Blogi

Tervetuloa mukaan TIA Professor 2023 -rahoituksen hakuinfoon maanantaina 4.9.2023 klo 9:30–11. Infossa kuulet lisää Vaikuttavuussäätiön professoreille suunnatusta rahoituksesta ja saat esittää kysymyksiä hakuprosessiin liittyen.

TIA Professor -rahoituksen tarkoituksena on tukea elinkeinoelämän ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä ja tarjota professorille ensikäden tietoa elinkeinoelämän kannalta relevanteista tutkimusongelmista. Projekti voi koostua yhteisestä esikilpailullisesta tutkimuksesta ja muusta sitä tukevasta toiminnasta.

TIA-professorit saavat rahoitusta yhdeksi vuodeksi yrityksen kanssa toteutettavaa tutkimusta varten. TIA-professori viettää yhtä vuotta vastaavan ajan yrityksen tarjoamissa tiloissa rahoituksen aikana. Rahoitus voi jakaantua korkeintaan 3 vuoden ajalle.

TIA Professori -haku aukeaa 4.9. Tutustu hakukuulutukseen ja hakuohjeisiin.

Hakuinfo järjestetään Zoom-etätilaisuutena. Ilmoittaudu tämän linkin kautta mukaan hakuinfoon, niin saat vastausviestinä linkin tapahtumaan.

Tervetuloa!

Vuosikertomus kokoaa vuoden 2022 avaintapahtumat

Vaikuttavuussäätiön vuosikertomus kokoaa säätiön vuoden 2022 kohokohdat yhteen ja kertoo toiminnastamme. Vuosikertomuksen 2022 teemana on “mitä on vaikuttavuus?” 

Vuoden 2022 aikana Vaikuttavuussäätiössä otettiin useita tärkeitä edistysaskelia. Tandem Industry Academia Postdoc -haun kolmas kierros keräsi 42 hakemusta – rahoituspäätökset tehtiin elokuussa, ja 8 hanketta sai rahoitusta. Syksyllä 2022 säätiö pilotoi uutta, professoreille suunnattua Tandem Industry Academia Professor -rahoitusta.

Vuoden alussa Vaikuttavuussäätiön hallituksessa aloitti uutena jäsenenä rehtori Keijo Hämäläinen. Syksyllä uudessa tehtävässä vaikuttavuusasiantuntijana aloitti Outi Vanharanta.

Vuosikertomuksesta voit esimerkiksi tutustua Outi Vanharannan ajatuksiin vaikuttavuudesta ja sen edellytyksistä. Olemme myös haastatelleet vuonna 2022 rahoitusta saaneiden hankkeiden avainhenkilöitä ja kysyneet heidän ajatuksiaan vaikuttavuudesta. 

Lue vuosikertomus täältä →

Säätiö sai 16.4. päättyneeseen Tandem Industry Academia Postdoc 2023 -rahoitushakuun 80 hakemusta. Määrä on kaksinkertainen viime vuoteen verrattuna, jolloin hakemuksia saapui 42. Rahoituspäätökset julkistetaan elokuun lopulla 2023.

TIA-rahoitus on säätiön kehittämä ja kohdistettu vaikuttavuudeltaan kunnianhimoisille tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteisille tutkimuslähtöisille hankkeille, jotka edistävät sekä huippututkimuksen että elinkeinoelämän tavoitteita.

Nyt järjestettävä hakukierros oli järjestyksessään neljäs post doc -tutkijoille suunnattu TIA-rahoitus. Vaikuttavuussäätiö toteutti TIA-haun ensi kertaa vuonna 2020. Säätiö on rahoittanut yhteensä 30 kaksivuotista TIA Postdoc -hanketta vuosina 2020–2022 noin 6 miljoonalla eurolla.

TIA-rahoitus professoreille tulossa jälleen hakuun

Syksyllä 2022 säätiö pilotoi professoreille suunnattua TIA Professor -rahoitusta, jossa rahoitusta sai 6 professoria. TIA Professor -haku on määrä järjestää uudelleen vuoden 2023 syksyllä. Lisätietoja hausta julkistetaan ennen kesää säätiön verkkosivuilla.

Hyvinvoiva yhteiskunta tarvitsee hyvinvoivaa taloutta. Talouden hyvinvointi on mahdollista – erityisesti vähenevän työvoiman oloissa – vain tuottavuutta parantamalla. Tuottavuusloikassa avainasemassa ovat koulutus ja tutkimus. Koulutukseen ja tutkimukseen panostamalla luodaan pohja innovaatioille, jotka maksavat itsensä takaisin monin verroin yhteiskunnalle. Vaurastuva yhteiskunta voi puolestaan tehdä lisäpanostuksia koulutukseen ja tutkimukseen. Tästä syntyy positiivinen hyvinvoinnin ja kasvun kierre.

Suomessa on asetettu tavoitteeksi nostaa tutkimus- ja kehityspanokset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Parlamentaarinen TKI-työryhmä selvitti keinoja ja lainsäädäntöä julkisen osuuden nostamiseksi kohti lisätavoitetta. Lisärahoitus on tärkeää, mutta yhtä tärkeää on huolehtia siitä, että tuo rahoitus käytetään tehokkaasti yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta.

Julkisessa keskustelussa huomio kiinnittyy usein siihen, kuinka paljon tukea annetaan perustutkimukselle suhteessa soveltavaan tutkimukseen. Paljon olennaisempaa olisi kuitenkin keskustella siitä, miten uutta tietoa luodaan ja miten sen pohjalta synnytetään innovaatioita. Tämän prosessin toimivuus ratkaisee sen, miten tehokkaasti TKI-rahoitus tuottaa konkreettista hyvinvointia yhteiskunnalle.

Tämä ei tarkoita sitä, että kaikki tutkimus pitäisi arvottaa taloudellisen hyödyn kautta. Pikemminkin kyse on tutkijoiden kyvystä saada tietoa ja ymmärrystä maailman haasteista ja siitä, mitä niille voidaan tehdä. Sopivissa kohdin tutkimuksen tulokset voidaan viedä yhteiskunnan hyväksi. Tässä innovaatio astuu kuvaan. Innovaatiossa tieto, ideat ja keksinnöt kehitetään ja skaalataan uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi yhteiskunnan käyttöön. Yritykset ovat erityisen tehokkaita innovoinnissa, mutta myös julkishallinto tai vaikkapa sairaalat voivat viedä tutkimustuloksia hyötykäyttöön. Tyypillisesti kyse on tiedon siirrosta eri organisaatioiden, mutta myös eri toimintakulttuurien välillä. Siksi kyseessä on erityisen herkkä vaihe, johon tulee kiinnittää huomiota ja jota tulee tukea.

Tiedon siirtoon löytyy monia polkuja. Esimerkiksi yritysten rahoittamat tilaustutkimukset, patentointi ja lisensointi ja muu tulosten ostaminen, tutkimuslähtöiset start-upit ja tieteelliset julkaisut. Samoin perus- ja jatkokoulutus on tärkeä keino viedä tuloksia käytäntöön. Näillä kaikilla keinoilla on paikkansa, mutta niihin liittyy myös oleellinen ongelma: vuorovaikutuksen puute. Tyypillisesti tietoa kyllä kulkee tutkimusorganisaatioista hyödyntäjille, mutta ei toiseen suuntaan. Tutkijat eivät opi tuntemaan hyödyntämisen kontekstia, eivätkä he saa tietoa yritysten tarpeista tai niiden toteuttamasta tutkimuksesta ja sen tuloksista.

Usein tehokkain polku tutkimustiedon siirtymiseksi innovaatioksi on yhteistyö, eli sellaiset yhteiset projektit, johon kumpikin osapuoli tuo omia resurssejaan ja tekee yhdessä työtä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Olennaista on, että kumpikin osapuoli hyötyy yhteistyöstä ja osallistuu siihen aidosti. Näin varsinaisen tutkimustiedon lisäksi siirtyy myös monenlaista osaamista ja taustatietoa. Samalla ymmärrys ja luottamus toista osapuolta kohtaan kasvavat, mikä on tulevaisuudessa tapahtuvan yhteistyön kannalta keskeistä.

Tutkimus–yritys-yhteistyö on alue, joka on erityisesti kärsinyt 2010-luvun muutoksista Suomen innovaatiojärjestelmässä. Ei vain yleisestä rahoituksen leikkauksesta, vaan etenkin rahoituskohteiden ja -ehtojen muutoksista Tekesin muuttuessa Business Finlandiksi. Myöhemmät selvitykset (esim. TEM 2021 ja Vaikuttavuussäätiö 2021) ovat todenneet tutkijoiden ja yritysten yhteistyön kärsineen sekä Suomen Akatemian ja Business Finlandin välille syntyneen rahoituskuilun, joka on haitannut innovaatioiden kehittymistä.

Vuonna 2019 Suomen valtion perustama Vaikuttavuussäätiö on keskittynyt erityisesti Suomen huippuosaamisen vahvistamiseen tutkimus–yritys-yhteistyön avulla. Säätiö on rahoittanut vuodesta 2020 alkaen kehittämällään uudenlaisella Tandem Industry Academia -rahoitusmallilla tutkimusorganisaatioiden ja yritysten välisiä yhteisiä tutkimushankkeita. Säätiö tukee akateemista organisaatiota tutkimuksen kuluissa ja yritys tuo pöytään omat resurssinsa ja työnsä. Näin tutkijat pääsevät käsiksi ainutlaatuiseen dataan ja muilta suljettuihin yrityksen prosesseihin. Tuettujen hankkeiden joukossa on myös useita sellaisia projekteja, joissa tehdään yhteistyötä akateemisesta ryhmästä ponnistaneen startupin kanssa. Näin tuetaan menestyksekkääksi osoittautunutta tutkimusta ja autetaan samalla startup-yritystä sen alkutaipaleella.

Vaikuttavuussäätiö näkee, että tällaisen tutkimuksen lähtökohdista ponnistavan yhteistyön tukeminen tarvitsee myös jatkossa lisäpanostuksia. Rahoituksen kysyntä on ollut paljon suurempaa kuin mihin säätiö on oman pääomansa tuotoilla kyennyt vastaamaan. Tällainen yhteistyö mahdollistaa maailmanluokan tutkimuksen tekemisen uudella tavalla sekä tulosten tehokkaan testaamisen ja skaalaamisen elinkeinoelämän kautta yhteiskunnan hyväksi. Tämä on suurten riskien ja radikaalien ideoiden alue kahden eri organisaation ja kulttuurin risteyksessä ja tarvitsee tukea ja rahoitusta myös jatkossa.

Lauri Oksanen, Vaikuttavuussäätiön hallituksen puheenjohtaja

Tandem Industry Academia Postdoc 2023 -rahoitushaku avattiin 1.3.2023. Samana päivänä järjestetyssä infotilaisuudessa säätiön toimitusjohtaja Petro Poutanen ja vaikuttavuusasiantuntija Outi Vanharanta esittelivät rahoitusmallin periaatteet sekä hakuprosessin yksityiskohdat. Infotilaisuuden tallenne on nyt katsottavissa täällä.

Haku on auki 1.3.–16.4.2023. Lue lisää hausta täältä ja tutustu huolellisesti hakuohjeisiin ennen hakemuksen jättämistä.
Jos sinulla on kysyttävää liittyen hakemuksen laatimiseen tai arviointiin, voit varata itsellesi henkilökohtaisen 30 min tapaamisen säätiön asiantuntijoiden kanssa käyttämällä tätä linkkiä. Jos et löydä sopivaa aikaa tai kaikki ajat ovat täyttyneet voit myös lähettää meille sähköpostia tai olla yhteydessä puhelimitse. Katso säätiön yhteystiedot täältä.

Lähes kaikkien uusien innovaatioiden taustalla on huippututkimusta. Mutta millä tavalla tutkijat ja akateeminen maailma hyötyvät yritysten kanssa toteutetusta tutkimuksesta? Keräsimme tutkijoiden näkemyksiä siitä, mitä hyötyä he ovat saaneet akatemian ulkopuolelle astumisesta. 

“Pohjoisten ympäristöjen päästöjä on tutkittu vähän, vaikka ilmasto on meillä hyvin ainutlaatuinen. Tämän hankkeen avulla pystymme osoittamaan, miten lyhyt kasvukausi ja maan pinnan jäätyminen ja sulaminen vaikuttavat päästöihin. Tällaista tietoa ei ole olemassa missään tällä hetkellä.” Näin kertoo maataloustieteiden professori Mari Pihlatie Helsingin yliopistosta.

Pihlatie työskentelee Helsingin yliopiston ja Valion yhteishankkeessa, joka tuottaa täysin uutta tietoa maidontuotannon dityppioksidipäästöistä säännöllisten mittausten avulla.

Maidontuotannon hiilijalanjäljen ymmärtäminen ja leikkaaminen edellyttää tarkkaa ymmärrystä tuotannon todellisista kasvihuonekaasupäästöistä. Siksi Helsingin yliopiston ja Valion yhteistyöhankkeessa on kiinnittetty huomio dityppioksidiin. Sen rooli on maidontuotannon päästöissä merkittävä, mutta tutkimus on jäänyt hiilidioksidipäästöjen varjoon.

Yliopiston ja yrityksen välinen yhteistyö mahdollistaa sen, että mittauksia voidaan tehdä Helsingin yliopiston Viikin kampuksen yhteydessä olevalla SMEAR-Agri-mittausasemalla ja Valion nurmitiloilla ympäri Suomen. Hankkeen akateemisena tavoitteena on päästä kertomaan tuloksista alan parhaisiin julkaisuihin.

Mitä tarkoittaa tutkimuslähtöinen yritysyhteistyö?

Yritysten ja tutkimuksen välinen yhteistyö on tavallista mutta usein lähtöisin yritysten tarpeista, osoittaa Vaikuttavuussäätiön vuonna 2021 tekemä selvitys. Yrityslähtöisyys tarkoittaa, että tutkimuskysymykset suunnitellaan tyypillisesti yrityksen tarpeista käsin ja tutkimuksen tulokset jäävät ainoastaan yrityskumppanin käyttöön. Avointa tiedonsiirtoa yrityksen ja yhteiskunnan välillä ei tällöin tapahdu.

Vaikuttavuusäätiön vuonna 2019 lanseeraama Tandem Industry Academia (TIA) -rahoitus pyrkii toisenlaiseen asetelmaan.

“Valtiollinen rahoittaja on ohjannut tutkimusyhteistyön painopistettä Suomessa vahvasti markkinalähtöiseen yhteistyöhön, mutta me haluamme tukea uutta luovan tutkimuksen ja sen tekijöiden omista lähtökohdista käynnistyvää yhteistyötä yritysten kanssa”, sanoo Vaikuttavuussäätiön hallituksen puheenjohtaja Lauri Oksanen.

Pihlatien johtama hanke on saanut yli 200 000 euron suuruisen TIA-rahoituksen. Rahoituksen tarkoituksena on tukea akateemisen maailman ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä tutkimuksen lähtökohdista.

Rahoituksen ehdot on rakennettu niin, että yhteistyön tulokset jäävät akateemisen yhteisön, ja sitä kautta yhteiskunnan, käyttöön. Tutkimustulokset ovat avoimia myös muille kuin kumppaniyritykselle ja näin tutkimusta voidaan jatkaa myös jonkin toisen tahon toimesta hankkeen päätyttyä.

TIA-rahoitusta on tähän asti saanut yhteensä 36 hanketta. Hakijat perustelevat yritysyhteistyön merkitystä esimerkiksi mahdollisuutena jalostaa tutkimusideoita, yhdistää eri tieteenaloja ja tavoitella yhteistä maalia tasavertaisesti: 

“Tämä rahoitus mahdollistaa yliopiston ja yritysten yhteistyön tähän sitoutuvan henkilön kautta. Siksi se on ideaalinen tapa saattaa yliopistossa tehtyjä tuloksia yritysten tuotteisiin.”

– Mikko Möttönen, professori, Aalto-yliopisto & VTT

”Tässä rahoitusmuodossa saimme hienosti yhdistettyä yrityksen ja tutkimuksen intressit. Rahoitusmuoto sopii erittäin hyvin tukemaan hankeajatustamme. Projektista, sen tuloksista ja tuotteista tulevat hyötymään kumppaniyritys, tutkimusmaailma ja koko yhteiskunta.”

– Mika Komppula, johtava tutkija, Ilmatieteen laitos

“Yritykselle ei riitä, että teknologia toimii teoriassa. Sen pitää toimia myös käytännössä. Saan jokaisesta kehittämästäni versiosta palautetta, ja voin muokata teknologiaa sen pohjalta. Tällaista työtä ei tulisi tehtyä ilman yritystä, jolla on tarve saada teknologia käyttöön.”

– Tommi Jauhiainen, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto

Miten rakennat tutkimuslähtöisen yritysyhteistyöhankkeen? Kolme vinkkiä 

1. Kun viestit tutkimusaiheestasi potentiaaliselle yrityskumppanille, asetu vastapuolen saappaisiin. Mikä on heille kiinnostavaa ja hyödyllistä tutkimuksessasi? Millaisia mahdollisuuksia teillä voisi yhdessä olla? 
2. Määrittele yhteistyölle selkeät tavoitteet sekä yrityksen että akatemian lähtökohdista: millaista hyötyä molemmat osapuolet saavat? Määrittelyssä auttaa selkeä tutkimuskysymys. Tutkimusaihe kannattaa olla myös riittävän rajattu, jotta se on toteutuskelpoinen kaksivuotisen hankekauden aikana.
3. Sopikaa yrityksen kanssa hyvissä ajoin käytännön asioista, kuten tiimin sisäisestä viestinnästä ja työn etenemisen seurannasta. Keskustelkaa myös mahdollisista riskeistä avoimesti.

Tule kuulemaan lisää vinkkejä hyvän yritysyhteistyöhankkeen suunnitteluun TIA-hakuinfoon 1.3.2023 klo 9:30. Lisätietoja ja ilmoittautuminen.