Moni tutkija on saanut rahoituksen kautta innoituksen työskennellä yksityisellä sektorilla tutkimustehtävissä. Säätiön vuonna 2020 rahoittamista yhdestätoista hankkeesta on siirtynyt viisi tutkijaa yrityselämään.
Akateemisille huippututkijoille suunnattu rahoitus on tuottanut korkeatasoista tutkimusta ja tiivistänyt yhteistyötä suomalaisten yritysten ja yliopistojen sekä tutkimuslaitosten välillä. Vuonna 2019 perustettu Vaikuttavuussäätiö on rahoittanut yhteensä 49 huippututkijoiden ja yritysten tiiviiseen yhteistyöhön perustuvaa hanketta Suomessa. Rahoitusta on myönnetty 9 miljoonaa euroa Tandem Industry Academia eli TIA-rahoituksen kautta.
Vuonna 2020 käynnistyneestä yhdestätoista TIA-hankkeesta työllistyi viisi postdoc-tutkijaa yritykseen hankkeen aikana tai sen jälkeen. Yksi heistä on Dilek Cakiroglu, joka muutti Suomeen Ranskasta TIA-hanketta varten. Siellä hän oli työskennellyt viisi vuotta postdoc-tutkijana. Cakiroglu tiesi, että teollisuuden puolelle siirtyminen on sitä vaikeampaa, mitä pidempään on ollut akateemisessa maailmassa. Siksi yrityksen kanssa yhteistyössä tehtävä projekti Aalto-yliopistossa houkutteli. TIA-hankkeen jälkeen Cakiroglu on työllistynyt Suomeen Beneq-nimiseen, puolijohdeteknologiaan erikoistuneen yritykseen. Työpaikka on tuonut paljon uusia kontakteja ja siten auttanut integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan.
“Tutkijana työskentelin yhdessä ainoastaan kolmentoista hengen kanssa ja tunsin vain heidät. Yritysyhteistyöprojektissa tutustuin sekä yrityksen johtoon että heidän verkostoihinsa. Yrityskumppanimme johtajat tunsivat nykyisen työnantajani johtajat ja se varmasti auttoi tämän työpaikan saamisessa”, Cakiroglu sanoo.
Vaikuttavuussäätiö käynnisti syksyllä 2022 oman rahoitustoimintansa vaikuttavuuden kartoittamisen jota säätiössä on toteuttanut vaikuttavuusasiantutija, KTT Outi Vanharanta.
“On ollut hienoa huomata miten moninaisia vaikutuksia tiiviillä tutkimusyhteistyöllä voi olla. Tutkijan läsnäolo yrityksessä mahdollistaa tehokkaan tiedonvaihdon ja keskinäisen oppimisen, vahvistaen yritysten tutkimusosaamista ja tutkijoiden kykyä soveltaa tutkimustuloksia käytäntöön. Tutkimus–yritys-yhteistyöllä on paljon vaikutuksia joita ei voida määrällisesti mitata, mutta jotka on tärkeää huomioida arvioitaessa yhteistyön vaikuttavuutta”, sanoo vaikuttavuusasiantuntija Outi Vanharanta.
Tutkimusyhteistyö kannustaa pitkäjänteiseen yhteistyöhön
Tähän mennessä päättyneet hankkeet ovat raportoineet keskimäärin kolme hankkeen aikana julkaistua tieteellistä artikkelia tai konferenssijulkaisua. Peräti 80 prosenttia hankekumppaneista aikoo jatkaa yhteistyötä TIA-hankkeen jälkeen.
Tällä hetkellä 70 prosenttia päättyneistä hankkeista on saanut tai hakenut jatkorahoitusta. Esimerkiksi vuonna 2020 Vaikuttavuussäätiö rahoitti Aalto-yliopistossa työskentelevän professori Mikko Möttösen hanketta “Constituents of a Quantum Computer”, joka toteutettiin yhdessä kvanttiteknologiaan keskittyvän yrityksen IQM Finlandin kanssa. Möttösen tutkimushanke sai TIA-rahoituksen päätyttyä Euroopan tutkimusneuvostolta (ERC) 2,5 miljoonan euron kilpaillun ERC Advanced Grant -apurahan. TIA-hankkeen tuloksena syntyi unimon-kubitti eli esiaste ERC-hankkeessa jatkokehitettävälle kubitille.
Kubitti on yhdistelmä sanoista kvantti ja bitti ja on siis kvanttitietokoneen rakennuspalikka, joka välittää, säilöö ja prosessoi tietoa.
“Nyt tehtävän jatkokehityksen pyrkimyksenä on näyttää, että kehittämämme kubitti on ylivertainen. Vasta sitten kubittia voidaan soveltaa kaupallisissa kvanttitietokoneissa”, Möttönen sanoo.
Möttöstä ilahduttaa tutkijana erityisesti sellainen vaikuttavuus, “jossa keksitään jotain niin suurta, että se laittaa monen tiedemiehen rahoitukset uudelle raiteelle.” Entistä tarkemman kubitin kehittämisellä saattaa hyvinkin olla juuri tällainen vaikutus.
“Näemme rahoituksemme tärkeänä siltana tutkimusideoille, joita voidaan viedä akateemisen ja yritysmaailman yhteistyön kautta käytäntöön ja saada vaikutusta aikaan. Samalla rahoitus tukee huipputiedettä ja on ollut monille tutkijoille ponnahduslauta heidän akateemisella urallaan tai tie yritysmaailmaan”, sanoo Vaikuttavuussäätiön hallituksen puheenjohtajan Lauri Oksanen.
Säätiön vaikuttavuusarvioinnin perusteella 83 prosenttia yrityksistä pystyy hyödyntämään hankkeessa syntyneitä tutkimustuloksia jollain tavalla omassa toiminnassaan. Arvion mukaan puolessa päättyneistä TIA-hankkeista on syntynyt konkreettisia ratkaisuja, kuten algoritmeja, sovelluksia tai teollisia materiaaleja, hyödynnettäväksi teollisuudessa.
Säätiön rahoituksen ensisijainen tavoite on ollut yhteistyön tiivistäminen ja huippututkimuksesta ponnistavien innovaatioiden ruokkiminen yritysyhteistyön avulla. Moni hankkeissa työskennellyt tutkija on lisäksi siirtynyt yritysmaailman palvelukseen TIA-hankkeen jälkeen.
Säätiö seuraa jatkossa rahoituksensa vaikuttavuutta nyt kehitettyjen mittareiden avulla ja päivittää tarvittaessa vaikuttavuuden mittareitaan. Nyt toteutettu selvitys on kokonaisuudessaan luettavissa säätiön verkkosivuilta osoitteesta www.vaikuttavuussaatio.fi/vaikuttavuusarviointi
