Vaikuttavuussäätiön uusi strategia tuo säätiön toimintaan kaksi uutta erityispainopistettä: yhtäältä tavoitteena on tuoda yhteen ihmistieteellistä osaamista ja yrityksiä, toisaalta vauhdittaa kansainvälisten huippuosaajien integroitumista Suomeen. Säätiön missio ja tekemisen ydin pysyvät kuitenkin samoina.
Vaikuttavuussäätiön uusi strategia vuosille 2025–2028 on nyt julkistettu. Uuden strategian pohjaksi säätiö on tutkinut ja arvioinut, millaisiin haasteisiin sen tukea kaivattaisiin tässä ajassa.
Pyörää ei ole keksitty uudelleen. Säätiö jatkaa entiseen tapaansa kunnianhimoisten tutkimus–yritys-yhteistyöhankkeiden tukemista. Uusina erityispainopisteinä säätiö pyrkii tuomaan ihmistieteilijöitä ja yrityksiä lähemmäs toisiaan sekä vauhdittamaan kansainvälisten huippuosaajien integroitumista Suomeen.
Säätiön toimitusjohtaja Petro Poutanen on tyytyväinen tuoreeseen strategiaan.
“Olemme pystyneet tunnistamaan strategiassamme jälleen uusia ja ajankohtaisia rahoituksen pullonkaula-alueita, joissa säätiön tukea tarvitaan. Jos voimme edes vähän tyrkätä näitä asioita eteenpäin, rahoituksellamme ja myös siitä syntyvällä esimerkillä voi olla iso systeeminen vaikutus. Pidän uutta strategiaa innostavana”, Poutanen kertoo.
“Missiolauseemme on kuitenkin täysin sama kuin neljä vuotta sitten: Uudistamme Suomen osaamista tukemalla huippututkimusta ja kehittämällä vaikuttavuutta lisääviä yhteistyön tapoja tutkimuksen ja elinkeinoelämän välille.”
Ihmistieteissä ja kansainvälisessä osaamisessa on hyödyntämätöntä potentiaalia
Vaikuttavuussäätiö on nyt ensimmäistä kertaa kirjannut strategiaansa erityispainopisteen ja sen myötä tavoitteen tuoda ihmistieteellistä osaamista ja yrityksiä yhteen. Taustalla on havainto, että säätiön on ollut haastavaa tukea juuri näiden alojen ja yritysten välistä yhteistyötä. Lue yhteistyötä jarruttavista tekijöistä lisää säätiön vaikuttavuusasiantuntija Outi Vanharannan kirjoittamasta blogitekstistä.
“Oman tutkimustoimintamme ja selvitystyömme kautta olemme tunnistaneet, että ihmistieteiden asema yhteistyötä painottavissa rahoitushauissa on muita tieteenaloja heikompi. Ihmistieteellisiltä aloilta puuttuvat esimerkiksi tarvittavat verkostot yritysmaailmaan. Näiden alojen avulla aineetonta arvoa voitaisiin kuitenkin luoda paljon nykyistä enemmän – niissä on siis alihyödynnettyä potentiaalia”, Poutanen kertoo.
Yksi keino tavoitteen saavuttamiseksi on säätiössä kehitteillä oleva uusi ohjelma, jossa yritykset ja ihmistieteiden tutkijat tunnustelevat yhteistyötä. Ohjelmasta on tulossa lisätietoa myöhemmin keväällä.
Toinen strategian uusista erityispainopisteistä on pyrkimys integroida kansainvälisiä huippuosaajia Suomeen. Tavoite pohjautuu havaintoon, että Suomen innovaatio- ja tutkimuskentällä on pula huippuosaajista esimerkiksi maan ikärakenteen vuoksi.
“Suomen innovaatiojärjestelmän kannalta on elintärkeää, että pystymme houkuttelemaan Suomeen huippuosaajia ja pitämään heidät täällä. Integraatiota edistävät rahoitusmallit ovat yksi keino tähän”, Poutanen kertoo.
“Yllä mainitut haasteet eivät ole helppoja ratkaista. Säätiön perustehtävä on kuitenkin lisätä Suomen kilpailukykyä ja vahvistaa osaamisen perustaa pitkällä aikavälillä, joten meillä on velvollisuus tarttua vaikeisiinkin haasteisiin”, hän jatkaa.
Tuttu ydin – Vaikuttavuussäätiö on olemassa Suomea varten
Uusista erityispainopisteistä huolimatta säätiön strategian ydin pysyy totutunlaisena. Säätiön toiminnan tukijalkana pysyy yhteistyön tukeminen rahoituksen avulla – suurimpana Tandem Industry Academia (TIA) -rahoitusohjelma. Hankkeiden laatu ja potentiaalinen vaikuttavuus ovat yhä merkittävimmät kriteerit rahoitettavien hankkeiden valinnassa.
Lisäksi säätiö toimii yhä tutkimusyhteistyön vaikuttavuuden asiantuntijana sekä verkottaa toimijoita yhteen. Säätiö jakaa mielellään hyviksi havaitsemiaan käytäntöjä eteenpäin sekä keskustelee ympäröivän yhteiskunnan kanssa.
“Säätiö on olemassa Suomea ja osaamisen kehittämistä varten. Näitä ongelmia ei kukaan toimija ratkaise yksin, vaan tarvitaan aktiivista vuorovaikutusta paitsi tutkimuksen ja sen hyödyntäjien välillä, myös rahoittajien ja rakenteita uudistavien tahojen kesken. Käymme mielellämme vuoropuhelua sidosryhmiemme kanssa ja otamme vastaan näkemyksiä ja palautetta”, Poutanen summaa.
