vaikuttavuussaatio

Vaikuttavuussäätiön uusi TIA Connect -verkostoitumisohjelma tuo ihmistieteilijät ratkomaan yritysten tutkimusongelmia. Ohjelma tarjoaa ihmistieteiden tutkijoille ainutlaatuisen tilaisuuden luoda yhteyksiä yrityksiin.

Ihmistieteissä piilee valtavasti hyödyntämättömiä mahdollisuuksia yrityksille. Potentiaali tunnistetaan niin tutkijoiden kuin yritystenkin keskuudessa. Yhteistyö on kuitenkin vielä lapsenkengissä, kuten vaikuttavuusasiantuntijamme Outi Vanharanta avaa blogitekstissään.

Tutkijoiden mukaan pullonkaulana yhteistyölle ovat esimerkiksi puutteelliset verkostot elinkeinoelämään. Yritysten näkökulmasta yhteistyön käynnistämistä hankaloittavat taas muun muassa keskinäisen ymmärryksen puute sekä vähäinen ymmärrys yhteistyön tavoista ja rahoitusmahdollisuuksista. 

Näihin ongelmiin pureudutaan TIA Connect -ohjelmassamme.

“TIA Connectin tavoitteena on tuoda yhteen ihmistieteen tutkijoita ja yrityksiä sekä auttaa heitä löytämään yhdessä mahdollisuuksia tutkimus–yritys-yhteistyölle. Tutkijat ja yritykset toivovat tällaista verkostoitumisen fasilitointiapua Vaikuttavuussäätiöltä paljon – nyt sitä on tarjolla,” kertoo Vanharanta.

Ohjelma on siihen osallistuville yrityksille ja tutkijoille maksuton, ja siihen osallistaminen ei sido osapuolia mihinkään.

Näin TIA Connect etenee

Säätiö on kevään aikana etsinyt verkostoitumisohjelmaan ennakkoluulottomia yrityksiä. Mukaan lähteneillä yrityksillä on tutkimusongelma, jonka ratkaisuun ihmistieteet voivat tarjota panoksensa. Mukana ovat jo F-Secure, Gugguu, Mirka, OP, Porokylän Leipomo, Valio ja Heino Group.

“Yritysten etsintävaihe osoitti, että eri toimialoilta löytyy todella kiinnostavia tutkimusongelmia ihmistieteilijöille. Monet yritysten tutkimusongelmista liittyvät ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin. Nämä ovat Suomen kannalta kriittisiä kysymyksiä, kuten ekologinen kestävyys, väestörakenteen muutos ja ruoka-alan murros”, Vanharanta kertoo.

Säätiö julkaisee alkusyksystä yritysten tutkimusongelmien kuvaukset. Tutkijoiden haku TIA Connect -ohjelmaan alkaa syyskuun alussa. Tutkijat hakevat TIA Connectiin mukaan lähettämällä ideapaperin siitä, miten he lähtisivät tutkimuksellisesti ratkomaan yrityksen kuvaamaa haastetta.

Kohti TIA Postdoc -rahoitushakemusta

Säätiö tekee lokakuun aikana yrityksiä kuullen päätökset siitä, keiden tutkijoiden ratkaisuista he haluavat kuulla lisää. Marraskuussa säätiö fasilitoi tutustumistyöpajan, jossa tutkijat ja yritykset voivat tutustua tarkemmin toisiinsa ja syventää ymmärrystään tutkimusongelmasta ja sen mahdollisesta ratkaisusta.

Mikäli yrityksen ja tutkijan ajatukset kohtaavat, he voivat hakea Vaikuttavuussäätiön kaksivuotista Tandem Industry Academia Postdoc (TIA) -rahoitusta. Jos rahoitus myönnetään, tutkija viettää kaksi vuotta paneutuen yrityksen ongelmaan tiiviissä yhteistyössä kumppaniyrityksen kanssa. Tästä ajasta vuoden hän viettää yrityksessä.

“Olemme ilahtuneita siitä, että löysimme ennakkoluulottomia yrityksiä, jotka näkevät ihmistieteissä ratkaisuja ongelmiinsa. Seuraavaksi tarvitsemme mukaan rohkeita ihmistieteilijöitä, jotka haluavat kehittää ratkaisuja näihin ongelmiin”, Vanharanta summaa.

Yritysten tutkimusongelmat julkaistaan elokuussa, ja tutkijoiden haku TIA Connect -ohjelmaan alkaa syyskuun alussa. Pysy siis kuulolla! 

Helsingin yliopiston ja Karsa Oy:n ReMION-yhteishankkeessa saatiin arvokasta tietoa siitä, miten hankalaa on siirtää laboratoriolaitteistoja pitkäaikaisiin ilmakehämittauksiin – ja tämä johti läpimurtoon. Vaikuttavuussäätiön TIA Postdoc -rahoituksen ansiosta hanke pystyi rekrytoimaan riveihinsä huippuosaajan ulkomailta.

Hankkeen nimi: Resolving atmospheric ultrafine particle phase constituents with Karsa electrospray MION (ReMION)

Hankekumppanit: Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskus (INAR) & Karsa Oy

Hankkeen vastuullinen tutkija: Mikko Sipilä, Helsingin yliopisto

Vaikuttavuussäätiön myöntämä rahoitus: 172 904 €

Vastikään päättyneessä Helsingin yliopiston johtamassa ReMION-hankkeessa tutkittiin ilmakehän nanohiukkasia. Lisäksi hankkeessa kehitettiin entistä tarkempia mittausmenetelmiä, joilla saadaan selville mistä hiukkaset koostuvat. Yrityskumppanina hankkeessa oli Karsa Oy, jonka kehittämää mittauslaitetta hankkeessa tutkittiin ja kehitettiin.

“Ilmakehän nanohiukkaset ovat merkittäviä, koska ne vaikuttavat ilmanlaatuun, ihmisten terveyteen ja maapallon säteilytasapainoon. Nanohiukkaset päätyvät suoraan ihmisen keuhkoihin, minkä vuoksi on olennaista tietää, mistä ne koostuvat”, kertoo Juha Kangasluoma Helsingin yliopistosta. Kangasluoma on aerosolifysiikan professori, joka on ollut tiiviisti ReMION-hankkeessa koko sen elinkaaren ajan.

Sivupolkujen kautta läpimurtoon

Hankkeen alkuperäinen ajatus oli kehittää niin sanottuun elektrospray-menetelmään perustuva järjestelmä, joka mittaa hiukkasista haihdutettuja höyryjä. 

Elektrospray tuottaa korkeasti varattuja pisaroita joiden haihtumisen seurauksena syntyy kemiallisesti hyvin kontrolloitu ionipopulaatio. Nämä ionit tuodaan sähkökentillä samaan virtaukseen hiukkasista haihtuneiden höyryjen kanssa, jolloin ionin ja höyrymolekyylin muodostama klusteri voidaan havaita massaspektrometrilla.

Matkan varrella projektitiimi kuitenkin totesi, että elektrosprayn soveltaminen jatkuviin mittauksiin on haastavampaa kuin alunperin ajateltiin. Lisäksi elektrospayn lisääminen laitteistoon olisi tehnyt laitteistosta entistä monimutkaisemman, joten tiimi alkoi kehitellä vaihtoehtoisia menetelmiä.

“Opimme projektin pohjalta, mikä ei toimi ja saavutimme tämän ansiosta läpimurron. Päätimme testata toisenlaista lähestymistapaa, joka perustuu myrkyttömään kiinteään aineeseen, joka on ihmiselle turvallinen. Ainetta tarvitaan vain milligramma ja järjestelmä toimii vuosia ilman huoltoa”, kertoo Aleksei Shcherbinin, Karsan Chief Product Officer.

“Kyseinen aine sublimoituu röntgensäteiden avustamana, jolloin haluttu kemiallisesti kontrolloitu ionipopulaatio voidaan muodostaa ilman elektrosprayn vaatimaa neste- ja jännitekontrollilaitteistoa”, kuvaa Kangasluoma menetelmän toimintaperiaatetta.

Seuraava vaihe on kalibroida kehitetty mittauslaite niin, että se antaa mahdollisimman tarkkoja tuloksia. Hankkeen teknologia on myös päässyt jo kentälle – INARilla on Irlannissa Atlantin rannalla mittalaite, joka mittaa ilmakehän hiukkasia hyödyntäen hankkeen löydöksiä.

ReMION-hankkeella oli käytännön sovelluksien lisäksi akateemista merkitystä. Tähän mennessä hanke on poikinut artikkelin analyyttisen kemian arvostetuimmassa kansainvälisessä julkaisussa, Analytical Chemistryssa. Toinen artikkeli on samassa lehdessä vertaisarvioitavana.

ReMION on poikinut artikkelien lisäksi laajempaa tieteellistä vaikutusta. Suomen Akatemialla on arvioitavana kaksi hanketta, jotka pohjautuvat ReMION-hankkeen tuloksiin. Lisäksi Kangasluomalla on Euroopan tutkimusneuvostossa yksi ReMIONin tuloksia hyödyntävä hankehakemus arvioitavana.

Työ tarkempien ilmakehän pienhiukkasten mittausmenetelmien kehittämiseksi jatkuu.

Vaikuttavuussäätiön rahoitus mahdollisti huippuosaajan rekrytoinnin hankkeeseen

Vaikuttavuussäätiön TIA-rahoitus oli avainasemassa ReMION-hankkeen onnistumisen kannalta. Rahoituksen avulla hankkeeseen pystyttiin palkkaamaan postdoc-työntekijä, Henning Finkenzeller, ulkomailta. Hän vastasi yhteistyöstä Helsingin yliopiston ja Karsan välillä. Hankkeen päätyttyäkin hän jatkaa työskentelyä sekä Helsingin yliopiston että Karsan kanssa.

“On mahtavaa, että meillä on tällaisia rahoitusohjelmia, jotka sekä auttavat houkuttelemaan nuoria kykyjä Suomeen että lisäävät yritysten ja yliopistojen välistä yhteistyötä. Tällainen rahoitus luo erityisesti kaltaisillemme pienille yrityksille mahdollisuuksia tutkimusyhteistyöhön”, Shcherbinin kertoo.

“Projektitiimimme on kiitollinen säätiölle rahoituksesta. Rahoitus oli täysin ratkaiseva – ilman sitä tätä projektia ei olisi tällaisenaan tehty”, Kangasluoma summaa.

Vaikuttavuussäätiön TIA Postdoc -apurahat ovat haettavissa jälleen keväällä 2026. Lue lisää tulevista apurahahauista.

Vaikuttavuussäätiön yritysyhteistyön opas tarjoaa vinkkejä tutkijoille, jotka haluavat tehdä yhteistyötä yritysten kanssa. Opas perustuu havaintoihin, jotka nousivat esiin säätiön tekemästä haastattelututkimuksesta.

Vaikuttavuussäätiö on julkaissut uuden yritysyhteistyön oppaan. Opas tarjoaa yritysyhteistyöstä kiinnostuneille tutkijoille vinkkejä esimerkiksi kumppaniyrityksen etsimiseen ja kontaktoimiseen. Lisäksi oppaassa jaetaan käytäntöjä, joilla yhteistyöstä saa kaikille osapuolille sujuvaa ja vaikuttavaa.

Opas on suunnattu erityisesti niille tutkijoille, jotka työskentelevät Vaikuttavuussäätiön rahoittamissa hankkeissa. Säätiö myös kouluttaa rahoituksen saajia aiheesta. Oppaan vinkit soveltuvat kuitenkin kaikille tutkijoille, joita yritysyhteistyö kiinnostaa.

Ajatus oppaasta syntyi, kun Vaikuttavuussäätiö teki tutkimusta rahoittamistaan tutkimus–yritys-yhteistyöhankkeista. Yksi tutkittava asia oli, mitkä tekijät olivat haastateltavien mielestä edesauttaneet yhteistyön onnistumista tai jarruttaneet sitä.

“Haastateltuamme yhteensä lähes sataa tutkimus- ja yrityskumppania tajusimme, että meillä oli käsissämme vakuuttavaa aineistoa myös siitä, mikä haastateltavien mielestä on edesauttanut yhteistyötä. Tietyt teemat toistuivat, ja ajattelimme, että löydöksistämme voisi olla hyötyä tutkijoille, joita yritysyhteistyö kiinnostaa”, kertoo säätiön vaikuttavuusasiantuntija Outi Vanharanta.

Tärkeintä on ennakkoluuloton asenne

Haastattelujen kautta säätiö sai arvokasta tietoa tutkijoiden toiveista ja tarpeista yritysyhteistyölle sekä yhteistyön pullonkauloista.

“Haastatteluissa tutkijoita esimerkiksi pohditutti, miten lähestyä yrityksiä – mitä kautta ja mitä kannattaa ottaa huomioon, kun lähtee keskustelemaan tutkimuksesta. Esimerkiksi tällaisiin kysymyksiin opas tarjoaa vastauksia”, Vanharanta kertoo.

Tutkimuksen ja yritystoiminnan maailmojen yhteen tuominen ei ole täysin kitkatonta, sillä tutkimuksen menetelmät ja intressit voivat erota yrityksen toimintamalleista.

Tutkijan tähtäimessä on tyypillisesti tieteellinen julkaisu, kun taas yrityksillä on jokin konkreettinen ongelma, jota ne ovat ratkomassa. Yritysyhteistyön opas tarjoaa vinkkejä yhteisen ymmärryksen ja sujuvan yhteistyön rakentamiseen tällaisessa tilanteessa.

Vanharanta kannustaakin niin tutkijoita kuin yrityksiä suhtautumaan yhteistyöhön avoimin mielin.

“Tärkeintä on ennakkoluuloton asenne. Niin tutkijan kuin yrityksen on varauduttava haastamaan omia ajattelutapojaan ja vastaanottamaan erilaisia näkemyksiä. Kun molemmat osapuolet lähtevät avoimin mielin liikkeelle, on myös oppiminen mahdollista”, hän summaa.

Tutustu yritysyhteistyön oppaaseen. (EN)

Vaikuttavuussäätiön uusi strategia tuo säätiön toimintaan kaksi uutta erityispainopistettä: yhtäältä tavoitteena on tuoda yhteen ihmistieteellistä osaamista ja yrityksiä, toisaalta vauhdittaa kansainvälisten huippuosaajien integroitumista Suomeen. Säätiön missio ja tekemisen ydin pysyvät kuitenkin samoina.

Vaikuttavuussäätiön uusi strategia vuosille 2025–2028 on nyt julkistettu. Uuden strategian pohjaksi säätiö on tutkinut ja arvioinut, millaisiin haasteisiin sen tukea kaivattaisiin tässä ajassa.

Pyörää ei ole keksitty uudelleen. Säätiö jatkaa entiseen tapaansa kunnianhimoisten tutkimus–yritys-yhteistyöhankkeiden tukemista. Uusina erityispainopisteinä säätiö pyrkii tuomaan ihmistieteilijöitä ja yrityksiä lähemmäs toisiaan sekä vauhdittamaan kansainvälisten huippuosaajien integroitumista Suomeen.

“Olemme pystyneet tunnistamaan strategiassamme jälleen uusia ja ajankohtaisia rahoituksen pullonkaula-alueita, joissa säätiön tukea tarvitaan. Jos voimme edes vähän tyrkätä näitä asioita eteenpäin, rahoituksellamme ja myös siitä syntyvällä esimerkillä voi olla iso systeeminen vaikutus. Pidän uutta strategiaa innostavana”, Poutanen kertoo.

“Missiolauseemme on kuitenkin täysin sama kuin neljä vuotta sitten: Uudistamme Suomen osaamista tukemalla huippututkimusta ja kehittämällä vaikuttavuutta lisääviä yhteistyön tapoja tutkimuksen ja elinkeinoelämän välille.”

Ihmistieteissä ja kansainvälisessä osaamisessa on hyödyntämätöntä potentiaalia

Vaikuttavuussäätiö on nyt ensimmäistä kertaa kirjannut strategiaansa erityispainopisteen ja sen myötä tavoitteen tuoda ihmistieteellistä osaamista ja yrityksiä yhteen. Taustalla on havainto, että säätiön on ollut haastavaa tukea juuri näiden alojen ja yritysten välistä yhteistyötä. Lue yhteistyötä jarruttavista tekijöistä lisää säätiön vaikuttavuusasiantuntija Outi Vanharannan kirjoittamasta blogitekstistä.

“Oman tutkimustoimintamme ja selvitystyömme kautta olemme tunnistaneet, että ihmistieteiden asema yhteistyötä painottavissa rahoitushauissa on muita tieteenaloja heikompi. Ihmistieteellisiltä aloilta puuttuvat esimerkiksi tarvittavat verkostot yritysmaailmaan. Näiden alojen avulla aineetonta arvoa voitaisiin kuitenkin luoda paljon nykyistä enemmän – niissä on siis alihyödynnettyä potentiaalia”, Poutanen kertoo.

Yksi keino tavoitteen saavuttamiseksi on säätiössä kehitteillä oleva uusi ohjelma, jossa yritykset ja ihmistieteiden tutkijat tunnustelevat yhteistyötä. Ohjelmasta on tulossa lisätietoa myöhemmin keväällä.

Toinen strategian uusista erityispainopisteistä on pyrkimys integroida kansainvälisiä huippuosaajia Suomeen. Tavoite pohjautuu havaintoon, että Suomen innovaatio- ja tutkimuskentällä on pula huippuosaajista esimerkiksi maan ikärakenteen vuoksi. 

“Suomen innovaatiojärjestelmän kannalta on elintärkeää, että pystymme houkuttelemaan Suomeen huippuosaajia ja pitämään heidät täällä. Integraatiota edistävät rahoitusmallit ovat yksi keino tähän”, Poutanen kertoo.

“Yllä mainitut haasteet eivät ole helppoja ratkaista. Säätiön perustehtävä on kuitenkin lisätä Suomen kilpailukykyä ja vahvistaa osaamisen perustaa pitkällä aikavälillä, joten meillä on velvollisuus tarttua vaikeisiinkin haasteisiin”, hän jatkaa.

Tuttu ydin – Vaikuttavuussäätiö on olemassa Suomea varten

Uusista erityispainopisteistä huolimatta säätiön strategian ydin pysyy totutunlaisena. Säätiön toiminnan tukijalkana pysyy yhteistyön tukeminen rahoituksen avulla – suurimpana Tandem Industry Academia (TIA) -rahoitusohjelma. Hankkeiden laatu ja potentiaalinen vaikuttavuus ovat yhä merkittävimmät kriteerit rahoitettavien hankkeiden valinnassa.

Lisäksi säätiö toimii yhä tutkimusyhteistyön vaikuttavuuden asiantuntijana sekä verkottaa toimijoita yhteen. Säätiö jakaa mielellään hyviksi havaitsemiaan käytäntöjä eteenpäin sekä keskustelee ympäröivän yhteiskunnan kanssa.

“Säätiö on olemassa Suomea ja osaamisen kehittämistä varten. Näitä ongelmia ei kukaan toimija ratkaise yksin, vaan tarvitaan aktiivista vuorovaikutusta paitsi tutkimuksen ja sen hyödyntäjien välillä, myös rahoittajien ja rakenteita uudistavien tahojen kesken. Käymme mielellämme vuoropuhelua sidosryhmiemme kanssa ja otamme vastaan näkemyksiä ja palautetta”, Poutanen summaa.

Ihmistieteiden yritysyhteistyö tarjoaa mahdollisuuksia sekä yrityksille että tutkijoille. Yhteistyö on toistaiseksi kuitenkin jäänyt vähäiseksi esimerkiksi verkostojen ja keskinäisen ymmärryksen puutteen vuoksi. Tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja, jotka edistävät kumppanuuksien syntymistä ihmistieteiden tutkijoiden ja yritysten välille.

Tällä hetkellä yhteistyö ihmistieteiden tutkijoiden ja yritysten välillä on kuitenkin huomattavasti vähäisempää kuin esimerkiksi teknisissä tieteissä ja luonnontieteissä, joilla on pitkät perinteet yritysyhteistyössä ja joissa yhteistyön hyöty on konkreettisemmin osoitettavissa. 

Vaikuttavuussäätiö käynnisti vuonna 2023 selvityshankkeen koskien yritysyhteistyön tilaa ihmistieteissä. Selvityksen tuloksena syntyi englanninkielinen raportti, joka käsittelee tutkimusyhteistyötä jarruttavia tekijöitä, sekä tapoja, joilla yhteistyötä voitaisiin edistää. Laadimme selvityshankkeen aikana kerätystä kyselyaineistosta (N=136) lisäksi suomenkielisen artikkelin, joka julkaistiin Tiedepolitiikka-lehdessä joulukuussa 2024. 

Artikkelimme osoittaa, että sekä ihmistieteiden tutkijoiden että yritysten joukossa on kiinnostusta lisätä yhteistyötä. Tutkijat näkevät yhteistyön mahdollisuutena lisätä oman tutkimuksensa vaikuttavuutta. Yritykset puolestaan kokevat, että ihmistieteillä on merkittävä rooli tulevaisuuden haasteisiin vastaamisessa. 

Yhteistyön käynnistymistä kuitenkin jarruttavat tutkijoiden mukaan esimerkiksi puutteelliset verkostot elinkeinoelämään. Tutkijoilla ei myöskään ole aikaa panostaa yritysyhteistyön rakentamiseen, koska muut akateemiseen työhön liittyvät velvollisuudet ovat prioriteeteissa edellä. Yritysten näkökulmasta yhteistyön käynnistämistä hankaloittavat muun muassa keskinäisen ymmärryksen puute sekä vähäinen ymmärrys yhteistyön tavoista ja rahoitusmahdollisuuksista.

Sekä ihmistieteiden tutkijoiden että yritysten joukossa on kiinnostusta lisätä yhteistyötä.

Mikä sitten edistäisi yhteistyötä? Kyselymme perusteella tutkijat kaipaisivat tukea yrityskontaktien luomiseen. Tarvetta olisi myös mekanismeille, joiden puitteissa yhteistyömahdollisuuksia ja yhteistyötä voitaisiin lähteä kartoittamaan ja kokeilemaan matalalla kynnyksellä. Yritykset niin ikään toivat esiin tarpeen joustaville matalan kynnyksen rahoitusmalleille sekä tutkijoiden ja yritysten välisen keskinäisen ymmärryksen lisäämiselle.

Ihmistieteiden yritysyhteistyöllä on paljon hyötyjä niin yrityksille kuin tutkijoille. Tutkimusyhteistyön kautta yritykset pääsevät hyödyntämään huippuluokan tutkimusosaamista ja -tuloksia. Tutkijat taas saavat syvempää ymmärrystä yritysmaailman tarpeista, mikä avaa heille uudenlaisia mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnalliseen kehitykseen.

Kehitämme Vaikuttavuussäätiössä parasta aikaa uudenlaista mekanismia, jonka tavoitteena on edistää uusien kumppanuuksien syntymistä ihmistieteiden tutkijoiden ja yritysten välille. Kerromme tästä lisää myöhemmin kevään aikana, joten kannattaa pysyä kuulolla!

Outi Vanharanta
Kirjoittaja on säätiön vaikuttavuusasiantuntija