Euroopan tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa etsitään parhaillaan tasapainoa huipputeknologioihin panostamisen ja ihmiskeskeisen kehityksen välillä. Yhteiskunnallisesti kestävien ratkaisujen kehittäminen edellyttää ihmistieteiden nykyistä vahvempaa roolia jo TKI-prosessien alkuvaiheessa, ei vasta teknologisten ratkaisujen valmistuttua.
Ihmistieteiden aseman vahvistamiselle Euroopan tutkimus- ja innovaatio-ohjelmissa on selkeä tarve. Tästä keskusteltiin joulukuussa 2025 Tanskan EU-puheenjohtajuuskauden puitteissa järjestetyssä Human Values and Grand Challenges -konferenssissa. Tanskalaisten korkeakoulujen ja Euroopan komission järjestämä tilaisuus kokosi yhteen tutkijoita, yliopistojen ja tutkimusorganisaatioiden edustajia, rahoittajia sekä päätöksentekijöitä eri puolilta Eurooppaa.
Tilaisuudessa korostui huoli siitä, että tutkimusrahoitusta ohjataan yhä voimakkaammin huipputeknologioihin panostamiseen mikä koetaan välttämättömäksi globaalin kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja yhteiskunnallisesti merkittävien haasteiden ratkaisemiseksi. Humanistiset tieteet ja yhteiskuntatieteet, eli ihmistieteet, ovat vaarassa jäädä tutkimusrahoituksen prioriteeteissa yhä vähemmälle huomiolle.
Tutkimus- ja kehitystoiminnan sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän suunnan varmistamiseksi juuri ihmistieteet tulisi ottaa alusta asti mukaan yhteiskunnallisesti merkittävien ongelmien määrittelyyn ja ratkaisemiseen.
Euroopan tutkimusneuvoston johtaja Maria Leptin muistutti puheenvuorossaan siitä, että harva yhteiskunnallinen haaste on pohjimmiltaan tekninen. Esimerkiksi tekoälyn kehitys on nostanut esiin perustavanlaatuisia kysymyksiä vastuusta, oikeudenmukaisuudesta ja yksityisyydestä. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitseminen vaatii puolestaan ymmärrystä ihmisten käyttäytymisestä ja poliittisten järjestelmien toiminnasta. Näihin kysymyksiin esimerkiksi etiikka, sosiologia, oikeustieteet ja historian tutkimus tuovat tarvittavaa ymmärrystä.
Tanskan korkeakoulu- ja tiedeministeri Christina Egelund puolestaan korosti, että on tärkeää ymmärtää, minkälaista yhteiskuntaa haluamme teknologioiden rakentavan ja palvelevan. Ihmistieteiden rooli ymmärryksen luomisessa on keskeinen. Ihmiskeskeisyyden ottaminen kehitystoiminnan lähtökohdaksi tuo Euroopalle kilpailuetua, joka turvaa eurooppalaisia arvoja kuten vapautta, demokratiaa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta, ja rakentaa yhteiskunnallista vakautta ja resilienssiä.
Usein ihmistieteet otetaan tutkimus- ja kehityshankkeissa mukaan vasta loppuvaiheessa, tarjoamaan eettisiä ja yhteiskunnallisia näkökulmia tutkimustulosten tulkintaan. Leptin painotti, että ihmistieteiden olisi tärkeää olla määrittelemässä haasteita ja visioimassa tavoiteltuja ratkaisuja jo TKI-prosessin alkuvaiheessa.
Ihmistieteiden rooli tunnistetaan kansallisesti
Tulevaisuuden sosiaalisesti ja ekologisesti kestävien ratkaisujen kehittäminen vaatii monitieteistä ja eri alat ylittävää lähestymistapaa. Näin voidaan parantaa edellytyksiä sille, että TKI-toiminta tukee eurooppalaista arvopohjaa, edistää sosiaalista yhdenvertaisuutta ja vahvistaa ekologista kestävyyttä.
EU-tasolla esiin nostettu huoli yhä teknologiavetoisemmasta tutkimusrahoituksesta on huomioitu ansiokkaasti Kansalliset TKI-politiikan ja -toiminnan strategiset valinnat -kokonaisuudessa, jonka toimeenpano käynnistyi vuoden 2026 alussa.
Tutkimus- ja innovaationeuvoston (TIN) suunnitelmassa korostetaan monitieteisyyden ja -alaisuuden mahdollistamia uusia, yllättäviä yhdistelmiä ja todetaan nimenomaisesti humanististen, yhteiskuntatieteellisten ja luovien alojen keskeinen rooli kestävyyssiirtymässä, teknologioiden ja innovaatioiden kehittämisessä ja käyttöönotossa sekä resilienssin ja yhteiskunnan turvallisuuden vahvistamisessa.
Vaikuttavuussäätiö tukee tätä linjausta konkreettisesti. Käynnistimme vuonna 2025 TIA Connect -ohjelman, jossa ihmistieteiden tutkijat ja yritykset määrittelevät yhdessä tutkimusongelmia ja tapoja lähestyä niitä. Tutkimusongelmat ovat liittyneet esimerkiksi yhteiskunnalliseen resilienssiin, sosiaaliseen yhdenvertaisuuteen, kulutuskäyttäytymiseen, yksityisyyden suojaan ja kiertotalouteen.
Tutkimusrahoittajilla on keskeinen rooli ihmistieteiden aseman vahvistamisessa tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa. Tämä edellyttää rakenteita, jotka tukevat yhteistä ongelmanmäärittelyä ja ratkaisujen yhteiskehittämistä.
