Artikkeli

Vaikuttavuussäätiön hallitukseen valitaan kolme uutta jäsentä kausille 2025–2027. He aloittivat vuoden 2025 alussa. Samalla väistyvät Lauri Oksanen, Keijo Hämäläinen ja Virpi Muhonen, jotka ovat vaikuttaneet merkittävästi säätiön toimintaan. Kokosimme väistyvältä hallitukselta ajatuksia hallitustyöskentelystä sekä säätiön roolista tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhdistäjänä.

Lauri Oksanen: “Säätiö on vaikuttanut keskusteluun ja yhteistyön laajenemiseen”

Lauri Oksanen on toiminut Vaikuttavuussäätiön hallituksen puheenjohtajana sen perustamisesta lähtien vuodesta 2019. Oksanen teki pitkän uran Nokiassa muun muassa koko Nokian tutkimuksen johtajana ja toi säätiöön tietoa suuryrityksen tarpeista sekä tutkimusyhteistyöstä lukuisissa eri maissa.

Mikä on innostanut sinua eniten hallitustyöskentelyn aikana?

”Nähdä uusien rahoitusmallien innostunut vastaanotto ja niiden mahdollistamat projektit. On ollut palkitsevaa olla mukana kehittämässä toimintaa, jolla on konkreettista vaikuttavuutta.”

Mikä on säätiön merkittävin saavutus hallitusaikanasi?

”Tutkimus–yritys-yhteistyön merkityksen uudelleen ymmärtäminen Suomessa. Säätiö on toiminut esimerkkinä innovatiivisten rahoitusmallien kautta ja vaikuttanut laajasti keskusteluun TKI-järjestelmästä.”

Miten arvioit Vaikuttavuussäätiön roolia tulevaisuudessa?

”Säätiöllä on ollut kokoaan suurempi rooli. Tulevaisuudessa säätiöllä on tärkeä rooli seurata ja vaikuttaa, että tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyö etenee käytännössä. Toisaalta on löydettävä uusia tapoja kehittää TKI-järjestelmän tehokkuutta.”

Virpi Muhonen: “Säätiö yhdistää tutkimuksen ja yritykset uudella tavalla”

Virpi Muhonen on ollut Vaikuttavuussäätiön hallituksen jäsen vuodesta 2019. Muhonen on perustanut omaan tutkimukseensa pohjautuvan start up -yrityksen ja tuonut hallitukseen arvokasta osaamista tutkimuslähtöisestä yritystoiminnasta.

Mikä on innostanut sinua eniten hallitustyöskentelyn aikana?

”Mahdollisuus tutustua tutkimushankkeisiin eri aloilta sekä kehittää uusia rahoitusinstrumentteja, joilla on konkreettista positiivista vaikuttavuutta.”

Mikä on säätiön merkittävin saavutus hallitusaikanasi?

”Säätiö on lanseerannut onnistuneesti useita uusia rahoitusinstrumentteja ja lisännyt tietoa tutkimus–yritys-yhteistyön vaikuttavuudesta.”

Miten arvioit Vaikuttavuussäätiön roolia tulevaisuudessa?

”Vaikka säätiö on pieni toimija, se on löytänyt oikeat vaikuttamisen paikat ja saavuttanut niillä merkittävää vaikuttavuutta. Tulevaisuudessa tärkeintä on jatkaa uusien mallien kehittämistä ja jakaa oppimaansa laajasti.”

Keijo Hämäläinen: “Vaikuttavuus on aidosti kaiken toiminnan lähtökohta”

Keijo Hämäläinen on toiminut hallituksessa vuosina 2022–2024. Jyväskylän ja Tampereen yliopiston rehtorina sekä kokeneena tieteen tekijänä Hämäläinen toi hallitukseen huippututkimuksen näkökulman.

Mikä on innostanut sinua eniten hallitustyöskentelyn aikana?

”Dynaamisuus ja mahdollisuus testata uusia toimintatapoja ilman perinteisten rakenteiden rajoitteita. Myös hallituksen monipuolinen osaaminen on rikastuttanut kokonaisnäkemystä.”

Mikä on säätiön merkittävin saavutus hallitusaikanasi?

”Innovatiiviset rahoitusinstrumentit, kuten TIA-professorimalli, joka edustaa jotain aivan uutta Suomen rahoituskentässä.”

Miten arvioit Vaikuttavuussäätiön roolia tulevaisuudessa?

”Säätiö on paljon kokoaan suurempi. Se tunnistaa aukkokohtia ja reagoi niihin nopeasti, mikä on sen suurin vahvuus.”

Lue lisää Vaikuttavuussäätiön hallituksen kolmesta uudesta jäsenestä täältä ja tutustu heidän näkemyksiinsä säätiön tulevaisuudesta.

Kuka olet ja mikä toimi sytykkeenä siihen, että lähdit mukaan Vaikuttavuussäätiön hallitukseen?

“Olen koulutukseltani sähkövoimatekniikan diplomi-insinööri ja työskennellyt urallani erilaisissa kansainvälisissä yrityksissä niin asiantuntijana, johtotehtävissä kuin yritysten perustajanakin. Tällä hetkellä olen osakkaana Helmet Capital -pääomasijoitusyhtiössä, minkä kautta olen myös usean pk-yrityksen hallituksessa.

Kolme teemaa, jotka ovat kulkeneet mukana koko urani läpi, ovat projektiliiketoiminta, kansainvälinen liiketoiminta ja innovaatioiden kaupallistaminen. Kutsunkin itseäni innovaatioaktivistiksi! 

Vaikuttavuussäätiön hallitukseen päädyin alun perin Teknologiateollisuuden houkuttelemana. Minun oli erittäin helppo innostua Vaikuttavuussäätiön tavoitteista. Näin heti, että säätiö tekee juurikin sellaisia asioita, joita mielestäni pitäisi tehdä, jotta Suomessa saataisiin kaupallista menestystä aikaiseksi.”

Vaikuttavuussäätiö pyrkii löytämään yritysten rahoituksen pullonkauloja, kuten niin kutsuttu kuolemanlaakso tai vihreiden innovaatioiden kasvukuoppa. Miten näistä kuopista päästään eteenpäin?

“Rahoitusympäristö Suomessa on haastava, ja rahoituskuoppia syntyy sinne sun tänne. Erityisen huolissani olen siitä, että olemme maana ajautuneet tilanteeseen, jossa olemme idearikkaita, mutta ajattelemme, että ideoiden kaupallistaminen tapahtuu itsestään. 

Idea ei ole vielä innovaatio – innovaatiolla tarkoitan kaupallistettua, menestyvää tuotetta tai palvelua, jolla on asiakkaita. Idean matka kaupallistetuksi innovaatioksi kulkee niin kutsutun innovaatioputken kautta, ja näihin innovaatioputkiin pitäisi saada lisää luistoa.

Meidän pitäisi siis pystyä luomaan jokaiselle idealle selkeä innovaatiopolku, jonka kautta idea saadaan kaupallistettua. Silloin tunnistamme ajoissa, missä rahoituksen pullonkaulat tulevat vastaan, ja voimme ratkoa näitä ongelmia jo aikaisessa vaiheessa. Tällöin esimerkiksi Vaikuttavuussäätiön tuki voi auttaa viemään ideaa eteenpäin kohti kaupallistamista.”

Olet erikoistunut urallasi teknologioiden kansainvälistämiseen. Miten tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyöstä saadaan kansainvälisesti vielä vaikuttavampaa?

“Rohkeus, rohkeus ja rohkeus. Jotta voimme olla maailman parhaita tai toiseksi parhaita jollain teknologian osa-alueella, tarvitsemme rohkeutta olla avoimia. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hankkeisiin kutsutaan kumppaneita jo niiden alkuvaiheessa.

Monet innovaatiot eivät synny pelkästään Suomessa. Meillä voi olla erityisosaamista ja huippututkimusta, joka sopii innovaatioputken johonkin vaiheeseen, mutta meillä ei välttämättä ole huippuosaamista koko putken matkalta. Tällöin meidän pitää miettiä, mistä maailman paras osaaminen löytyy ja ottaa se mukaan riittävän aikaisin.

Rohkeuden puutteeseen auttaa toki myös oikea-aikainen rahoitus.”

Säätiön uusi strateginen erityispainopiste on ihmistieteellisen tutkimuksen vieminen yrityksiin. Miksi ja mihin yritykset tarvitsevat ihmistieteilijöitä juuri nyt?

“Ihmiset ratkaisevat lopulta vaativimmatkin ongelmat. Esimerkiksi tekoälyllä on oma paikkansa, mutta ilman ihmisten välistä vuorovaikutusta innovaatioputketkaan eivät toimi.

Meidän on siis pohdittava, miten ymmärrämme ihmisten välistä vuorovaikutusta ja miten saamme tiimeistä ja ihmisistä parhaan irti. Siihen varmasti tarvitaan vuorovaikutuksessa ihmistieteitä yhtä lailla kuin teknisiä tieteitä. Siitä minulla ei ole pienintäkään epäilystä.”

Kertoisitko vielä lopuksi, mitä konkreettista haluat saada aikaan kaudellasi Vaikuttavuussäätiön hallituksessa. Mitä odotat eniten?

“Haluan olla edistämässä sitä, että pystymme mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tunnistamaan kaupallistettavat ideat ja aihiot, jolloin syntyy innovaatioita. Innovaatioputken vahvistaminen on se missio, jonka vuoksi haluan tässä olla mukana, ja Vaikuttavuussäätiö on siihen hyvin innostava paikka.

Odotan oppivani säätiön hallituksessa uutta. Uskon, että on paljon hankkeita joista en ole kuullut ja toivon keskusteluja, jotka lisäävät toisaalta tuskaa ja toisaalta ymmärrystä.”

Katso täältä jutut myös muista uusista hallituksen jäsenistä sekä lue, miten väistyvät jäsenet näkevät säätiössä tehdyn työn vaikuttavuuden ja tulevaisuuden.

Kuka olet ja mikä toimi sytykkeenä siihen, että lähdit mukaan Vaikuttavuussäätiön hallitukseen?

“Olin hieman yllättynyt, kun minuun otettiin yhteyttä ja tarjottiin paikkaa säätiön hallituksessa. Vastaukseni oli “Ilman muuta – totta kai haluan mukaan!” Lähdin mielelläni hallitukseen, sillä viimeisen kymmenen vuoden aikana tutkimuksen vaikuttavuus on ollut työssäni kantava voima.

Koulutukseltani olen sosiologi ja filosofian tohtori sukupuolentutkimuksesta ja olen työskennellyt suuren osan urastani Helsingin yliopiston tutkimuspalveluissa. Olen myös käynyt Yhdysvalloissa hakemassa oppia ihmistieteilijöiden yritysyhteistyöstä. Nyt työskentelen kolmatta vuotta yrittäjänä Kaupunkitutkimus TA:ssa, joka tarjoaa tut­kit­tua tie­toa ja tut­ki­mus­yh­teis­työ­tä kes­tä­vän kau­pun­kike­hi­tyk­sen tu­ek­si.”

Vaikuttavuussäätiön uuden strategian tärkeä erityispainopiste on ihmistieteellisen tutkimuksen vieminen yrityksiin entistä paremmin. Olet itsekin pohtinut tätä kysymystä urallasi. Mitä pitäisi tapahtua, että tämä toteutuisi?

“Yksi ongelma ihmistieteiden puolella on, että tutkijoiden ja yritysten maailmat ovat niin kaukana toisistaan. Mitä pidemmälle tutkija etenee urallaan, sitä vähemmän hänellä tavallisesti on kontakteja yritysmaailmaan. Toisaalta yritysmaailmassa ei ole tietoa, mitä muurin toisella puolella tapahtuu.

Jotta ihmistieteellistä tutkimusta saadaan vietyä yrityksiin entistä monipuolisemmin, näiden eri maailmojen ymmärrystä toisistaan tulee lisätä. Kysyntää ihmistieteelliselle tutkimukselle yrityksissä on vaikea synnyttää, jos ihmistieteilijät ja yritykset eivät tiedä, mitä annettavaa toisella puolella voisi olla.”

Mitä vinkkejä antaisit ihmistieteiden tutkijalle, joka haluaa viedä osaamistaan yrityksiin?

“Kannustan ihmistieteilijöitä aktiiviseen verkostoitumiseen yliopistomaailman ulkopuolella toimivien asiantuntijoiden kanssa – meitä on paljon. Esimerkiksi LinkedInissä käydään paljon ammatillista keskustelua asioista, joihin ihmistieteilijöillä on paljonkin sanottavaa. Se, että moni tutkija tuntuu nyt siirtyvän muilta alustoilta LinkedIniin, missä yritysten edustajat ovat jo ennestään, voikin lähentää eri alojen ammattilaisia ja asiantuntijoita.

Akateemisen maailman ulkopuolella järjestetään myös paljon konferensseja ja tapahtumia, joihin otetaan usein mieluusti myös tutkijoiden puheenvuoroja. Näissä tapahtumissa tutkijat voivat kuulla, mitkä ovat niitä yritysten pohtimia kysymyksiä, joihin he voisivat tarjota osaamistaan.

Kannustan myös ihmistieteilijöitä ihan vain haastattelemaan yritysten edustajia yhteisten kysymysten löytämiseksi. Yhteistä kosketuspintaa voi löytyä myös kansalaisjärjestöjen kautta, sillä ne tekevät yhteistyötä sekä yrityksien että akateemisen maailman kanssa.”

Entä miksi yrityksen kannattaa ottaa ihmistieteilijä töihin tai ryhtyä esimerkiksi tutkimusyhteistyöhön hänen kanssaan?

“Ihmistieteellinen osaaminen antaa yrityksille laajempaa näkökulmaa ymmärtää sitä yhteiskuntaa, jossa ne toimivat. Eri koulutustaustoista tulevien ihmisten yhteistyöllä voikin syntyä uudenlaisia tapoja ratkaista ongelmia tai päästä eteenpäin pattitilanteista, jotka eivät muuten tunnu aukeavan. Ennen muuta ihmistieteilijät osaavat löytää uusia kysymyksiä ja kyseenalaistaa vanhoja totuuksia tavalla, joka voi synnyttää jotakin aidosti uutta. 

Yrityksissä tehdään paljon erilaisia selvityksiä ja kyselyitä, mutta humanistien ja yhteiskuntatieteilijöiden on työkaluilla datasta voisi saada paljon enemmän irti.

Vaikkapa yritysten tuotekehityksen puolelta on esimerkkejä, joissa etnografisella osaamisella on onnistuttu kehittämään tuotteita, jotka oikeasti vastaavat ihmisten tarpeisiin. Etnografinen lähestymistapa auttaa näkemään, miten tuote aidosti sopii ihmisten arkeen ja miltä osin tuotetta pitää vielä parantaa.”

Kertoisitko vielä lopuksi, mitä konkreettista haluat saada aikaan kaudellasi Vaikuttavuussäätiön hallituksessa ja mitä odotat eniten kaudeltasi?

“Tavoitteenani Vaikuttavuussäätiön hallituksessa on tukea sitä, että säätiön avulla ylipäätään syntyy tällaisia ihmistieteellistä osaamista ja yrityksiä yhdistäviä hankkeita. Toisaalta haluan auttaa siinä, että syntyvät hankkeet ovat mielekkäitä sekä yrityksille että tutkijoille. 

Ihmistieteiden yritysyhteistyö on kuitenkin ehkä jotain muuta kuin miten olemme oppineet tästä asiasta ajattelemaan. Ne siis pakottavat yritysyhteistyön ja ehkä jopa innovaatioiden uudelleenajatteluun. Odotankin innolla, millaisia hankkeita ja tuloksia hallituskauteni aikana saadaan aikaiseksi!”

Katso täältä jutut myös muista uusista hallituksen jäsenistä sekä lue, miten väistyvät jäsenet näkevät säätiössä tehdyn työn vaikuttavuuden ja tulevaisuuden.

1. Esittelisitkö itsesi ja urasi lyhyesti. Mikä Vaikuttavuussäätiössä ja sen toiminnassa toimi sytykkeenä, että halusit lähteä mukaan hallitukseen?

“Olen Gyöngyi Kovács, Hankenin tutkimuksesta vastaava vararehtori ja humanitaarisen logistiikan professori. Tulin Vaikuttavuussäätiön hallitukseen Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifin kautta. 

Jo ennen hallitukseen tuloa olin vaikuttunut siitä, millaisia projekteja Vaikuttavuussäätiöllä on. Esimerkiksi säätiön TIA Seed -rahoitus ulkomaalaisille tutkijoille on todella tärkeä ja mielenkiintoinen hanke.”

2. Kertoisitko lyhyesti, mitä humanitaarinen logistiikka on ja mihin sitä tarvitaan?

“Minulla on tapana sanoa, että logistiikka on logistiikkaa ihan millä alalla tahansa. Humanitaarisessa logistiikassa tärkeää on se, miten kriisi-, konflikti- ja katastrofialueilla toimitaan ja miten näillä alueilla toimitetaan apua perille. Olenkin tehnyt tutkimusta esimerkiksi Punaisen Ristin logistiikkapuolen kanssa.

Olen tehnyt humanitaarisen logistiikan parissa pitkään töitä. Kun aloitin, alalla ei vielä ollut julkaistu juurikaan tutkimusta. Kirjoitimme kollegani kanssa erääseen konferenssiin artikkelin aiheesta, ja se valittiin koko konferenssin parhaaksi! Tärkeämpi juttu oli kuitenkin, että konferenssissa moni tutkija ilmoitti minulle, että haluaisi kehittää yhteistyötä humanitaarisen logistiikan teeman ympärille.

Nyt humanitaarisesta logistiikasta on kasvanut valtava ala. Hankenin ja Maanpuolustuskorkeakoulun yhteinen HUMLOG-instituutti on maailman suurin humanitaarisen logistiikan instituutti.”

3. Yksi säätiön uuden strategian erityispainopisteistä on edistää kansainvälisten huippuosaajien saamista ja integroitumista Suomeen. Olet itsekin Suomeen Itävallasta tullut huippuosaaja. Miten tähän tavoitteeseen sinun mielestäsi päästään?

“Huippuosaajien integroituminen Suomeen on tärkeää jo senkin vuoksi, että Suomessa on koko ajan vähemmän työikäisiä ihmisiä. 

Tärkeää on toki, että Suomeen tulevat huippututkijat eivät olisi vain tutkijan uralla vaan tekemisissä myös liike-elämän kanssa. Välillä tuntuukin, että huippututkijat ja liike-elämä eivät vielä oikein kohtaa. Toki esimerkiksi Vaikuttavuussäätiö voisi järjestää rahoitushankkeita ja tapahtumia, jotka mahdollistavat tällaisia kohtaamisia.

Yritysten tulisi myös paremmin tunnistaa tilanteet, joissa huippuosaamisen merkitys on keskeisempää kuin esimerkiksi tarve suomen kielen taidolle. Hyvin harvassa tilanteessa on kyettävä neuvottelemaan suomeksi, mutta ammatillista osaamista sen sijaan on vaikea korvata.”

4. Säätiö pyrkii myös tuomaan ihmistieteellistä osaamista yrityksiin. Miten tätä voisi mielestäsi edistää?

“Suomessa on paljon ihmistieteellistä tutkimusta ja osaamista, mutta tämä osaaminen ei aina kohtaa liike-elämän kanssa. Kääntäisin siis katseen tapoihin, joilla voimme edistää näitä kohtaamisia. Se on yksi Vaikuttavuussäätiön tavoitteista.

Myös rahoituskentässä on toki kehitettävää, jotta se huomioisi teknillisten alojen lisäksi paremmin myös ihmistieteet.”

5. Kertoisitko vielä lopuksi, mitä konkreettista haluat saada aikaan kaudellasi Vaikuttavuussäätiön hallituksessa ja mitä odotat eniten?

“Ensinnäkin Vaikuttavuussäätiön hallituksen kokoonpano on todella harkittu ja toimiva. Hallituksesta löytyy ihmisiä eri taustoilla, ja niin liike-elämä kuin tutkimuskin ovat edustettuina. Meillä on ollut jo nyt todella mielenkiintoisia keskusteluja.

Toivon, että voin omalla esimerkilläni tuoda ulkomaalaisten tutkijoiden ääntä kuuluviin Suomessa. Paljon huippuosaamista menee hukkaan, jos tutkijat eivät pääse tekemään työtään ja verkostoitumaan, kun tarpeellinen tieto ja erilaiset tapahtumat ovat vain suomen kielellä.

Eri puolilta maailmaa on nähtävissä myös esimerkkejä, joissa rajoitetaan sitä, millaista tutkimusta tutkijat saavat tehdä. Suomi voisi olla turvasatama kaikille maailman tutkijoille.”

Katso täältä jutut myös muista uusista hallituksen jäsenistä sekä lue, miten väistyvät jäsenet näkevät säätiössä tehdyn työn vaikuttavuuden ja tulevaisuuden.