rahaksi ja muiksi resursseiksi. Näin yhteiskunta pyörii ja vaurastuu, ja voidaan ratkoa yhteiskunnallisia haasteita.

”Vaikuttavuuden aikaansaamiseksi tarvitaan sekä tutkimusta että innovaatiota”, Oksanen sanoi.

Rahoituksen kuilu tulisi kuroa umpeen

Suomen Akatemia rahoittaa korkeakoulujen tutkimusta, kun taas Business Finland tukee pääosin yrityksiä tai yrityksiä lähellä olevaa tutkimustoimintaa. Tällä hetkellä Suomessa tavoitellaan julkisten ja yksityisten tutkimus- ja kehittämismenojen osuuden korottamista 4 prosenttiin Suomen bruttokansantuotteesta nykyisestä 2,7 prosentista. Tätä työtä edistetään mm. kansallisessa TKI-tiekarttatyössä sekä parlamentaarisessa TKI-työryhmässä.

Oksanen korosti puheessaan, että Suomen innovaatiojärjestelmä on ollut pitkään esimerkillisen toimiva. Yhteistyön suhteen järjestelmään on kuitenkin päässyt syntymään aukkoa.

Keväällä 2021 Vaikuttavuussäätiö selvitti tutkimusten ja yritysten yhteistyötä edistävän rahoituksen nykytilaa, ja selvityksestä ilmeni, että kuilu tutkimuksen ja yritysten välillä on kasvanut. Tämä näkyi mm. yritysten kautta korkeakouluihin suuntatuneen rahoituksen laskevana trendinä 2000-luvulla, jossa Suomi on tippunut alle OECD-maiden keskitason.

”Rahoitusjärjestelmää pitää tarkastella kokonaisuutena. Jos vain laitetaan rahaa eri puolille järjestelmää, sillä ei välttämättä ole parasta vaikutusta yhteistyöhön”, Oksanen sanoi.

Oksanen vertasi yhteistyön tehostamista pyörän pyörittämiseen: ”Vaikuttavuussäätiön tavoitteena on tukea yhteistyötä ja saada tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan välinen yhteistyön pyörä pyörimään tehokkaammin.”

”Pyörän pyörittäminen auttaa kumpaankin osapuolta. Kyse ei ole vain yksittäisten projektien rahoituksesta vaan yhteistyön kulttuurin kehittämisestä”, Oksanen sanoi.

Lataa Lauri Oksasen esityksen kalvot tästä »

Lue myös tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen puheesta kertova juttu täältä »