vaikuttavuussaatio

Monika Österbergin johtamassa FilmCO-hankkeessa Aalto-yliopiston tutkijat ja Kemira tunnistivat uuden menetelmän, jolla tutkia biopohjaisten pakkausmateriaalien pinnoitteen leviämisilmiötä. Vaikuttavuussäätiön rahoitus mahdollisti tutkimuksen, joka vastasi yrityksen tarpeisiin ja oli samalla tieteellisesti mielekästä.

Hankkeen nimi: Film formation mechanism of bio-colloids for sustainable coating solutions (FilmCO)

Hankkeen vastuullinen tutkija: Monika Österberg, Aalto-yliopisto

Hankekumppanit: Aalto-yliopisto ja Kemira

Vaikuttavuussäätiön myöntämä rahoitus: 190 700 €

Yritykset ympäri maailman pyrkivät vähentämään riippuvuuttaan fossiiliperäisistä muoveista. Tämä lisää biopohjaisten pakkausmateriaalien kysyntää.

Biopohjaisten pakkausmateriaalien haaste on, että ne eivät kestä kosteutta yhtä hyvin kuin fossiiliperäiset muovit. Monet pakkausvalmistajat ovatkin joutuneet lisäämään muuten biopohjaisiin pakkauksiinsa muovi- tai metallikalvoja. Jotta tämä ongelma voitaisiin selättää, erilaisia biopohjaisia päällystys- tai pinnoitusmateriaaleja tutkitaan paljon.

Myös Aalto-yliopiston ja Kemiran FilmCO-hankkeessa oltiin biopohjaisten materiaalien äärellä. Näkökulma oli kuitenkin hieman tavallisesta poikkeava.

“Emme lähteneet kehittämään parempaa päällystekalvoa. Sen sijaan pyrimme kehittämään menetelmän, jolla olisi mahdollista ennakoida, miten parempi päällyste ylipäätään syntyy. Kun saadaan ymmärrystä leviämisen parametreihin, voidaan jatkossa välttyä yritys-erehdys-tutkimukselta sekä säästää aikaa ja kemikaaleja”, kertoo Monika Österberg, Aalto-yliopiston biotuotekemian professori ja FilmCo-hankkeen vastuullinen tutkija.

Tuloksena uusi menetelmä leviämisilmiön tutkimiseen

FilmCO-hankkeen kumppaniyritys oli Kemira, joka on kehittänyt muun muassa vesipohjaisia dispersiopäällysteitä. Dispersiopinnoituksessa alustalle levitetään vesipohjainen seos, jossa on polymeerihiukkasia. Kun vesi haihtuu, hiukkaset sulautuvat yhteen ja lopulta muodostuu yhtenäinen kalvo.

Kemiralla oli tarve kehittää menetelmä, jolla tutkia tätä leviämisilmiötä tarkemmin. Yritys lähestyikin Österbergiä tutkimusongelman kanssa.

Hankkeen keskeinen tulos oli, että leviämistä voi tutkia atomivoimamikroskoopin avulla. Atomivoimamikroskoopin avulla on mahdollista kuvantaa päällystettä vedessä ennen leviämistä sekä kalvon muodostumisen eri vaiheissa. Useimmat muut yhtä tarkat mikroskoopit tarvitsevat toimiakseen esimerkiksi tyhjiötä, jolloin niitä ei voi käyttää nestemäisten näytteiden tarkasteluun.

“Tämä oli taas askel eteenpäin siinä, että voidaan kehittää biopohjaisia pakkausmateriaaleja ja päästään pois fossiilisista materiaaleista”, Österberg kertoo hankkeen tuloksista.

Vaikuttavuussäätiön rahoitus mahdollisti win–win-yhteistyön

Kemira ehdotti Österbergille, että hankkeeseen voitaisiin hakea Vaikuttavuussäätiön TIA Postdoc -rahoitusta. Vaikuttavuussäätiön rahoitusmalli on sopinut Österbergille erinomaisesti.

“Olen tykännyt tästä tavasta tehdä yhteistyötä yrityksen kanssa. Tässä on se win–win, että yritys selittää ongelmaa ja tuo paljon hiljaista tietoa, mutta saamme kuitenkin tehdä myös tieteellisesti merkittävää tutkimusta”, Österberg kertoo.

Österbergin työryhmä jatkaa yhteistyötä Kemiran kanssa saman aihepiirin ympärillä vielä hankkeen jälkeenkin.

Vaikuttavuussäätiön TIA Postdoc -apurahat ovat haettavissa jälleen keväällä 2026. Lue lisää tulevista apurahahauista.

Vaikuttavuussäätiö on myöntänyt kevään 2025 haussa yhteensä 1,3 miljoonaa euroa tutkimus- ja yritysyhteistyön tukemiseen. Rahoitusta sai kuusi hanketta, jotka edustavat laajasti eri toimialoja – mukana ovat muun muassa Bittium, DNA, Nokia Bell Labs ja Valio.

Hankkeet tarttuvat ajankohtaisiin ja yhteiskunnallisesti merkittäviin teemoihin: langattomien verkkojen tulevaisuuteen, selkokielen hyödyntämiseen asiakasviestinnässä ja unen vaikutuksiin sydän- ja verenkiertojärjestelmän toiminnassa.

Tutkimuksella lisää vaikuttavuutta

Rahoitus myönnettiin säätiön Tandem Industry Academia (TIA) Postdoc -ohjelmasta, jonka tavoitteena on lisätä tutkimuksen vaikuttavuutta yhteiskunnassa ja rakentaa tiiviimpiä siltoja akateemisen maailman ja suomalaisen yrityskentän välille.

Kevään haku päättyi 13.4.2025 ja houkutteli 61 korkeatasoista hakemusta. Niistä säätiön hallitus päätti rahoittaa kuutta hanketta.

– On ilo nähdä, että tutkimusyhteistyö innostaa yhä useampia eri alojen tutkijoita ja kiinnostaa suomalaisia yrityksiä. Hakemukset olivat jälleen korkeatasoisia ja innovatiivisia, ja rahoituskelpoisia ehdotuksia olisi ollut enemmän kuin säätiön resurssit sallivat. Tämä kertoo paitsi rahoituksemme laadusta myös siitä, että Suomessa olisi mahdollista saavuttaa vieläkin laajempaa vaikuttavuutta tutkimuksen ja yritysten yhteistyöllä, toteaa Vaikuttavuussäätiön toimitusjohtaja Petro Poutanen.

Yhteistyötä viidessä yliopistossa ja kuudessa yrityksessä

Rahoitettujen hankkeiden tutkimusryhmät toimivat Helsingin, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistoissa sekä Aalto-yliopistossa. Yrityskumppaneina mukana ovat Bittium, DNA Oyj, Hidex Oy, Liquidsun, Nokia Bell Labs ja Valio. Yritykset tuovat hankkeisiin sekä tutkimus- ja kehitysosaamistaan että näkökulmia toimialojensa keskeisiin kysymyksiin.

Lue lisää kaikista hankkeista täältä →

Vaikuttavuussäätiö avaa tänä syksynä Tandem Industry Academia (TIA) Seed -rahoitushaun, joka on suunnattu hiljattain suomalaisen tutkimusrahoitusjärjestelmän piiriin tulleille professoritasoisille tutkijoille.

Nyt järjestettävä hakukierros on toinen. Ensimmäinen haku oli syksyllä 2024. Lue täältä viime vuoden rahoituksensaajista.

Info-webinaari järjestetään etänä maanantaina 15.9.2025 klo 9:30–11:00. Tilaisuudessa esitellään rahoitusohjelman tavoitteet ja hakuohjeet, ja osallistujilla on mahdollisuus esittää kysymyksiä.

TIA Seed -rahoituksen tarkoituksena on käynnistää ja vauhdittaa tutkimusta ja yritysyhteistyötä, joiden avulla syntyy merkittäviä avauksia Suomen osaamisen kehittämiseksi ja globaalin kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

Rahoitusta voivat hakea professorit, jotka ovat olleet palkattuna suomalaisessa korkeakoulussa tai tutkimuslaitoksessa enintään kolme vuotta ja jotka ovat asuneet vähintään viisi vuotta yhtäjaksoisesti Suomen ulkopuolella ennen Suomeen tuloaan. Projektissa on oltava vähintään kaksi suomalaista yrityskumppania.

Haku on avoinna 15.9.–26.10.2025, ja rahoituskausi on 1.1.2026–31.12.2028.
Lue lisää hakukuulutuksestamme ja ilmoittaudu mukaan →

Katso hakuinfon tallenne täältä:

Vaikuttavuussäätiön uusi TIA Connect -verkostoitumisohjelma tuo ihmistieteilijät ratkomaan yritysten tutkimusongelmia. Ohjelma tarjoaa ihmistieteiden tutkijoille ainutlaatuisen tilaisuuden luoda yhteyksiä yrityksiin.

Ihmistieteissä piilee valtavasti hyödyntämättömiä mahdollisuuksia yrityksille. Potentiaali tunnistetaan niin tutkijoiden kuin yritystenkin keskuudessa. Yhteistyö on kuitenkin vielä lapsenkengissä, kuten vaikuttavuusasiantuntijamme Outi Vanharanta avaa blogitekstissään.

Tutkijoiden mukaan pullonkaulana yhteistyölle ovat esimerkiksi puutteelliset verkostot elinkeinoelämään. Yritysten näkökulmasta yhteistyön käynnistämistä hankaloittavat taas muun muassa keskinäisen ymmärryksen puute sekä vähäinen ymmärrys yhteistyön tavoista ja rahoitusmahdollisuuksista. 

Näihin ongelmiin pureudutaan TIA Connect -ohjelmassamme.

“TIA Connectin tavoitteena on tuoda yhteen ihmistieteen tutkijoita ja yrityksiä sekä auttaa heitä löytämään yhdessä mahdollisuuksia tutkimus–yritys-yhteistyölle. Tutkijat ja yritykset toivovat tällaista verkostoitumisen fasilitointiapua Vaikuttavuussäätiöltä paljon – nyt sitä on tarjolla,” kertoo Vanharanta.

Ohjelma on siihen osallistuville yrityksille ja tutkijoille maksuton, ja siihen osallistaminen ei sido osapuolia mihinkään.

Näin TIA Connect etenee

Säätiö on kevään aikana etsinyt verkostoitumisohjelmaan ennakkoluulottomia yrityksiä. Mukaan lähteneillä yrityksillä on tutkimusongelma, jonka ratkaisuun ihmistieteet voivat tarjota panoksensa. Mukana ovat jo F-Secure, Gugguu, Mirka, OP, Porokylän Leipomo, Valio ja Heino Group.

“Yritysten etsintävaihe osoitti, että eri toimialoilta löytyy todella kiinnostavia tutkimusongelmia ihmistieteilijöille. Monet yritysten tutkimusongelmista liittyvät ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin. Nämä ovat Suomen kannalta kriittisiä kysymyksiä, kuten ekologinen kestävyys, väestörakenteen muutos ja ruoka-alan murros”, Vanharanta kertoo.

Säätiö julkaisee alkusyksystä yritysten tutkimusongelmien kuvaukset. Tutkijoiden haku TIA Connect -ohjelmaan alkaa syyskuun alussa. Tutkijat hakevat TIA Connectiin mukaan lähettämällä ideapaperin siitä, miten he lähtisivät tutkimuksellisesti ratkomaan yrityksen kuvaamaa haastetta.

Kohti TIA Postdoc -rahoitushakemusta

Säätiö tekee lokakuun aikana yrityksiä kuullen päätökset siitä, keiden tutkijoiden ratkaisuista he haluavat kuulla lisää. Marraskuussa säätiö fasilitoi tutustumistyöpajan, jossa tutkijat ja yritykset voivat tutustua tarkemmin toisiinsa ja syventää ymmärrystään tutkimusongelmasta ja sen mahdollisesta ratkaisusta.

Mikäli yrityksen ja tutkijan ajatukset kohtaavat, he voivat hakea Vaikuttavuussäätiön kaksivuotista Tandem Industry Academia Postdoc (TIA) -rahoitusta. Jos rahoitus myönnetään, tutkija viettää kaksi vuotta paneutuen yrityksen ongelmaan tiiviissä yhteistyössä kumppaniyrityksen kanssa. Tästä ajasta vuoden hän viettää yrityksessä.

“Olemme ilahtuneita siitä, että löysimme ennakkoluulottomia yrityksiä, jotka näkevät ihmistieteissä ratkaisuja ongelmiinsa. Seuraavaksi tarvitsemme mukaan rohkeita ihmistieteilijöitä, jotka haluavat kehittää ratkaisuja näihin ongelmiin”, Vanharanta summaa.

Yritysten tutkimusongelmat julkaistaan elokuussa, ja tutkijoiden haku TIA Connect -ohjelmaan alkaa syyskuun alussa. Tutustu TIA Connect -hakukuulutukseen!

Katso hakuinfon tallenne täältä:

Helsingin yliopiston ja Karsa Oy:n ReMION-yhteishankkeessa saatiin arvokasta tietoa siitä, miten hankalaa on siirtää laboratoriolaitteistoja pitkäaikaisiin ilmakehämittauksiin – ja tämä johti läpimurtoon. Vaikuttavuussäätiön TIA Postdoc -rahoituksen ansiosta hanke pystyi rekrytoimaan riveihinsä huippuosaajan ulkomailta.

Hankkeen nimi: Resolving atmospheric ultrafine particle phase constituents with Karsa electrospray MION (ReMION)

Hankekumppanit: Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskus (INAR) & Karsa Oy

Hankkeen vastuullinen tutkija: Mikko Sipilä, Helsingin yliopisto

Vaikuttavuussäätiön myöntämä rahoitus: 172 904 €

Vastikään päättyneessä Helsingin yliopiston johtamassa ReMION-hankkeessa tutkittiin ilmakehän nanohiukkasia. Lisäksi hankkeessa kehitettiin entistä tarkempia mittausmenetelmiä, joilla saadaan selville mistä hiukkaset koostuvat. Yrityskumppanina hankkeessa oli Karsa Oy, jonka kehittämää mittauslaitetta hankkeessa tutkittiin ja kehitettiin.

“Ilmakehän nanohiukkaset ovat merkittäviä, koska ne vaikuttavat ilmanlaatuun, ihmisten terveyteen ja maapallon säteilytasapainoon. Nanohiukkaset päätyvät suoraan ihmisen keuhkoihin, minkä vuoksi on olennaista tietää, mistä ne koostuvat”, kertoo Juha Kangasluoma Helsingin yliopistosta. Kangasluoma on aerosolifysiikan professori, joka on ollut tiiviisti ReMION-hankkeessa koko sen elinkaaren ajan.

Sivupolkujen kautta läpimurtoon

Hankkeen alkuperäinen ajatus oli kehittää niin sanottuun elektrospray-menetelmään perustuva järjestelmä, joka mittaa hiukkasista haihdutettuja höyryjä. 

Elektrospray tuottaa korkeasti varattuja pisaroita joiden haihtumisen seurauksena syntyy kemiallisesti hyvin kontrolloitu ionipopulaatio. Nämä ionit tuodaan sähkökentillä samaan virtaukseen hiukkasista haihtuneiden höyryjen kanssa, jolloin ionin ja höyrymolekyylin muodostama klusteri voidaan havaita massaspektrometrilla.

Matkan varrella projektitiimi kuitenkin totesi, että elektrosprayn soveltaminen jatkuviin mittauksiin on haastavampaa kuin alunperin ajateltiin. Lisäksi elektrospayn lisääminen laitteistoon olisi tehnyt laitteistosta entistä monimutkaisemman, joten tiimi alkoi kehitellä vaihtoehtoisia menetelmiä.

“Opimme projektin pohjalta, mikä ei toimi ja saavutimme tämän ansiosta läpimurron. Päätimme testata toisenlaista lähestymistapaa, joka perustuu myrkyttömään kiinteään aineeseen, joka on ihmiselle turvallinen. Ainetta tarvitaan vain milligramma ja järjestelmä toimii vuosia ilman huoltoa”, kertoo Aleksei Shcherbinin, Karsan Chief Product Officer.

“Kyseinen aine sublimoituu röntgensäteiden avustamana, jolloin haluttu kemiallisesti kontrolloitu ionipopulaatio voidaan muodostaa ilman elektrosprayn vaatimaa neste- ja jännitekontrollilaitteistoa”, kuvaa Kangasluoma menetelmän toimintaperiaatetta.

Seuraava vaihe on kalibroida kehitetty mittauslaite niin, että se antaa mahdollisimman tarkkoja tuloksia. Hankkeen teknologia on myös päässyt jo kentälle – INARilla on Irlannissa Atlantin rannalla mittalaite, joka mittaa ilmakehän hiukkasia hyödyntäen hankkeen löydöksiä.

ReMION-hankkeella oli käytännön sovelluksien lisäksi akateemista merkitystä. Tähän mennessä hanke on poikinut artikkelin analyyttisen kemian arvostetuimmassa kansainvälisessä julkaisussa, Analytical Chemistryssa. Toinen artikkeli on samassa lehdessä vertaisarvioitavana.

ReMION on poikinut artikkelien lisäksi laajempaa tieteellistä vaikutusta. Suomen Akatemialla on arvioitavana kaksi hanketta, jotka pohjautuvat ReMION-hankkeen tuloksiin. Lisäksi Kangasluomalla on Euroopan tutkimusneuvostossa yksi ReMIONin tuloksia hyödyntävä hankehakemus arvioitavana.

Työ tarkempien ilmakehän pienhiukkasten mittausmenetelmien kehittämiseksi jatkuu.

Vaikuttavuussäätiön rahoitus mahdollisti huippuosaajan rekrytoinnin hankkeeseen

Vaikuttavuussäätiön TIA-rahoitus oli avainasemassa ReMION-hankkeen onnistumisen kannalta. Rahoituksen avulla hankkeeseen pystyttiin palkkaamaan postdoc-työntekijä, Henning Finkenzeller, ulkomailta. Hän vastasi yhteistyöstä Helsingin yliopiston ja Karsan välillä. Hankkeen päätyttyäkin hän jatkaa työskentelyä sekä Helsingin yliopiston että Karsan kanssa.

“On mahtavaa, että meillä on tällaisia rahoitusohjelmia, jotka sekä auttavat houkuttelemaan nuoria kykyjä Suomeen että lisäävät yritysten ja yliopistojen välistä yhteistyötä. Tällainen rahoitus luo erityisesti kaltaisillemme pienille yrityksille mahdollisuuksia tutkimusyhteistyöhön”, Shcherbinin kertoo.

“Projektitiimimme on kiitollinen säätiölle rahoituksesta. Rahoitus oli täysin ratkaiseva – ilman sitä tätä projektia ei olisi tällaisenaan tehty”, Kangasluoma summaa.

Vaikuttavuussäätiön TIA Postdoc -apurahat ovat haettavissa jälleen keväällä 2026. Lue lisää tulevista apurahahauista.