Hakuohje TIA Connect -verkostoitumisohjelmaan
Tandem Industry Academia Connect (TIA Connect) on Vaikuttavuussäätiön uusi verkostoitumisohjelma, joka tuo yhteen ihmistieteiden tutkijoita ja yrityksiä. Ohjelman tavoitteena on rakentaa yhteistä ymmärrystä tutkijoiden ja yritysten välille ja luoda pohjaa tutkimusyhteistyölle.
Kuka voi hakea TIA Connect -ohjelmaan
TIA Connect -ohjelma on tarkoitettu suomalaisissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa työskenteleville ihmistieteiden tutkijoille, jotka ovat kiinnostuneita rakentamaan tutkimusyhteistyötä yritysten kanssa. Ihmistieteisiin luetaan humanistiset tieteet, yhteiskuntatieteet, kauppatieteet, taiteen tutkimus, psykologia, oikeustiede ja kasvatustieteet. Ohjelmaan voivat hakea tutkijat, jotka ovat väitöskirjansa viimeistelyvaiheessa (noin 1 vuosi väittelyyn) tai joilla on kulunut väittelystä korkeintaan 8 vuotta. Ohjelmaan voivat hakea myös tutkimushankejohtajan roolissa toimivat henkilöt tai edellä mainitut yhdessä.
Mitä TIA Connect -ohjelman puitteissa tapahtuu
TIA Connect tarjoaa tutkijoille ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua ja verkostoitua yrityksiin, joilla on kiinnostusta ihmistieteisiin, luoda ymmärrystä yritysten kannalta keskeisistä haasteista ja kehittää tutkimusideoita yritysyhteistyön näkökulmasta. Ohjelma on myös yrityksille ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua tutkijoihin ja heidän osaamiseensa sekä luoda uusia yhteistyökumppanuuksia.
Ohjelmaan valituille järjestetään kaksi fasilitoitua työpajaa, joissa tutkijat ja yritykset tutustuvat toisiinsa ja keskustelevat mahdollisuuksista rakentaa yhteistyötä. Työpajat järjestetään Helsingissä marraskuussa 2025 ja helmikuussa 2026.
Jos yrityksen ja tutkijan välille syntyy mielenkiintoa lähteä rakentamaan yhteistä hanketta, voivat he jättää hakemuksen kaksivuotiseen Tandem Industry Academia Postdoc -rahoitukseen. Säätiö tukee hakijoita hakemuksen valmistelussa. Lue lisää säätiön tarjoamasta post doc -rahoituksesta.
Yritysten haastekuvaukset
Ohjelmassa on mukana seitsemän suomalaista yritystä, joilla on vahva mielenkiinto ihmistieteen tutkimusta kohtaan ja aito tarve tehdä yhteistyötä ihmistieteen tutkijoiden kanssa. Jokainen yritys on tarjonnut ohjelmaan yrityksen näkökulmasta keskeisen haasteen, jonka ratkomiseen ihmistieteen tutkimus voi tuoda tarvittavaa näkemystä ja osaamista. Ohjelmassa ovat mukana seuraavat yritykset: F-Secure, Gugguu, Heino Group, Mirka, OP, Porokylän Leipomo ja Valio. Pääset tutustumaan yritysten haastekuvauksiin alta:
F-Secure – Kyberturvallisuuspalveluiden rooli tulevaisuudessa
Yrityksestä: F-Secure on 1988 perustettu suomalainen yritys, joka tarjoaa tietoturvaratkaisuja muun muassa tietokoneille, matkapuhelimille ja tableteille.
Toimintaympäristö: Kyberturvallisuuden toimintaympäristö käy yhä monimutkaisemmaksi, kun teknologinen kehitys voimistaa digitaalisten palveluiden ja datan sirpaloitumista.
Tämä sirpaleisuus, yhdessä geopoliittisten jännitteiden ja yhteiskunnallisen polarisaation kanssa, luo uusia ja jatkuvasti kehittyviä riskejä digitaaliseen turvallisuuteen. Misinformaatio ja digitaalinen manipulointi lisäävät digitaaliseen ympäristöön liittyviä epävarmuuksia.
Yksilöt kohtaavat tänä päivänä laajan kirjon digitaalisia uhkia. Ne eivät rajoitu vain teknisiin tietomurtoihin, vaan ulottuvat myös psykologiseen vahinkoon, sosiaaliseen manipulointiin (social engineering) ja mainehaittoihin.
Nämä riskit eivät jakaudu tasaisesti. Yksilön kulttuuritausta, sukupuoli, etnisyys, seksuaalisuus ja muut identiteettiin liittyvät tekijät vaikuttavat sekä hänen alttiuteensa erilaisille uhille että hänen tarpeisiinsa suojelun suhteen. Samaan aikaan ihmisten luottamus digitaalisiin palveluihin on heikkenemässä.
Ongelma: F-Secure haluaa syventää ymmärrystään siitä, miten laajemmat yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ilmiöt luovat uusia haavoittuvuuksia ja miten ne muokkaavat yksilöiden tarpeita ja odotuksia turvallisuuspalveluiden suhteen.
Tulevaisuuden keskeinen haaste on kehittää suojausratkaisuja, jotka ovat osallistavia, luotettavia ja käyttäjien moninaisiin digitaalisiin todellisuuksiin sopivia. Pelkkä uhkien ymmärtäminen ei riitä. On tärkeää tunnistaa, miten yksilöt kokevat digitaalisen luottamuksen ja turvallisuuden ja miten palveluntarjoajat voivat uskottavasti viestiä näistä arvoista.
Aihetta voi lähestyä esimerkiksi seuraavista näkökulmista:
- Miten yksilöt hahmottavat kyberturvallisuusriskejä ja -palveluja arjen digitaalisessa elämässä
- Identiteettiin liittyvien tekijöiden – kuten kulttuuri, sukupuoli, etnisyys tai seksuaalisuus – vaikutus digitaalisiin haavoittuvuuksiin ja kokemuksiin
- Digitaalisen identiteetin muotoutuminen eri kulttuuri- ja väestöryhmissä
- Geopoliittisista ja valtioiden välisistä jännitteistä kumpuavat uudet kyberuhat
- Luottamuksen ja turvallisuuden merkitykset digitaalisessa ympäristössä sekä niiden vaikutus kyberturvallisuuspalveluiden kehittämiseen
Gugguu Oy – Brändin aineettoman pääoman ja kasvupolun rakentuminen suomalaisessa kuluttajakulttuurissa
Yrityksestä: Gugguu on vuonna 2012 perustettu suomalainen lastenvaatebrändi.
Toimintaympäristö: Vastuullisten kuluttajabrändien rakentaminen ja kansainvälistäminen edellyttävät yrityksiltä merkittäviä panostuksia aineettoman pääoman – kuten brändiarvon, kuluttajaluottamuksen ja tarinallisuuden – kehittämiseen.
Suomalaiseen kuluttajakulttuuriin liittyy kuitenkin erityispiirteitä, jotka voivat jarruttaa brändien kasvua: toisaalta korostetaan vastuullisuutta ja kotimaisuutta, mutta toisaalta epäonnistumisia ei sallita ja menestykseen voi liittyä torjuvia asenteita. Näillä kulttuurisilla tekijöillä on vaikutusta sekä kotimarkkinoilla toimimiseen että yrityksen kykyyn laajentua kansainvälisesti.
Ongelma: Gugguulla on tarve ymmärtää kulttuurisia, sosiaalisia ja psykologisia tekijöitä, jotka vaikuttavat brändin aineettoman pääoman rakentumiseen, kuluttajien suhtautumiseen ja brändin kasvumahdollisuuksiin.
Kiinnostuksen kohteena on, miten vastuullisuus, tuotannon alkuperä ja bränditarina vaikuttavat kuluttajien valintoihin ja miten näitä tekijöitä voidaan hyödyntää yrityksen strategisessa kehittämisessä ja kasvussa.
Aihetta voi lähestyä esimerkiksi seuraavista näkökulmista:
- Suomalaisen kuluttajakulttuurin vaikutus brändin kasvuun ja kansainvälistymiseen
- Vastuullisuus ja valmistuksen läpinäkyvyys kuluttajapäätösten taustalla
- Aineettoman pääoman kehittäminen ja brändiarvon tunnistaminen
- Kulttuuristen asenteiden merkitys epäonnistumisen sietokykyyn ja yrittäjyyden tukemiseen
Heino Group – Innovaatiokulttuurin rakentaminen suomalaisessa perheyhtiössä
Yrityksestä: Perheyritys Heino Group on ruoka- ja juoma-alan yrittäjä, sijoittaja, omistaja ja tukija.
Toimintaympäristö: Elintarvikeala elää voimakasta murrosta, jota ohjaavat teknologinen kehitys, taloudelliset ja poliittiset paineet sekä lisääntyvä ymmärrys ruoan ympäristö- ja ilmastovaikutuksista. Näiden muutosten keskellä elintarvikealan toimijoilta edellytetään kykyä uudistua, kehittää kestäviä ratkaisuja ja toimia yhä tiiviimmin osana moniäänistä innovaatioekosysteemiä.
Heino Group pyrkii vastaamaan näihin haasteisiin rakentamalla ruoka-alan innovaatiokeskittymää, jossa tytäryhtiöt ja ulkopuoliset toimijat voivat kohdata ja kehittää uusia ratkaisuja ruoka-alan muuttuviin tarpeisiin. Tavoitteena on synnyttää uudenlaista yhdessä tekemisen kulttuuria, joka ylittää organisaatiorajat ja yhdistää vahvat brändi-identiteetit yhteiseen uudistumisen tavoitteeseen.
Ongelma: Yhtiön keskeinen haaste liittyy yhtenäisen innovaatiokulttuurin rakentamiseen: miten luoda yhteinen tapa toimia ja jakaa tietoa siten, että tytäryhtiöiden omaleimaisuus ja brändivoima säilyvät, mutta syntyy myös mahdollisuuksia luovalle törmäyttämiselle ja kokeilulle?
Tämän kulttuurin halutaan ulottuvan myös laajemmin ruokainnovaatioiden ekosysteemiin. Toiveena on, että kulttuuri tukisi niin suurten kuin pienten toimijoiden välistä yhteistyötä sekä edesauttaisi kestävien ratkaisujen syntyä suomalaisessa ruokakulttuurissa.
Aihetta voi lähestyä esimerkiksi seuraavista näkökulmista:
- Konsernin yhtenäistä innovaatiokulttuuria tukevat arvot ja toimintamallit
- Luovan yhteistyön edellytykset ruoka-alan ekosysteemissä
- Fyysisen tilan rooli uutta luovan ekosysteemin rakentumisessa
Mirka Oy – Vastuullisen liiketoimintaekosysteemin rakentuminen ja ylläpito
Yrityksestä: Mirka on suomalainen perheyritys, joka kehittää ja valmistaa hiomatuotteita ja -koneita sekä kiillotusaineita.
Toimintaympäristö: Vastuullisuustavoitteet ja kiertotalousratkaisujen toteuttaminen edellyttävät yrityksiltä ja toimialoilta globaalien arvoketjujen uudistumista. Tämän seurauksena syntyy uudenlaisia liiketoimintaekosysteemejä, joissa perinteiset kumppanuudet monimuotoistuvat ja ekosysteemiin liittyy uusia, usein pieniä toimijoita.
Uudet ekosysteemit rakentuvat yhteisen ratkaisujen etsinnän ja luottamuksen varaan. Ekosysteemit toimivat mahdollistajina uudelle liiketoiminnalle ja pysyvälle muutokselle, mutta ilman aktiivista yhteisön rakentamista ja kaupallistamisen tukemista ne voivat jäädä hajanaisiksi ja hauraiksi. Tämä estää vastuullisuuden ja kiertotalouden tavoitteiden saavuttamisen.
Ongelma: Mirkan tavoitteena on lisätä ymmärrystä tekijöistä, jotka vaikuttavat vastuullisuuteen ja kiertotalouteen tähtäävän liiketoimintaekosysteemin rakentumiseen, kasvuun ja pysyvyyteen.
Aihetta voi lähestyä esimerkiksi seuraavista näkökulmista:
- Yrityksen rooli ekosysteemin kasvun ja muodonmuutoksen mahdollistajana
- Luottamukseen perustuvan yhteisön rakentaminen
- Ekosysteemin pysyvyyden ja elinvoiman varmistaminen
- Sääntelyn vaikutus vastuullisten innovaatioekosysteemin kehittymiseen
OP – Asiakasymmärrys monimuotoistuvassa suomalaisessa yhteiskunnassa
Yrityksestä: OP-ryhmä on Suomen suurin finanssikonserni.
Toimintaympäristö: Suomalaiseen pankkitoimintaan on perinteisesti liitetty vakaus, pitkäaikaiset asiakassuhteet ja korkea luottamus. Asiakasymmärrys, palvelumuotoilu ja viestintä nojaavat usein edelleen oletuksiin yhtenäisistä suomalaisista arvoista ja jaetuista käyttäytymismalleista.
Yhteiskunnan demografinen muutos ja ennen kaikkea lisääntyvä maahanmuutto haastaa kuitenkin nämä oletukset. Pankkialan täytyy tulevaisuudessa pystyä toimimaan yhä monimuotoisemmassa kulttuurisessa ympäristössä, jossa asiakkaiden taustat, odotukset ja arjen tarpeet vaihtelevat merkittävästi.
Esimerkiksi luottamus on pankkipalveluiden ytimessä, mutta sen rakentumisen mekanismit voivat poiketa toisistaan eri kulttuurisista lähtökohdista tulevien asiakkaiden keskuudessa. Maahanmuuttajat muodostavat myös uusia asiakassegmenttejä, kuten kasvavan ryhmän yrittäjiä, joita nykyiset palvelumallit eivät välttämättä tavoita.
Ongelma: OP:lla on tarve ymmärtää, minkälaisia vaatimuksia yhä moninaisempi yhteiskunta asettaa sen toiminnalle, ja miten nämä vaatimukset tulisi huomioida esimerkiksi asiakassuhteiden, viestinnän ja palvelujen kehittämisessä.
Aihetta voi lähestyä esimerkiksi seuraavista näkökulmista:
- Luottamuksen rakentuminen pankkitoiminnan asiakassuhteissa eri kulttuuritaustoista tulevien asiakkaiden keskuudessa
- Piilevät oletukset asiakkaiden odotuksista suhteessa pankkipalveluihin ja niiden vaikutus asiakaskokemukseen
- Pankkialan vIestintästrategiat monikielisessä ja moniarvoisessa yhteiskunnassa
Porokylän Leipomo – Gluteenittomuuden ja vähägluteenisuuden merkitykset kuluttajakäyttäytymisessä
Yrityksestä: Porokylän Leipomo on nurmeslainen leipomoalan perheyritys, joka perustettiin vuonna 1983.
Toimintaympäristö: Gluteenittoman ja vähägluteeniseksi mielletyn ruokavalion suosio kasvaa voimakkaasti, vaikka vain pieni osa väestöstä sairastaa keliakiaa tai tarvitsee lääketieteellisistä syistä gluteenitonta ruokaa.
Suomessa gluteenittoman ruokavalion tausta on pitkälti terveydellinen, mutta kansainvälisesti ja yhä enemmän myös kotimaassa ruokavalinnoissa näkyy kulutustrendien, hyvinvointipuheen ja terveysimagon vaikutus.
Kuluttajat tekevät yhä useammin valintoja, jotka eivät ole täysin gluteenittomia, vaan ns. vähägluteenisia tai “gluteeniköyhiä”, mutta joiden nähdään tukevan terveyttä, hyvinvointia tai yksilöllistä elämäntyyliä. Tämä muutos haastaa niin elintarviketeollisuuden tuotekehitystä kuin ruokakulttuurin normeja.
Ilmiön taustalla on kuitenkin yhä puutteellisesti ymmärretty kuluttajakäyttäytymisen ja merkitysten kirjo: Mikä saa ihmiset siirtymään vähägluteeniseksi koettuihin tuotteisiin? Millaisia arvoja, mielikuvia ja identiteettejä gluteeniköyhän ruokavalion valintaan liittyy? Voiko vähägluteeninen kahvipulla olla kiinnostava ilman terveyslatausta vai edellyttääkö menestys terveysdiskurssiin nojaavaa brändäystä?
Ongelma: Porokylän Leipomon tavoitteena on lisätä ymmärrystään siitä, miten kuluttajakäyttäytymisen trendit ja merkitykset muokkaavat elintarvikealan liiketoimintamahdollisuuksia ja tuotteiden brändi-identiteettiä erityisesti gluteenittomuuden ja vähägluteenisuuden kontekstissa.
Aihetta voi lähestyä esimerkiksi seuraavista näkökulmista:
- Vähägluteenisen ruokavalion kulttuuriset ja sosiaaliset merkitykset
- Terveysimagon ja ruokatrendien rooli kuluttajien valinnoissa
- Vähägluteeniseksi mielletyn tuotteen asemointi brändinä
- Kuluttajien kokemukset ja perustelut vähägluteeniselle syömiselle
- Vähägluteenisuuden vaikutus ruokayritysten tuotekehitykseen ja identiteettiin
Valio – Alkutuotannon resilienssi kestävyyssiirtymässä
Yrityksestä: Valio Oy on suomalainen elintarvikealan yritys, joka jalostaa ja markkinoi pääasiassa maitotuotteita.
Toimintaympäristö: Suomalaisen ruuantuotannon tulevaisuus on suuren murroksen keskellä. Kestävyysvaatimukset, ilmastonmuutos, taloudellinen epävarmuus ja yhteiskunnallinen keskustelu kohdistavat useita paineita erityisesti alkutuotannon toimijoihin. Samaan aikaan sukupolvenvaihdokset viivästyvät, investoinnit vähenevät ja tuottajien määrä laskee huolestuttavasti.
Tämä kehitys näkyy erityisen selvästi maidontuotannossa, jossa jopa kannattavien tilojen nuoret eivät jatka toimintaa. Keskeinen kysymys tilojen jatkuvuuden kannalta on, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, ettei maidontuotantoa nähdä kiinnostavana uravaihtoehtona.
Lisäksi alkutuottajat kokevat usein, että heidän näkökulmansa jää yhteiskunnallisessa keskustelussa varjoon. Tämä voi heikentää luottamusta ja toimintakykyä siirtymässä kohti kestävämpää ruokajärjestelmää.
Ongelma: Valion tarpeena on ymmärtää alkutuottajien toiminnan jatkuvuuteen ja resilienssiin vaikuttavia kulttuurisia, sosiaalisia ja rakenteellisia tekijöitä. Lisäksi yritystä kiinnostaa, miten yhteiskunnallinen keskustelu ruokajärjestelmän kestävyydestä vaikuttaa alkutuottajien kokemuksiin, ja miten vuoropuhelua voitaisiin kehittää rakentavammaksi ja moniäänisemmäksi.
Aihetta voi lähestyä esimerkiksi seuraavista näkökulmista:
- Alkutuotannon sukupolvenvaihdosten vähyyden taustalla vaikuttavat tekijät
- Alkutuotannon taloudelliset ja henkiset paineet sekä niihin liittyvät ratkaisumahdollisuudet
- Yhteiskunnallisen keskustelun rooli rakentavassa siirtymässä kohti kestävää ruokajärjestelmää
Hakemuksen laatiminen ja liitteet
Verkostoitumisohjelmaan haetaan jättämällä Rimbert-hakujärjestelmän kautta enintään kaksisivuinen ideapaperi, jossa tutkija kuvaa miten hän lähtisi tutkimuksellisesti ratkomaan yrityksen haastetta. Ideapaperissa on tärkeää huomioida minkälaisia ei-rahallisia resursseja tutkimuksen toteuttaminen edellyttäisi yritykseltä. Olennaista on, että tutkimus perustuisi tutkijan ja yrityksen yhteistyölle. Kukin hakija voi jättää yhden ideapaperin valitsemaansa haasteeseen.
Ideapaperin on tarkoitus tarjota yritykselle käsitys tutkijan lähestymistavasta kuvattuun haasteeseen, tutkijan menetelmistä sekä yhteistyön mahdollisuuksista laajemmin.Tutkimuksellisen näkökulman ja lähestymistavan voi valita vapaasti. Tarkoitus ei ole vastata kaikkiin haastekuvauksessa mainittuihin kysymyksiin, vaan esittää omiin tutkimuksellisiin vahvuuksiin pohjautuva ehdotus. Haastekuvauksissa esitetyt näkökulmat ovat esimerkinomaisia ehdotuksia ilmiön tarkasteluun. Ne eivät rajoita aihevalintaa, vaan tutkijat voivat vapaasti ehdottaa muita perusteltuja näkökulmia, jotka auttavat ymmärtämään haasteen taustalla olevia ilmiöitä ja ratkomaan niihin liittyviä haasteita.
Ideapaperi on vapaamuotoinen, mutta siinä tulisi kuvata seuraavat asiat:
- Mihin kysymykseen tutkimuksella haettaisiin vastausta
- Minkälaisia menetelmiä tutkimuksessa voisi hyödyntää
- Minkälaista yhteistyötä yrityksen kanssa tutkimuksen toteuttaminen edellyttäisi (esimerkiksi millaisi ajallisia tai resursseihin liittyviä panostuksia edellyttää yritykseltä)
- Minkälaisia tuloksia lähestymistavalla voisi saavuttaa
Lisäksi hakijoita pyydetään liittämään hakemukseen CV. Jos hakemuksen jättää tutkija ja PI yhdessä, hakemukseen tulee liittää molempien CV:t.
Hae täältä: linkki hakujärjestelmään.
Lisätietoja ohjelmasta:
Outi Vanharanta
outi.vanharanta@vaikuttavuussaatio.fi
050 596 2597
