Innovaatiojärjestelmä tarvitsee kaikkien tieteenalojen panostuksen
Vaikuttavuussäätiön viidennen toimintavuoden teemana oli ihmistieteiden tutkimuksen ja yritysten välisen yhteistyön edistäminen.
Säätiö selvitti SHAPE-alojen yritysyhteistyön nykytilaa ja käynnisti keskustelua ihmistieteiden roolista osana innovaatiojärjestelmää.
SHAPE on akronyymi, joka tulee sanoista “Social Sciences, Humanities, and the Arts for People and the Economy”. Tämä Britanniasta lähtöisin oleva liike pyrkii edistämään ihmistieteiden roolia osana innovaatiotoimintaa ja nostamaan esille yhteiskuntatieteellisten ja humanististen alojen merkitystä yhteiskunnan ja talouden kehityksen näkökulmista.
SHAPE-aloilla voi olla yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnassa (T&K) merkittävästi nykyistä suurempi rooli. Onnistuneiden innovaatioiden takana on usein monipuolinen joukko eri alojen asiantuntijoita, jotka tuovat mukanaan uusia näkökulmia ja luovia ratkaisuja.
Britanniassa onkin hiljattain herätty yhteiskuntatieteiden merkitykseen tutkimus- ja innovaatiokentässä. Professor James Wilsdonin (University College London) ja kumppaneiden laatima tuore raportti korostaa, että yhteiskuntatieteillä on tärkeä, mutta usein huonosti ymmärretty rooli Britannian nykyisessä TKI-järjestelmässä. Raportissa nostetaan esille neljä teemaa, joiden kautta yhteiskuntatieteet voisivat vauhdittaa innovaatiojärjestelmää: 1) systeeminen ajattelu, joka auttaa yrityksiä ymmärtämään järjestelmätasolla innovaatioiden dynamiikkaa, 2) näyttöön perustuvan poliittisen ohjauksen kehittäminen, 3) vastuullisten ja älykkäiden innovaatioiden kehittäminen, eettinen ja juridinen kehys huomioiden; 4) kansainvälisen yhteistyön lisääminen globaalien haasteiden ratkaisemiseksi ja kansallisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi.
Wilsdon väittää, että viime vuosina Britannian hallituksen politiikka on keskittynyt liiaksi luonnontieteisiin ja teknologiaan. Hän peräänkuuluttaa muutosta, jossa yhteiskuntatieteet tuodaan mukaan monitieteiseen TKI-toimintaan. Innovaatioiden käyttöönotto vaatii usein monitieteistä osaamista, sillä ne eivät ole vain teknologiaa, vaan liittyvät myös esimerkiksi ihmisten käyttäytymiseen ja poliittiseen päätöksentekoon.
SHAPE-yhteistyöllä voi olla myös merkitystä esimerkiksi aineettomien hyödykkeiden, kuten brändien, datan, ohjelmistojen ja osaamispääoman kehittämisen kannalta. Aineettomat hyödykkeet ovat keskeisessä osassa taloudellisen arvon luomisessa, mutta nykyinen ymmärrys niistä on kuitenkin puutteellinen. Etla tutkii parhaillaan aineettomien tuotannontekijöiden syntymistä, kerryttämistä ja hyödyntämistä omassa hankkeessaan. Monitieteisyys voisi tuoda uutta näkemystä myös aineettomien hyödykkeiden kehittämiseen, esimerkiksi kestävien kulutusbrändien ja kuluttajakäyttäytymisen muutosten, eettisen datan sekä luovien prosessien ymmärtämisen kautta.
Wilsdonin ryhmän raportti herättää pohdinnan siitä, miten monitieteisyyttä voidaan edistää käytännössä. On selvää, että tarvitaan strategisia muutoksia niin yrityksissä kuin tutkimusorganisaatioissakin, jotta yhteiskuntatieteet ja myös muut SHAPE-alat saadaan luontevasti osaksi innovaatiotoimintaa. Ilmeinen keino ihmistieteiden integroimiseksi on yhteistyön edistäminen, mutta matkalla on myös esteitä.
Säätiön laatima SHAPE-raportti nosti esiin yhteistyön esteiksi ajan ja kontaktien puutteen, rahoitukselliset rajoitteet sekä yhteisen ymmärryksen puutteen. Tutkijat mainitsivat yhteistyön hyödyiksi tutkimuksen vaikuttavuuden lisääntymisen, verkostojen kasvamisen ja uusien tutkimusideoiden syntymisen. Yritysten näkökulmasta yhteistyön ihmistieteiden kanssa katsottiin tuovan konkreettisia hyötyjä, kuten uusien palveluiden kehittäminen, uuden tiedon omaksuminen ja osaamisen vahvistaminen.
Jotta yhteistyö voisi kehittyä, on tärkeää varata siihen riittävästi resursseja, edistää verkostoitumista, lisätä rahoitusta ja parantaa ymmärrystä akateemisen tutkimuksen ja yritysmaailman välillä. Monitieteinen yhteistyö ei hyödyttäisi vain tutkijoita ja yrityksiä, vaan koko yhteiskuntaa, tuoden kestävämpiä ja inhimillisempiä ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin.
Petro Poutanen, toimitusjohtaja
Vaikuttavuussäätiö
