Vuosikertomus 2020

« takaisin vuosikertomukseen

Hallitustyön roolivaatimuksia on kuvattu joskus yrityksen kehitysvaiheen kautta: kasvuyrityksen hallitukselta vaaditaan kykyä luoda strategisia suuntaviivoja ja tehdä valintoja. Vakiintuneessa yrityksessä puolestaan pyritään säilyttämään nykyinen asema markkinoilla ja noudatetaan hallituksen vuosikelloa. Joskus hallitustyön rutiinit peittävät alleen tarpeen kyseenalaistaa nykymenoa.

Uuden säätiömme hallitustyöskentelyn alkua, sen perustamisvuonna 2019 ja pitkälle vuoteen 2020, voi kuvata start up -yrityksen hallituksessa toimimiseksi: siinä keskiössä on mm. tuotekehitys, markkinoiden kartoittaminen, asiakastarpeiden ymmärtäminen ja liiketoimintamallin synnyttäminen.

Tänä aikana loimme perustan säätiön sijoitusvarallisuuden kestävälle hoidolle, ideoimme brändistrategian, määrittelimme viestinnän puitteet, kehitimme hallintoa ja kävimme keskusteluja sidosryhmien kanssa. Vuonna 2020 lanseerasimme ensimmäisen ”tuotteemme”, Tandem Industry Academia -rahoitushaun, joka on suunnattu tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteiseen esikilpailulliseen tutkimukseen. Rakensimme säätiölle verkostoja.

Uuden toimijan tulo markkinoille ei ole koskaan helppoa. Vuoden 2020 alussa rekisteröimme säätiölle uuden aputoiminimen Vaikuttavuussäätiö – englanniksi The Finnish Research Impact Foundation. Tämä oli tärkeä osa säätiön identiteettiä ja brändiä, jonka tavoitteena on viestiä vaikuttavuudesta, luoda positiivista ja kiinnostavaa kuvaa uudesta toimijasta sekä myös haastaa totunnaista kuvaa säätiöstä tutkimusrahoittajana. Toivomme että tätä mielikuvaa olemme onnistuneet jo synnyttämään.

Loppuvuodesta 2020 ryhdyimme selvittämään syitä elinkeinoelämän ja korkeakoulujen hiipuneen yhteistyön taustalla. Selvityksemme mukaan yhteistyötä ovat hidastaneet viimeisten 10 vuoden aikana esimerkiksi leikkaukset pitkäjänteisen yhteistyön mahdollistavasta julkisesta rahoituksesta. Julkisella tutkimusrahoituksella on siis tärkeä rooli tutkimukseen perustuvien innovaatioiden taustalla.

Rahoituksen avulla voidaan tukea yhteistyön syntyä, mutta raha ei yksistään ole ratkaisu. Selvityksen mukaan pitkäjänteisyys ja luottamus on tärkeää onnistuneelle yhteistyölle. Säätiön tehtävänä onkin luoda myös uusia ratkaisuja ja malleja yhteistyön ja vuorovaikutuksen syventämiseksi.

Elinkeinoelämän toimijoiden ja akateemisen maailman yhteistyön rakentaminen laajemmin eli toimijoiden ”törmäyttäminen” on nyt säätiön painopistealueena, kun siirrymme kohti ”kasvuyritysvaihetta”. Haluammekin toivottaa niin tieteen kuin elinkeinoelämänkin mukaan rakentamaan Vaikuttavuussäätiön kanssa puitteita sille, miten suomalaisesta huippututkimuksesta saataisiin vielä enemmän vaikuttavuutta esiin – kumpaakin osapuolta hyödyttäen.

Lauri Oksanen, Vaikuttavuussäätiön hallituksen puheenjohtaja

« takaisin vuosikertomukseen

Valtio perusti Tutkimuksen vaikuttavuuden tukisäätiön 7.3.2019. Säätiö on syntynyt tarpeesta vauhdittaa tutkimuksen ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä. Säätiön missiona on tukea suomalaisen korkeatasoisen tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteyksiä ja vahvistaa näin Suomen osaamisen ja uudistumisen perustaa pitkällä aikavälillä. 

Säätiön ensimmäinen kokonainen toimintavuosi 2020 oli täysi toiminnan vuosi – koronapandemian aiheuttamista haasteista huolimatta. Säätiön ensimmäinen verkostotapahtuma ja haun julkistus oli määrä järjestää 13.3.2020, kun Maailman terveysjärjestö WHO julisti koronaviruksen pandemiaksi kaksi päivää aikaisemmin. Siitä alkoi etäaika, ja myös säätiön haun lanseeraus siirrettiin lennosta ja onnistuneesti virtuaaliseksi tapahtumaksi.

Vaikuttavuussäätiö on vastannut yhteistyön syventämisen haasteeseen kehittämällä oman, yhteistyötä tutkimus- ja yritysmaailman välillä lisäävän rahoitusmallin. Tandem Industry Academia:ksi ristityn rahoituksen ensimmäisen haun suosio yllätti meidät: saimme 92 tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteistä, korkeatasoista hakemusta. Ulkoisten arvioitsijoiden tehtyä työnsä säätiön hallitus päätti elokuussa myöntää 11:lle hankkeelle rahoitusta yhteensä 2 miljoonan euron edestä. Uusi tarina tutkimusrahoituskentälle oli syntynyt.

Syksyllä säätiö järjesti virtuaalisen apurahajuhlan. Kuulimme 11 huippututkijan innostuneet tervehdyssanat siitä, mitä haasteita tutkimuksen avulla on tarkoitus ratkoa. Hankkeissa ratkotaan polttavia yhteiskunnallisia kysymyksiä hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä kvanttitietokoneen kehittämiseen ja syöpälääkkeiden tarkempaan testaukseen. Hankkeet vauhdittavat yhteistyötä, kun post doc -tutkijat liikkuvat tutkimusorganisaation ja yrityksen välillä. Ihannetapauksessa kumpikin osapuoli antaa oman ainutlaatuisen panoksensa yhteiseen tavoitteeseen.

Rahoittamiemme hankkeiden kautta pystymme toivottavasti tuottamaan sekä suoria vaikutuksia että yhteiskunnallista vaikuttavuutta pidemmällä aikavälillä. Lisäksi säätiölle on tärkeää oppia lisää tutkimuksen vaikuttavuuden edistämisestä: tuottaa uusia kokeiluja ja pilotoida yhteistyötä tukevia rahoitusmalleja. Tätä työtä jatkamme säätiön tuoreen strategian terävöittämällä tiellä.

Vuoden 2020 lopulla käynnistimme vielä toisen rahoitushaun, jossa etsimme tutkimustiimiä tutkimaan ja arvioimaan säätiön omaa rahoitusmallia ja kehittämään tutkimuksen vaikuttavuuden indikaattoreita ja arviointitapoja. Odotamme innolla tämänkin hankkeen tuloksia, jotka haluamme saattaa koko tiede- ja tutkimusrahoituskentän hyödynnettäviksi!

Vuoden 2021 myötä siirrymme koronan jälkeiseen aikaan. Koronavuosi on viimeistään osoittanut, kuinka merkittävässä asemassa tiede on ihmiskunnan haasteiden ratkaisemisessa ja tukemassa päätöksentekijöitä. Tarve akateemisen huippututkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyön tiivistämiseen kasvaa entisestään. Tätä yhteistyötä Vaikuttavuussäätiö haluaa olla mukana tukemassa.

Petro Poutanen, Vaikuttavuussäätiön toimitusjohtaja

« takaisin vuosikertomukseen

Suomalainen startup-yritys Valo Therapeutics ja Helsingin yliopiston Immuno Viro Therapy -tutkimusryhmän tutkijat kehittävät 3D-mallia, jolla immunoterapian vaikutuksia eri ihmiskehoissa voi ennakoida. 

Syöpä luokitellaan puhekielessä usein sen kehon alueen mukaan, missä se sijaitsee: rintasyöpä, keuhkosyöpä, ihosyöpä. Sama syöpä voi kuitenkin näyttää hyvin erilaiselta ihmisestä riippuen. 

“Joka potilaalla on oikeastaan oma sairaus”, kiteyttää syöpätutkija Mikaela Grönholm Helsingin yliopiston Immuno Viro Therapy -tutkimusryhmästä. Siksi nykyinen, syöpää tietyltä alueelta tuhoava tapa hoitaa syöpiä on vanhentumassa. Sen rinnalle on noussut immunoterapia, joka keskittyy potilaan oman puolustusjärjestelmän aktivoimiseen. 

Immunoterapialla on saavutettu hyviä tuloksia esimerkiksi melanooman eli ihosyövän hoidossa. Tällä hetkellä hoitomuodon laajan käyttöönoton tiellä on kuitenkin Grönholmin mukaan kaksi ongelmaa. “Tiedämme vielä hyvin vähän siitä, kenelle hoito toimii ja kenelle ei. Toiseksi, hoidon kehittäminen ja testaaminen on kallista, ja hyviä testausmalleja ei toistaiseksi ole.”

Suomalainen startup-yritys Valo Therapeutics ja Helsingin yliopiston Immuno Viro Therapy -tutkimusryhmän tutkijat pyrkivät löytämään ratkaisun testausongelmaan. He kehittävät kolmiulotteisia minikasvaimia, joissa on sekä syöpäkudosta, syövän mikroympäristö että potilaan omia immuunisoluja. Tutkimusryhmä on mukana Suomen Akatemian digitaalisen, yksilöllistetyn syöpälääketieteen iCAN-hankkeessa.

Merkittävää on, että malli on täysin ihmisperäinen ja siksi näyttää ja toimii samalla tavalla kuin ihmiskehossa. “Malli hyödyttää kaikkia, jotka työskentelevät immunoterapian parissa”, sanoo Grönholm, joka työskentelee hankkeessa post doc -tutkijana. 

Yritysyhteistyö tarjoaa tutkijalle kiinnostavia tutkimuskysymyksiä

Grönholmin mielestä yhteistyö akateemisen maailman ja startupin välillä yhdistää molempien tahojen parhaat puolet ja tarjoaa tutkijalle näköalapaikan yrityksen toimintalogiikkaan. “Akateemisessa maailmassa saa ottaa riskejä, olla utelias ja kokeilla. Yritys taas asettaa tutkimukselle tavoitteita ja vie tutkimuskysymyksiä kiinnostavaan suuntaan lääkekehityksen näkökulmasta.”

Startupin kanssa työskennellessä tutkija pääsee myös aidosti vaikuttamaan ja kertomaan näkemyksiään kehitettävästä teknologiasta. “Saan luoda työkaluja, jotka pääsevät yrityksessä heti käyttöön.”

Grönholm kokee, että yhteistyö akatemian ja yritysten välillä ei vielä toteudu niin laajasti kuin olisi mahdollista, siksi Vaikuttavuussäätiön Tandem-rahoituksen kaltaisia tuuppauksia tarvitaan. 

Yhteistyöllä on saatu jo lupaavia tuloksia

Valo Therapeuticsin ja tutkijoiden luoma 3D-malli on sovellettavissa kaikkeen immunoterapian kehitykseen. Sen lisäksi hankkeessa syntyy tietoa immunoterapian soveltuvuudesta eri ihmisille. Hankkeessa hyödynnetään Valo Therapeuticsin luomia onkolyyttisia viruksia, eli syöpää muistuttavia viruksia herättämään kehon puolustusmekanismit. Nyt tiimi on testannut kehittämäänsä mallia näillä viruksilla ja tulokset ovat lupaavia. Seuraavaksi nostetaan vaikeusastetta lisäämällä malliin enemmän muuttujia. 

Startup-yrityksiä ja tutkijoita yhdistää vahva intohimo ongelmien ratkaisuun. “On uskomatonta, mitä syöpä voi tehdä kehossa. Siksi syöpätutkimus on kiehtovaa ja erittäin haastavaa. Haluan löytää tapoja parantaa syövän”, Grönholm toteaa. 

« takaisin vuosikertomukseen

Tiedepohjainen startup IQM ja Aalto-yliopisto yhdistävät voimansa kehittääkseen kvanttilaskennan perustavanlaatuisia toimintoja. Yhteistyön vaikutus voi parhaimmillaan liikuttaa koko alaa merkittävästi eteenpäin.

Kvanttilaskenta on pitänyt suomalaiset uutismediat kiireisinä viimeisen vuoden aikana. Suomen hallitus kertoi vuoden 2020 lopussa antavansa kvanttitietokoneen valmistukseen 20,7 miljoonan euron julkisen määrärahan. Kvanttitietokoneen toimittajaksi ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n yrityskumppaniksi hankkeeseen valittiin IQM Finland. 

Tämä tieteeseen nojaava startup uskoo yhteistyön voimaan. Kvanttitietokoneen rakentamisen ohessa yritys haluaa koota kvanttitietokoneisiin liittyvän tiedon ja osaamisen yhteen ja vuorovaikuttaa niin tutkimusryhmien, yliopistojen kuin päätöksentekijöidenkin kanssa. 

“Kvanttitietokone ei synny yhden yrityksen, yhden tutkimusryhmän tai yhden tutkimuslaitoksen toimesta. Yhteistyö eri toimijoiden välillä on ainoa tie”, sanoo IQM:n toimitusjohtaja ja yksi perustajista Jan Goetz. 

Yrityksen juuret, samoin kuin suuri osa kvanttitietokoneeseen vaadittavasta syvästä osaamisesta, sijaitsevat Aalto-yliopistossa. Yhteistyö Aallon kanssa on siksi välttämättömyys matkalla kohti seuraavaa kvanttitietokonetta. Vaikka kvanttilaskenta on ottanut isoja harppauksia viime vuosikymmenellä, tietokoneiden perustoiminnot ovat yhä alttiita virheille. IQM:n ja Aallon yhteinen tiimi kehittää näitä toimintoja, jotta virheet voidaan minimoida. 

“Jos saamme teknologian ytimen toimimaan oikein, myös vaativammat toiminnot kehittyvät”, Goetz sanoo. Siksi nyt tehtävän yhteistyön vaikutus voi olla parhaimmillaan koko alaa mullistava.

Teollisuuden ja tieteen väliseen yhteistyöhön on monta reittiä

Kvanttilaskenta on hyvä esimerkki niin sanotusta syväteknologiasta, jossa teollisuuden ja tieteen välinen yhteistyö on avainasemassa. Siinä missä teollisuus voi keskittyä teknologian vaikuttavuuteen ja maalata isoa kuvaa, tutkijat näkevät yksityiskohdat, jotka ratkaisevat teknologian menestyksen. 

Goetz työskenteli aiemmin itse kvanttilaskennan parissa tutkijana ja on väitellyt tohtoriksi fysiikasta. Hän uskoo, että yhdessä työskentely on merkityksellisin tapa siirtää tietoa tieteestä teollisuuteen. “Tällaiset yhteistyöprojektit ovat tärkeitä, ne luovat yhteyksiä ihmisten välillä.”

Toimitusjohtaja uskoo, että tieteen ja teollisuuden välinen yhteistyö voi kuitenkin kukoistaa vasta, kun esteet sen tieltä on saatu raivattua. Suurimpana esteenä hän näkee immateriaalioikeudet. “Yliopistot ovat mielestäni liian keskittyneitä IPR-oikeuksilla tienaamiseen. Nopeiden voittojen sijaan yliopistot voisivat tyytyä pienempään hyötyyn alussa ja auttaa tiimiä kasvattamaan innovaatiota. Sitten kun menestystä tulisi, kaikki hyötyisivät enemmän.”

Teollisuuden ja tieteen välistä yhteistyötä voisi Goetzin mielestä kiihdyttää myös sijoittamalla tutkimusinfrastruktuuriin. “Laboratorion rakentaminen on hyvin kallista. Jos yritykset voivat luoda tilat uusien tutkimuslöydösten tekemiselle, ne vetävät puoleensa tutkijoita ja hyötyvät tuloksista, joita tiloissa syntyy.”

Osaaminen ja asiantuntijuus ovat menestyksen edellytyksiä

Vaikka Suomella on tällä hetkellä hyvä jalansija kvanttilaskennassa, Goetz muistuttaa, että paljon töitä on vielä tehtävänä ennen kuin asiantuntijuus skaalautuu ja kvanttitietokoneet otetaan globaalilla tasolla käyttöön. Hän arvostaa Suomen valtiolta saatua poliittista tukea työlle ja korostaa, että tällainen strateginen ajattelu on ratkaisevaa, jos kvanttitietokoneista halutaan tehdä maailmanluokan menestystarina. 

Lopulta kyse on osaamisesta. Jos alalta ei ponnista jatkuvasti uusia ja loistavia tutkijoita, odotukset kvanttilaskennalta eivät tule täyttymään. Turvatakseen osaamisen kehityksen IQM kouluttaa paraikaa kymmentä tohtorikoulutettavaa. 
Asenne, rahoitus ja intohimo kvanttilaskentaa kohtaan ovat juuri nyt siis kohdillaan. Ihmiset, aika ja yhteistyö ratkaisevat sen kohtalon. “Tämä projekti on niin sanottu moonshot eli kunnianhimoinen ja uraauurtava, se ei tule valmiiksi yhdessä yössä.”

« takaisin vuosikertomukseen

Oulun yliopiston tutkijat luovat Boliden Kokkolan kanssa uutta, perustavanlaatuista tietoa metallisulfaateista, jolle on huutava tarve niin tutkimuksen kuin teollisuuden puolella.

Litiumioniakkuja käytetään kaikkialla aina kännyköistä sähköautoihin. Siksi akkujen valmistukseen käytettäville metallisulfaateille on kova kysyntä. Vaikka Suomella on vahvat perinteet metallien jalostuksessa, metallisulfaattien ominaisuudet ja käyttäytyminen vesiliuoksessa tunnetaan yhä heikosti. “Kun perustavanlaatuinen ymmärrys puuttuu, on hankala teoreettisesti ennustaa, mitä tietyissä prosesseissa voi tapahtua”, sanoo professori ja Kestävän kemian tutkimusyksikön johtaja Ulla Lassi Oulun yliopistosta. 

Lassi on tutkimusryhmineen rakentanut laitteiston, jolla puuttuvaa tietoa metallisulfaateista voi tuottaa. Heitä kiinnostavat erityisesti sinkki ja siirtymämetallit, kuten kupari ja nikkeli. Nyt tutkijat, yhteistyössä Euroopan toiseksi suurimman sinkintuottajan Boliden Kokkolan kanssa, kehittävät termodynaamista laskentamallia, jonka avulla voidaan arvioida siirtymämetallisulfaattien vesiliuosten käyttäytymistä erilaisissa olosuhteissa. Ideana on luoda malli, joka soveltuu eri metallisulfaateille ja palvelee eri teollisuudenaloja. 

Koko tutkimusala voi uudistua yhteistyössä tuotetun tiedon myötä

Parhaimmillaan mallin myötä syntyvä ymmärrys voi keventää metallinjalostuksen prosesseja ja tuoda sekä kustannuksia että ympäristöä säästäviä oivalluksia. “Jos ominaisuudet ymmärretään paremmin, voidaan pudottaa lämpötiloja prosessin tietyissä vaiheissa, vähentää hävikkiä ja saada jalostuksessa syntyviä sivuvirtoja paremmin käyttöön”, Lassi sanoo.  

Boliden Kokkola on jo vuosia kehittänyt prosessejaan materiaali- ja energiatehokkaiksi ja yhteistyö Oulun yliopiston kanssa voi tehdä prosesseista entistäkin tehokkaampia. Samalla syntyy tietoa, joka on sovellettavissa yrityksen ulkopuolellakin. Kaikki tieto, mitä yhteistyössä syntyy, on avointa. 

Lassi kokee, että liuoskemia on tutkimusalana kokemassa merkittävän sukupolvenvaihdoksen. Lassin ryhmän post doc -tutkija Tuomas Vielma on hakenut termodynaamisen tutkimuksen ja laskennan osaamista alan australialaisilta guruilta, jotka ovat jo 70–80-vuotiaita. Lassin toiveena on, että tämä aiemmin Suomessa tärkeä tutkimusala saisi Oulun yliopiston tekemän tutkimuksen myötä uutta nostetta. “Nyt tuottamamme tieto hyödyttää todella monia tutkijoita, tätä tietoa tarvitaan.”

Tiivis yhteydenpito on edellytys tehokkaalle yhteistyölle yrityksen ja akatemian välillä

Boliden Kokkolan ja tutkijoiden yhteistyö on hyvin tiivistä. Yhteydenpitoa on viikoittain ja molemmat osapuolet ovat olleet alusta asti miettimässä yhteistyön sisältöä ja vaikuttavuutta. 

Yrityksen puolella projektia ohjaava Justin Salminen on itsekin väitellyt tohtoriksi. Se helpottaa yhteisen kielen löytämistä. Lassi pitää valttikorttina myös sitä, että Tuomas Vielma on taitava viestijä ja osaa keskustella yrityksien kanssa. “Suomalaiset yritykset haluavat tehdä yliopistojen kanssa yhteistyötä, kunhan emme puhu liian teoreettisesti.”

Yhteistyö Boliden Kokkolan kanssa käynnistyi vuoden 2021 tammikuussa ja jo nyt on saatu julkaistavia tuloksia. Koska tarve uudelle tiedolle on kova, kaikilla hankkeesta julkaistavilla artikkeleilla on korkea uutuusarvo. Lassin odotukset yhteistyöltä ovat pitkälle siintäviä. “Pyrkimyksenä on, että kun tämä hanke on päättynyt, on tiedossa pari, kolme uutta hanketta, mitä lähdetään tekemään yhdessä.”